Minzu, odottelu on todella raastavaa ja me olimme siis tähän saakka hoidossa yksityisellä (tai teknisesti siis vieläkin, nyt vaan tauolla sieltä... tai jotain) just sen takia, etten olis pystynyt odottamaan. En minuuttiakaan. Ja silloin ei kyllä auta muu kuin se, että asiat etenee. Ja joskus sitten se pakon sanelema hengähdystauko tulee enemmän kuin tarpeeseen, sitä ei vaan meinaa itse myöntää ja huomata tarvitsevansa edes. Kaikelta siltä toivomiselta, uskomiselta ja yrittämiseltä sokaistuneena painaa vaan eteenpäin - huomioimatta omaa jaksamista taikka puolison jaksamista. Meillä toi ivf:n ja passien epäonnistuminen sekä pakkasen tyhjentyminen oli se hetki, kun vaan ajattelin, että nyt saa olla vähän aikaa. Etten jaksa vaan painaa täydellä voimalla eteenpäin, kun ei siitä mitään hytötyä näytä olevan. Mielenkiinnolla sitä seuraillaan, että kauanko se itsensä kuuntelu ja taukoilu kestää.
Ihan vaan pikkasen ite veikkaisin, ettei kovinkaan kauaa enää. Tsemppiä sulle kovasti piinailuun! :flower:
Miruseni, voi että, sinä se ihanasti jaksat Papun ja Nupun kanssa vielä miettiä tätä meidän hoitokuviota ja kiemuroita. =) :hug: Mutta noi taitaa ola ikuisuuskysymyksiä, eli että tehdäänkö tarpeeksi vaiko ei ja mennäänkö sitä kultaista keskivertorataa ja toivotaan, että väsytystaktiikalla ehkä joskus noillakin tärppäis.... ja rahaahan ne klinikat tekee, mutta toisaalta, eikös lääkärin etiikka jotenkin kuitenkin velvoita myös pyrkimään parhaaseen mahdolliseen tulokseen? Siihenhän tässä on pakko luottaa, ihan pakostikin. Mutta jotenkin multa puuttuu tällä hetkellä se tunne, että kaikki tehtäisiin ja sehän tässä onkin pahinta, sillä mä en voi ymmärtää läääketieteellisiä perusteita kaikkia enkä osata arvioida tilannetta neutraalisti, niin ainut mikä tässä on jäljellä, on se luottamus siihen, että kaikki mahdollinen ja pientä ekstraakin tehdään. Ja julkisen puolen tilanne on sitten taas niin eri, huh. Siellä kun ei saa/voi yrittää muilla keinoin ilmeisesti, jos ivf:ään on päädytty. Muistan myös Aden kauhutarinan clomien kiellosta. :headwall: Täytyy siis keksiä muita itsehoitomuotoja, eiks vaan Ade?
Ja samalla käydään se Naikkari sitten valloittamassa! Mirulle vielä lämmin kiitos tsemppauksesta ja ajatuksistasi! :heart: Olet tärkeä.
Miruseni, voi että, sinä se ihanasti jaksat Papun ja Nupun kanssa vielä miettiä tätä meidän hoitokuviota ja kiemuroita. =) :hug: Mutta noi taitaa ola ikuisuuskysymyksiä, eli että tehdäänkö tarpeeksi vaiko ei ja mennäänkö sitä kultaista keskivertorataa ja toivotaan, että väsytystaktiikalla ehkä joskus noillakin tärppäis.... ja rahaahan ne klinikat tekee, mutta toisaalta, eikös lääkärin etiikka jotenkin kuitenkin velvoita myös pyrkimään parhaaseen mahdolliseen tulokseen? Siihenhän tässä on pakko luottaa, ihan pakostikin. Mutta jotenkin multa puuttuu tällä hetkellä se tunne, että kaikki tehtäisiin ja sehän tässä onkin pahinta, sillä mä en voi ymmärtää läääketieteellisiä perusteita kaikkia enkä osata arvioida tilannetta neutraalisti, niin ainut mikä tässä on jäljellä, on se luottamus siihen, että kaikki mahdollinen ja pientä ekstraakin tehdään. Ja julkisen puolen tilanne on sitten taas niin eri, huh. Siellä kun ei saa/voi yrittää muilla keinoin ilmeisesti, jos ivf:ään on päädytty. Muistan myös Aden kauhutarinan clomien kiellosta. :headwall: Täytyy siis keksiä muita itsehoitomuotoja, eiks vaan Ade?