provosoituva mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja banzkunam
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

banzkunam

Vieras
haluaisin kuulla mielipiteenne ongelmaani..eli olen 10 vuotta seurustellut mieheni kanssa.Rakastan jostain kumman syystä häntä erittäin paljon siitäkin huolimatta että meillä on ollut suhteemme aikana 5 krt.kun hän on hyökännyt kimppuuni.Uhkailua kehonkielellä,hiuksista ottaa kiinni ja läpsäisee kasvoille,pitää käsistä kiiinni.Myönnän,että olen sanonut hänelle pahoja asioita,solvauksia mistä hän on provosoitunut hyökkäämään vastaan minua.Mutta eikö miehellä sanansäilä riitä?Ei kai ole oikein kuitenkaan hyökätä kimppuun vaikka todellakin myönnän että olen ollut todella ilkeä sanoissani:(Ehkä keskusteluhalukkuuden voi ilmaista toisella tavallakin...
Meillä on erittäin hyviä hetkiä ja hän on kuitenkin ollut aina "elämäni mies",aivan ihana ja rakastettava kunnes...kyllä tää naiseutta syö ja pahasti.Rakastaako hän oikeasti?Kyllä hän joka kerta anteeksi pyytää,mutta rehellisesti sanoo ettei kukaan muu nainen ole saanut eikä tule saamaan häntä yhtä raivon partaalle kuin minä..näinköhän.
Kertokaa pliis jotain,mieluiten asiallisella linjalla kuitenkin!
 
haluaisin kuulla mielipiteenne ongelmaani..eli olen 10 vuotta seurustellut mieheni kanssa.Rakastan jostain kumman syystä häntä erittäin paljon siitäkin huolimatta että meillä on ollut suhteemme aikana 5 krt.kun hän on hyökännyt kimppuuni.Uhkailua kehonkielellä,hiuksista ottaa kiinni ja läpsäisee kasvoille,pitää käsistä kiiinni.Myönnän,että olen sanonut hänelle pahoja asioita,solvauksia mistä hän on provosoitunut hyökkäämään vastaan minua.Mutta eikö miehellä sanansäilä riitä?Ei kai ole oikein kuitenkaan hyökätä kimppuun vaikka todellakin myönnän että olen ollut todella ilkeä sanoissani:(Ehkä keskusteluhalukkuuden voi ilmaista toisella tavallakin...
Meillä on erittäin hyviä hetkiä ja hän on kuitenkin ollut aina "elämäni mies",aivan ihana ja rakastettava kunnes...kyllä tää naiseutta syö ja pahasti.Rakastaako hän oikeasti?Kyllä hän joka kerta anteeksi pyytää,mutta rehellisesti sanoo ettei kukaan muu nainen ole saanut eikä tule saamaan häntä yhtä raivon partaalle kuin minä..näinköhän.
Kertokaa pliis jotain,mieluiten asiallisella linjalla kuitenkin!

Vielä läpsäisyt ovat riittännet, mutta jossain vaiheessa menee käsi nyrkkiin. Raja on ylitetty viisi kertaa ja se on viisi kertaa liian paljon. Lähde suhteesta, ennenkuin on liian myöhäistä. Jos päätät jatkaa, miehesi on mentävä terapiaan, sillä väkivalta tulee raaistumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Sehän ylensä lyö, jolta sanat loppuvat. Teidän tapauksessanne sinä ilmeisesti olet verbaalisesti lahjakkaampi. Minun tapauksessani minua on lyönyt kolme eri naista, enkä minä ole koskaan lyönyt ketään. Suosittelisin sinullekin sen sanansäilän käyttämistä harkitummin. Minäkin yritän parhaani mukaan hillitä prosointia.
 
En ymmärrä enkä hyväksy toisen ihmisen lyömistä, mutta en myöskään ymmärrä enkä hyväksy toisen ihmisen solvaamista. Kaikkein vähiten käsitän em. asiat suunnattuna ihmiseen jonka pitäisi olla maailmassa rakkain. Olette todennäköisesti varsinainen ihannepari.
 
Lyömistä ei pidä sietää. Mutta ei pidä sietää myöskään ilkeilyä ja solvaamista. Ihmettelet rakastaako miehesi sinua, kun hänellä on viisi kertaa kymmenen vuoden aikana mennyt hermot sinun solvaustesi takia. Rakastatko sinä miestäsi, jos solvaat häntä niin, että hän keskimäärin kerran kahdessa vuodessa käy sinuun käsiksi kun ei kestä kuulla enempää.

Siis en mitenkään puolustele lyömistä, se on aina väärin. Kuitenkin sinussakin on syytä, jos tiedät itse olevasi liian ilkeä hänelle. Jos te kumpikin rakastatte toisianne, niin mitäpä jos yrittäisitte yhdessä muuttua. Sinä opettelet siivoamaan suusi ja miehesi opettelee olemaan lyömättä silloin kun sinulta lipsahtaa solvaamisen puolelle.
 
Näinhän se menee. Naiset ovat verbaalimpia ja koska miehellä ei sanat riitä, silloin tyrvaudutaan voimaan.
Kumpikin on väärin. Nainen vois pitää suunsa kiinni jos tietää suulaudellaan provosoivansa miestä väkivaltaan.
Tietenkin pidättelemistä on kummallakin vihaisena. Aina ei ole järkeä eikä malttia laskea kymmeneen ja rauhoittuneena käsitellä asiaa. Kummankin pitää vaan saada sanottua se viimeinen kommentti, joko vi......malla tai pamauttamalla nyrkki toisen naamaan.
Naiset puolustelevat itseään sillä, että puheesta ei jää jälkeä mutta lyönnistä jää.
 
Fyysinen väkivalta on aina väärin kuten henkinenkin. Oletko itse pohtinut miksi solvaat häntä toistuvasti? Mistä asioista? Mikä/mitkä tilanteet laukaisevat sanaisen arkkusi vyörymään yli? Ei välttämättä tänne listataksesi, vaan tykönäsi mietittäväksi. Toimintamallit nimittäin tuppaavat seuraamaan mukana kunnes ne tiedostaa ja on valmis korjaamaan asenteitaan.
Ihmissuhteiden peili-ilmiö on suorastaan puhkiverrattu fraasi, mutta niin totta kuitenkin. Monenlaisia tunteita kutsutaan rakkaudeksi...

Pelkkä provosoimisen varominen johtaa vain jännittyneisyyteen ja sallii väkivallan uhkan.
 
Miksi ihminen solvaa sellaista, jota rakastaa? Solvasiko äitisi isääsi vai mistä olet oppinut/luulotellut tuon kuuluvan parisuhteeseen? Väkivalta on väärin, mutta vittuilu sairasta.
 

Similar threads

A
Viestiä
1
Luettu
289
M
S
Viestiä
3
Luettu
906
Perhe-elämä
pahinta on tulevaisuus
P
M
Viestiä
12
Luettu
563
W
S
Viestiä
82
Luettu
6K
Perhe-elämä
suorat sanat
S

Yhteistyössä