Puheen viivästymä (poika 2 v 7 kk)

Meillä poika 3,5 v puhuu todella epäselvästi. Puheen ymmärtämisessä ei ole ongelmaa, sanavarasto on laaja ja lauserakenteet kunnossa. Puhe vain vaan on niin epäselvää että muut lapset usein kysyvät että "mitä kieltä toi puhuu?". Pojalla on korvakierteen takia ollut ilmeisesti kuulo välillä heikentynyt ja mahdollisesti siitä johtuu tämä. Kuulo testattiin juuri neuvolassa ja toisen korvan kuulo oli testin perusteella hieman heikompi vieläkin. Ollaan jonossa puhterapiaan, mutta haluaisin sitä odotellessa (puolen vuoden jono) autta jotenkin lapsen puhetta selkeytymään. Olisiko kenelläkään antaa mitään vinkkejä/harjoituksia/ohjeita.
 
Katsoppa sellaiset sivut kuin Suur-Helsingin sensomotorinen keskus ja tuosta puheesta, voisiko kenties teille olla tästä apuja. Samanlaista kuntoutusta löytyy myös Peku oy:n sivuilta joka Lapinlahdella. Näihin pääsee heti mutta itse jotuu maksamaan. Alla oleva teksiti kopioitu heidän eli suur-helsingin sensomot.keskuksen sivuilta

>Tavallisimpia puheen tuoton ongelmia on epäselvä puhe, tai jokin määrätty äänne voi olla vaikea tuottaa (R-vika, S-vika jne.). Lievät ääntämisen ongelmat ovat hyvinkin tavallisia, joita puheterapeutit korjaavat yleensä ennen koulun aloitusta. Lievät ongelmat korjaantuivatkin yleensä muutamalla puheterapeutin käyntikerralla ja kotiharjoitteilla.

Vakavammat puheentuoton ongelmat liitännäisongelmineen (esim. oppimisongelmat, sosiaaliset ongelmat, emotionaaliset ongelmat) vaativatkin erityisopetusta pienryhmissä, puheterapeutin työpanosta ja muita terapeuttisia lähestymistapoja.

Olemme hoitaneet paljon puheongelmaisia lapsia, ja kliinisen (käytännön) kuntoutustyön tuloksellisuuden perusteella voimme todeta seuraavaa:

1. Puhe- ja äänihäiriöiden taustalla on usein kuulonerottelukyvyn ongelma, joka voi johtua joko korvatulehduskierteistä tai muista kuulemiseen selkeyteen vaikuttavista seikoista.
2. Jos lapsella on muita aistiongelmia (yliherkkyyksiä) saattaa kuulokin olla yliherkkä, jolloin kuulonerottelukyky on usein heikko
3. Jos lapsella on selittämättömiä pelkotiloja, saattaa se aiheuttaa myös mutismia tai selektiivistä mutismia. Taustalla löytyy usein kehittymätön varhainen refleksijärjestelmä, jonka kuntoutus on siis tässä tapauksessa osa mutismin kuntoutusta.
4. Kehittymätön varhainen refleksijärjestelmä saattaa aiheuttaa myös suun motoriikan vaikeuksia, joka voi selittää osan puheen tuoton ongelmista. Tuolloin lapsella voi olla myös vaikeuksia esim. siististi syömisessä, ruoka valuu suupieliltä, nielemisvaikeuksia, käsien tai jalkojen käyttö aiheuttaa suun refleksinomaista liikkumista jne.

Sensomotorisessa tutkimuksessa tutkimme koko aistijärjestelmän ja puutumme kaikkiin löydettyihin poikkeamiin (tasapaino, kuulonerottelukyky, refleksijärjestelmän kehitys, aistiherkkyydet, silmien lihasten käyttö sekä visuaaliseen hahmottaminen jne.)

Meillä on kokemuksia täysin puhumattomien lasten kuntoutuksesta siten, että n. 6-8 kk hoidon aloituksesta lapsi puhuu normaalisti ja mutismi-diagnoosi voidaan poistaa. Yleensä epäselvä puhe selkenee, joka johtuu usein siitä, että terapian takia lapsi oppii kuulemaan muiden sekä omaa puhettaan selkeämmin, jolloin oma kuulo kontrolloi puhetta myös aikaisempaa tarkemmin. Kun varhainen refleksijärjestelmä kuntoutuu terapian edetessä, myös suun motoriikkaa häiritsevät varhaiset refleksit poistuvat. Tuolloin puheentuoton ongelmat yleensä lievenevät ja esim. syömisen tulee siistimmäksi. Kouluikäisillä oppimisen ongelmat yleensä myös lieventyvät.>



 
Nyt on käyty aivosähkökäyrässä. Hyvin kaikki onnistui niin kuin pitikin. Laitettiin sellainen myssy päähän, missä on piuhoja. Poika piti sitten laittaa makuulle sängylle ja unta odottelemaan. Edellisenä iltana piti valvottaa ja aamulla herättää 6.lta, jotta nukkuisi käyrän oton aikana. Aikansa siinä itkeskeli, kun piti selällään maata, mutta nukahti sitten väsyneenä. Hyvin meni ja vastausta saadaan noin viikon päästä. Muutama uusi tavu tulllut "tii" (tiikeri) ja Pu (Puh=Nalle Puh). Päiväkodiss oli sanonut myös "ota". Se sana oli kadoksissa välillä:)
 
Meidän tyttö ei ole käynyt aivosähkökäyrässä, ei siitä ole kyllä koskaan ollut puhettakaan minkään lääkärin tai terapeutin kanssa. Ennen foniatrille menoa käydään yleensä puheterapeutin testeissä, viimeksi eli toisella käynnillä meillä oli puheterapeutin testin lisäksi myös toimintaterapeutin ja psykologin testit. Näiden testien ja oman arvion perusteella foniatri antaa diagnoosin. Yleensähän sieltä kuitenkin joku diagnoosi tulee.. Eka foniatrin käynnillä tyttö sai diagnoosiksi vaikea-asteisesti viivästynyt puheen- ja kielenkehitys ja toisella käynnillä dysfasia diagnoosin. Dysfasia diagnoosia ei foniatri voi antaa yksin, vaan se vaatii myös psykologin testit ja arvion.

Vastaanotolla foniatri tutkii korvat, nielun ja muutenkin suun rakenteen, esim. kiristääkö kielijänne. Joitain piirrustustehtäviä, palapelin kasaamista, kuvakirjasta käski näyttää eri eläimiä, värejä yms. , pallonheittoa, yhdellä jalalla hyppimistä ja viivaa pitkin kävelyä ja jotain muita tasapaino juttuja. Tietysti myös kartoitti puhetaitoa, käski matkia eri äänteitä, kirjaimia ja joitain helppoja sanoja yms. Tekee suositukset puheterapiaan ja muihin terapioihin jos tarvetta. Meille suositteli korotettua vammaistukea, puheterapiaa, hoitopaikkaa, tukiviittomaopetusta, sopeutumisvalmennuskurssia ja kirjoitti lähetteen verikokeisiin. Sitte vaan täytämään lomakkeita Kelalle ja toivoa, että anomukset menee läpi!Me saatiin onneksi mitä haettiin, eikä olla jouduttu tappelemaan Kelan kanssa. Joskus kuulee, että selviäkin tapauksia on tullut bumerangina takaisin.. tosi kurjaa :/ Kelan lomakkeiden teko kyllä vaatii tarkkaa ja huolellista täyttöä.

Mutta tyttö kyseli taas eilen milloin mennään lääkäriin, ei ainakaan mitään lääkärikammoa ole näillä reissuilla saanut. =)
 
Voisin kanssa liittyä tähän ketjuun. Meiltä löytyy nyt 2v10kk ikäinen tyttönen joka ei sano kuin muutaman hassun sanan. Alkuun ajateltiin että hitauden taustalla olisi esim kaksikielisyys (kotona puhutaan suomea, ympäristö ja päiväkoti ym ruotsia) ja kehitysvammaisen, yhä puhumattoman 4v isoveljen esimerkki. Tytöllä on ollut ongelmia myös motoriikan kanssa, 1v iässä alkoi ryömimään ja 1v9kk kävelemään. Tällä hetkellä ei vielä juokse ja on muutenkin jotenkin kömpelö ja varovainen liikkumisessaan. Mietittiin myös jos nämä motoriikan haasteet veivät tytöltä liika energiaa ettei enä puhumiseen riittänyt? Myös kuuloa epäiltiin, päiväkodissa tykkäsivät ettei reagoi ääniin mutta nyt senkin on todettu olevan ok. Huomenna on neuvolalääkäri ja katsotaan mitä jatkoja seuraa. Ainakin logopedille on lähete luvassa ja kenties fysioterapeutille ja/tai lastenlääkäriasemalle ihan yleiseen arvioon.

Päiväkodin tyttö tosissaan aloiti 1,5v iässä ja nyt päiväkodista kaipailisivat myös tukea tytön kanssa kun tuo kommunikointikin on noin vaikeaa. Kotona meillä on isoveljen takia ollut tukiviittomat käytössä ja ne ovatkin meidän vahvin kommunikoinnin väline nykyään, päiväkotiryhmän henkilökunnasta vaan kukaan ei osaa viittoa. nyt tytöllä alkaa ikää kuitenkin olemaan sen verran että syksystä on edessä siirto isojen lastenryhmään ja mikäli pääsee isoveikan kanssa samaan ryhmään niin siellä kuitenkin viittoo niin hekilökunta kuin lapsetkin eli kommunikointi helpottuu. Mutta tokihan sitä toivoisi puheen lähtevän käyntiin jo ennen sitä.
 
Yllättävän paljon on löytynyt meitä, jotka painii samantyylisten asioiden kanssa. Mukava, että olette kaikki kirjoitelleet kuulumisianne tänne. Meille kuuluu nyt sellaista, että ollaan menossa osastojaksolle, 4 pv päiväosastolla, jossa tutkitaan tarkemmin poikaa. Hän on nyt 2 v 10 kk. Lisäksi JIPPIIIIIII !!!!!! Kaupunki myönsi hänelle puheen tukemisen oppimiseen avustajan ryhmään. Syksyksi anotaan lisäksi pienempään ryhmään, paikat on aika kiven alla täällä ja paljon tarvitsijoita. Aivosähkökäyrässä käytiin ja ilmeisesti se on ollut normaali, koska sieltä ei ole kuulunut mitään, oli puhe, että ilmoittavat jos siinä on jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Pojan puhe vähän edennyt. Juuri äsken sanoi kokonaan sanan tyttö muutaman kerran peräkkäin osoittaen telkkarista tyttöä ja sitten tuli ottamaan minua kädestä ja sanoi äiti ja veti keittiöön ja pyysi "Tä" (eli vettä). Ihanaa kuulla välillä "äiti" sanakin ja ihan kokonaan sanottuna. Eli meillä selvää edistymistä nyt, toivottavasti tämä jatkuu. :heart:
 
Hei Mandi111! Kun menette sinne osastojaksolle, niin huolehdi, että kuulo tulee tutkittua. Oikeastaan voisit soittaa osastolle asiasta jo etukäteen, jotta osaavat varata ajan kuulotutkimukseen. Tuo mitä aluksi kerroit pojastasi sopisi hyvin kuulo-ongelmaan: aluksi on sanoja ja puhetta, mutta sitten ne katoaa.
 
meillä esikko (nyt 8v) sanoi muutaman sanan 1v sitten puhe jäi liikkui kyllä paljon joskin selkeetä kömpelyyttä oli... puhe terapiaan sai lahetteen reilu 2v ja terapia alkoi pojan ollessa n.2v6kk... puhumaan oppi4v4kk (samaan aikaan kuin pikkuveli n2v) erinäisissä tutkimuksissa ravattiin dyspraksia adhd tyyppisesti oli yksi diagnoosi foniatrin tekemä .... nyt puhuu ihan hyvin jo vakkakin R kanssa hankaluuksia ja joidenkin äänteiden..



nyt pojalla on adhd lääkitys käytössä ja yli vilkkaus sillä saatu hallintaan mikä osaltaan on selkeyttänyt myös puhetta ja rauhoittanut oppimaan uutta koulussa... niin siis adhd seen lääkitys määrättiin mikä jo näkyi tuolloin pienenä poikanakin


toivottavasti loppu ei mennyt ihan sivuun aiheesta :ashamed:
 
Pitkästä aikaa kirjoitan. Meillä elämä tällä hetkellä aika sekavaa sairastelujen vuoksi.
Aivosähkökäyrästä saatiin tulos: normaali. Osastojaksolla oltiin vain 3 päivää, koska poika oli yskäinen ja itse kuumeessa ja peruttiin ensin koko juttu, mutta soittivat, että jos kuitenkin itse jaksaisin siellä olla pojan mukana (puolikkaita päiviä ja viimeinen oli kokonainen päivä) ja kun pojalla ei ollut lämpöä. Uusi osastojakso olisi siirtynyt tosi kauaksi, koska ei ole aikoja antaa ja kesäkin tulisi väliin, jolloin osasto kiinni. Poika teki tehtävät siellä sitten melko puolikuntoisina ja varmasti tuloksiinkin vaikutti. Diagnoosi suurinpiirtein jotain kontaktihäriö tällä hetkellä, että hän ei aina ota kontaktia toiseen henkilöön. Tutkimukset jatkuu ehkä kesäkuussa siellä, otetaan aivojen magneettikuva nukutuksessa sekä iso määrä erilaisia verikokeita ja pissakoetta, sekä lähete Lastenlinnaan joskus syksyllä autismiyksikköön, jossa tarkemmin tutkitaan tuota kontaktin ottamista. Kuuloa siellä ei nyt tutkittu, se pitäisi tutkia erikseen, jos näin päädytään. Keskimmäinen lapseni (14v) on ollut samaisessa sairaalassa, missä poikaa nyt tutkittiin, lähes 3 vikkoa keuhkokuumeen ja sen jälkeisten astma-ongelmien takia. Samaisena päivänä kun lähdettiin pojan kanssa tuolta osastolta, sain omalta lääkäriltäni kuulla, että minullakin on keuhkokuume. Tytön kautta selvisi, että hänellä aiheuttajana Mykoplasma ja se onkin tarttuva!!! Poika alkoi sairaalasta tultua yskiä aivan hirveästi että luulin hänen melkein tukehtuvan ja kuume nousi, vein hänet yksityiselle ja hänkin sai antibiootin. Keuhkokuvalla ei voitu varmistaa, koska röntgenhoitaja oli ehtinyt lähteä kotiin. Nyt meillä vanhinkin lapsi (16v) sairastui eilen kuumeeseen. Päivystykseen oli 5 tunnin jono ainakin ja sanoivat että järkevämpi mennä maanantaina omalle lääkärille eli näyttää pahasti siltä, että hänkin on saanut tartunnan. Eli elämä ei tällä hetkellä kovin ruusuisalta tunnu. :'(
Kyllä tereveyttä osaa taas entistä enemmän arvostaa kun tästä ohi päästään.
Iloisempaa vapun odotusta teille kaikille muille jutteluun osallistuneille :flower:
 
Täältä tais löytyä porukkaa joilla on samoja ongelmia kuin itselläni meillä 5vuotias poika jolla todettiin vaikea asteinen dysfasia puhe on 4vuotiaan tasolla vaikka itse saan selvää mitä lapsi tarkoittaa.Olis kiva vaihtaa ajatuksia.
 
Tervetuloa Pirjokin tänne joukkoon! Meillä on tilanne nyt sellainen, että pojalle on tehnyt hyvää avustaja päiväkodissa ja alkanut ottaa huomattavasti enemmän kontaktia. Kotona näyttelee paljon kaikkea ja haluaa tietää mikä on. Paljon yrittää sanoa sanoja, paljon niistä on tavuja, jonkun verran sanoo oikeita sanoja. Hän täyttäää kesäkuussa nyt 3 v. Tietyt lastenohjelmat kiinnostaa liikaakin, esim. Muumi, Postimies Pate ja Pipsapossu. Jaksaisi katsoa niitä päivät pitkät. Olen alkanut niitä vähän rajoittaan, ettei jumiudu koko ajan televisiota katsomaan. Hänellä on erittäin hyvä muisti, mm. palapelejä osaa ulkoa ja joitain lastenohjelmia tietää etukäteen mitä tapahtuu, esim. puhaltaa jo etukäteen, kun muistaa että kohta sieltä oven takaa Muumimamma tuo kuumaa keittolautasta. Epäilys että hänellä on mahdollisesti autistisia piirteitä, kuten innoissaan lastenohjelmien aikaan räpyttää käsiään tai kun on innoissaan jostain muusta kivasta jutusta. Olen myös huomannut että laittaa autoja jonoon, ei juuri leiki niillä. Korkeita torneja kyllä legoista rakentaa. Päiväkodissa ei ole leikkinyt muiden mukana, nyt alkanut kuulemma välillä mennä mukaan, ainakin seuraamaan muiden leikkiä. On motorisesti tosi ketterä. On vielä vaipoissa, tekee kyllä usein pottaan pissan, mutta pitää aina viedä sinne, kun ei osaa kertoa, milloin tulossa, kakan kanssa myös kyttäystä, milloin tulee, tekee pottaan jos vain ehdin huomata, että tulossa. Yökuiva ollut kauan aikaa, mutta pitää heti viedä potalle kun herää, muuten tekee vaippaan. Jonkun verran ollut varmasti ainakin aiemmin tuota katseen välttelyä, nyt katsoo aika paljon silmiin kuitenkin. Omasta mielestäni parempaan suuntaan menossa. Iloinen ja aina aika aurinkoinen lapsi, suuttumus menee nopeasti ohi. Onhan tämä itselle aika raskasta aikaa ollut. Ensin sitä luulee saavansa terveen lapsen, alkaa kävellä ennen vuotta ja paljon sanoja jo ennen 1,5 v ja sitten sanat häviää ja tilanne menee ihan päälaelleen, kuitenkin niin rakas lapsi.
Meillä hakemus nyt lähtenyt syksyksi autististen lasten rymään ja pääsy sinne on kiinni siitä, mitä asiantuntijat sanoo, hyötyisikö hän sen ryhmän avuista. Hienosti hänellä on mennyt nyt avustajan kanssa nykyisessä päiväkodissakin, mutta tuolla autististen ryhmässä on niin hyvä asiantuntijaryhmä, että jos he katsovat että pojalle olisi siitä hyötyä, ilman muuta laitamme hänet sinne.
Mukavaa kesän odotusta kaikille!
 
Hei! Meillä poika sitten aloittaa syksyllä autististen lasten ryhmässä, vaikka diagnoosia ei vielä olekaan. Joka tapauksessa hyödyksi hänelle, kun siellä saa niin paljon kaikkea "oppia" ja puheterapeuttikin siellä 2 krt viikossa (kunhan kela sen ensin myöntää). Alkanut paljon ottaa nyt kontaktia päiväkodissakin toisiin lapsiin ja menee mukaan. Kaikki puheet kyllä ymmärtää ja "hoksottimet" toimii....esim. kun leivon, hän kantaa kohta kaapista minulle patalaput, jotta herkut otettais jo uunista :) ym. tällaista.
Olisi kiva kuulla, jos tätä lukee sellainen joku, jonka lapsella on todettu esim. autismi tai autistiset piirteet tai aspergerin syndrooma tai vastaava, joka luetaan autismin kirjoon; minkälaisia piirteitä teidän lapsessa on ollut ja miten heidän kehitys on edennyt.
 
Päivitystä voisin laittaa pitkästä aikaa, eli tuolla meidän tytöllä on nyt ikää 3v2kk ja tällä viikolla saatiin sitten autismi-diagnoosi. :/ No, ei se kylläkään mikään yllätys ollut vaan olin jo tuosta ihan varma ja kyllähän se tietty helpottaa avunsaannissa jne mutta jotenkin tyhjä ja epätodellinen olo yhä. Nyt tietty lähiajat menee ihan noiden käytännönjuttujen järjestelyissä ja vasta vähän myöhemmin saa nähdä miten arki sitten alkaa sujua.
 
Hei Madicken04, kiva kuulla taas sinusta. Niin, kyllähän se niin on, että nuo diagnoosit melkein itse osaa jo aavistaa. Meillä poika menossa hyvin pian osastolle tarkempiin tutkimuksiin ja saas nähdä, mikä diagnoosi meille tulee; veikkaan autistiset piirteet tai jotain vastaavaa. Pojalla tosi hienosti alkanut mennä uudessa päiväkodissa. Kuvakortit otti "omakseen" lähes heti alussa, tykkää olla siellä tosi paljon. Hänellä on alkanut nyt tulla vähän uusia sanoja ja päiväkodinkin varovainen arvio on se, että poika pikkuhiljaa alkaisi puhua ja sitä me vanhemmatkin tietysti toivotaan. Onko teillä Madicken04 lapsella puhuttuja sanoja käytössä? Tuo meidän poikahan on kuukauden teidän lasta vanhempi. Olen juuri rustaamassa kelaan tukihakemusta, saas nähdä miten käy.
 
Hei, tytöllä on puhuttuja sanoja ollut käytössä jo jonkin aikaa. Oppii uusia lähes päivittäin, nykyään on alkanut aika paljon matkimaan puhetta. Mutta ne ovat yhä yksittäisiä sanoja joita hän käyttää viittomien kanssa ja monet sanat saattavat kadota hetken käytön jälkeen, muutenkin niiden käyttö on säästeliästä. Samoin kun kontaktin ottaminen aktiivisesti. Kuitenkin perusjutut joita haluaa tehdä pysyvät hyvin mielessä. :D Keinua, uida, ulos, kylpeä, poni, koira, jäätelö, keksi, kakku, mehua, syödä, nukkua, nukke, Jade (koiran nimi), pallo jne.

Kuvakortit on olleet meille vaikeampia, myös itselleni. Viittomia on totuttu käyttämään jo aikaa sitten ja se sujuu luonnostaan, tyttö käyttää niitä ja siis ilmaisee niillä itseään huomattavasti paremmin kuin sanoin. Ne asiat mihin olisin kortteja käyttämässä ovat usein sellaisia jotka tyttö ymmärtää ja osaa itsekin viittoa jolloin kuvat taas unohtuvat jonnekin... :ashamed: Puheterapeutti kehuu kyllä kovasti viittomisesta ja yleisestä panostuksesta äitiä mutta patistelee noiden kuvien aktiivisempaan käyttöön... Tyttökään ei tunnu olevan niistä kiinnostunut, katselee hetken ja tyrkkää mielummin pois.

Me käytiin eilen kuraattorin luona täyttelemässä kanssa hoitotukihakemusta, kaikenlaisia juttuja siihen löytyi ja lääkärintodistuskin oli aika rankkaa luettavaa. :| Saas nähdä millaisen tuen sitten antavat, tuntuu kyllä että noilla taitaa aika korkea tuki irrota.
 
Meillä nyt näin poju täytti 3v viikko sitten. Sanoja tulee joka päivä uusia. Pääsee puheterapiaan jne. Saadaan ehkä päiväkotiin missä lapsia 12. Nyt pph.
Vaipat vielä yötä päivää. En ota niistä nyt paineita.
Onneksi ei maksa puheterapia mitään.
 
Poika sai juuri diagnoosin: autistiset piirteet ja kielelliselle puolelle painottuva erityisvaikeus. Eipä tullut yllätyksenä. Nyt odottelemme Kelan päätöstä; toivon mukaan sieltä tulee korotettu hoitotuki ja Kelan kustantama puheterapia päiväkodissa.
 
Poika 3 v sai juuri 5 kertaa puheterapiaa kaupungin kustantamana heti alkaa 27.11.2009.
Sitten 28.10 on joku kokous, missä erilaisia edustajia paikalla vanhemmat mukaan lukien.
sitten katotaan mitä kaupungilla on tarjota. Haluaisin pojan pienryhmään päiväkotiin joku 12
lasta. On nyt pph-hoitajalla, mutta puheterapiaan vienti on aina säätöä. Kuka vie ja kumpi on pois
töistä. Mies tekee niin paljon töitä, että ei oikein kerkee osallistumaan näihin juttuihin.
Annoin ukolle muutaman terapiapäivän ja sanoin kato mikä sulle käy mä hoidan loput.
 
meillä on 4vuotta ja 2kk ikäinen poika,tutkimuksiin pääsi 3vuoden iässä neurologiselle.kuulotutkittii,ei mtn vikaa,sanoja noin 10kappaletta käytössä,diagnoosiksi sai vaikee puheen ja kielellisen kehityksen häiriö. ja 30kertaa puheterapiaa määrättii kelan kustantamana,joka tuli kerran viikossa.nyt oli taas käynti fontiatrianpolilla ja diagnoosi vaihettii vaikea asteiseks dysfasiaks,puheterapia tuplaantu 60 kertaa jonka kelakorvaa joka tulee olee 2kertaa viikossa vuoden vaihteesta alkaen.vuoden päästä on seraavat kontorollit.pojalle haetaan 11vuotiasta oppivelvollisuutta,ja on nyt ollut puoli vuotta integroidussa päiväkoti ryhmässä.mulle määrättiin 30kertaa tukiviittoma opetusta,jonka vammaispalvelun sosiaalitoimesta kustantaa.ja puheterapeutti haettii yksityiseltä kun kunnalla ei ollut resursseja antaa omia puheterapeuttejaan,ja puheterapeutti käy päiväkodilla pitämässä joka viikko terapian.
 
roopenäiti
Oen iloinen, että löysin tämän ketjun. Kaikki kuulostaa niin tutulle. Meidän poika nyt 2v10kk ja viime helmikuussa vaadin neuvolasta lähetteen puheterapeutille. Kesäkuussa pääsimme kahdelle käynnille ja niiden perusteella hän suositteli jatkoa elokuulle (n joka toinen viikko)ja saimme jatkaa. Olemme siis siinä mielessä olleet onnekkaita.
Roopelta tuli 9kk iässä ensimmäinen sana ja 1 1/2v iässä sanoja oli kuitenkin vain 5. 2v edestä päin vanhat sanat katosivat, ainoastaan ummo (mummo) ja äijä jäi (äiti).
Hän on vilkas, nopea (kaatuilee kuitenkin jatkuvasti), karkailee jos keksii lähteä tutkimaan ympäristöä (ei välitä vaikka mitä huutais), hänen vaikea keskittyä sellaiseen mikä ei kiinnosta ja siirtymät vaikeita. Kesän aikana hän oppi n 12 sanaa (suurin osa omaa kieltä). Junat on intohimo ja haluaisi leikkiä vain junaleikkejä. Pienempänä ei ottanut kovin helposti kontaktia, vältteli katsetta. Mutta kirjoista tykännyt ja ymmärtänyt hyvin näyttää sormella kuvasta mitä pyydetään sekä tuttuja esineitä. Koko talven oli kiinnostunut ulkona vain kaivonkansista ja keinumisesta vauvakeinussa. Ei juuri tykännyt pulkkaleikeistä. Pelkää kovia ääniä ja öisin välillä herää raivariin ja saattaa huutaa 15min-30min. Ei reagoi kosketukseen/hellään ääneen muuta kuin että raivari pahenee. (lääkäri puhui affektikohtauksista). Muutenkin pelkästään jo luonne herralla hyvin tempperamenttinen. Raivarit pitkiä. Sai kesällä pikkusiskon ja muutimme uuteen asuntoon. Se pisti pasmat sekaisin. Hän oli aivan mahdoton. Ilmeisesti myös se vaikutti ett rutiinit menivät sekaisin. Nyt hyvin helposti lyö/potkii/heittää tavaroita jos ei tule ymmärretyksi. tai jos se tahto muuten mene läpi (uhmaikä..). Hän on erittäin valikoiva syöjä (voi myös johtua allergiataustasta). Ja jumiutunut Kaapo-nimiseen lastenohjelmaan (kovalevyllä). Nyt suostuu jo katsomaan muutakin.Olemme puheterapiasta saaneet kuvakortit j ane helpottaneet ja lyhentäneet raivareita. Siirtymiset sujuu myös nyt paremmin ilman kenenkään raivaria (äiti). :whistle:
Kaverin kanssa onnistuu rinnakkain leikki nykyään, ennen kesää huiteli omilla teillään. Hiekkalaatikolla ei jaksa keskittyä. Ohjaituissa lapsiryhmissä ei juuri osallistu tai keskity kauaa. Jos mielenkiintoa, jaksaa vaikka 1/2 keskittyä.
Kyllä tämä ollut miehelleni ja minulle rankkaa. Onneksi puheterapeutti ymmärtää. Lähipiiri vihjailee ettemme osaa pitää kuria. (mies oli lapsena ylivilkas höpöttäjä ja pilailija/"tahaton"kiusottelija joka ei osannut lopettaa, ja joka oli koulussa harva s päivä jälki-istunnossa tai erityisryhmässä häiritsemisen vuoksi.. ei saanut diagnoosia kait silloin..) nykyään se näkyy sellaisena ettei saa tehtyä asioita loppuun, vastahankaisuutena asioihin joihin ei motivaaatiota ja töissä ei saa haltuun kokonaisuutta, ei jaksa keskittyä.. hänelä puhe kyllä oli normaaalia..)

Puheterapeutin kanssa ollut puhetta että poika menisi psykologin arvioon ja siitä riippuu laitetaanko lähete ns pelkälle foniatrille vai lasten ja nuorten sairaalaan.

Missä päin asutte?

Me Helsingissä.. vertaistuki on hienoa :heart:

ai niin, olen kaavaillut että roope menisi päiväkotiin ensi keväänä.
 
roopenäiti
Piti vielä poikaa nyt kehuakin, että oppinut kesällä helposti viittomakielellä värit ja 2 viikon harjoittelun jlk tunnistaa jo 12 kirjainta (oppiminen lähti hänen omasta aloitteestaan). Haluaa näyttää kirjaimia jatkuvasti lehdistä ja puhuu niistä välillä taukoamatta. (aamulla ensimmäinen kommentti oli mm äiti, H!!!
Hassuista sanoista vielä. Meidän koira Jasmiina on Enne ja Moona Önnö. Hissi on Ii-jee ja lisää Aijaija.
 
Roopenäidille :hug: . Niin moni asia tuossa kuulostaa niin tutulta...

Omasta tilanteesta päivitystä sen verran että n. 1,5kk on nyt kulunut diagnoosin (autismi) saamisesta ja tykkään että nyt arki sujuu jo paremmin, tai siis tässä syksyn aikana tyttö on monessa jutussa mennyt eteenpäin. Sanoja löytyy lisää ja hän on alkanut yhä enemmän maistella uusia sanoja matkien toisten puhetta. Kaikenkaikkiaan ollaan alettu ymmärtää toisiamme paremmin ja sen myötä nuo raivaritkin ovat vähentyneet. Tytöllä on itselläänkin jo enemmän kärsivällisyyttä yrittää kertoa minulle asiaansa, ennen paloi pinna hyvin nopeasti kun en heti tajunnut. Tietty niitä vaikeita hetkiä on, lähinnä niissä tilanteissa missä lapsen on pakko tehdä jotain mitä hän ei halua tai häntä on pakko kieltää/estää tekemästä jotain mitä hän haluaisi tehdä. :/

Päiväkodilla ollaan pidetty palaveria ja hän on saanut uudet kontaktihoitajat jotka osaavat viittoa ja joilla on aiempaa kokemusta autistisista lapsista. Päiväkodiltakin on tullut positiivista palautetta, tyttö ottaa kulemma nyt jo huomattavasti enemmän kontaktia muihin (niin aikuisiin kuin lapsiin) mitä alkusyksystä. Hän on myös enemmän alkanut seurata muita lapsia näiden touhuissa ja menee jo mielellään mukaan toisten riehumiseen. Me ollaan alettu käymään tytön kanssa uimassa kerta viikkoon ja hän nauttii niin vedestä, ihana huomata kuinka lapsi on oikeastaan kokoajan "hereillä" ja hyvällä tuulella!

Mutta siis näiltä osin positiivisissa tunnelmissa mennään eteenpäin. =) Hoitotukipäätöstä vielä odotellaan ja me itse päästään marraskuussa vanhempainkurssille autismin kirjoon liittyen.
 

Yhteistyössä