Polyamoriset!

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";23187194]Miten noi seksiasiat? Eli missä ja milloin rakastelet esikoisen isän kanssa? Ja entä muu kahdenkeskinen aika? Kun olit raskaana, niin olit ihan normaalisti molempien miesten kanssa?

Siis kerro arjestasi? Ja onko toisella miehelläsi toista kumppania, entä ensimmäisen miehesi vaimolla?[/QUOTE]

Kuten jokaisessa lapsiperheessä on meilläkin aikuisten kahdenkeskinen aika välillä kortilla Seksiä harrastetaan esimerkiksi lasten mentyä nukkumaan. Tai no, nyt ei kyllä tee mieli yhtään kun alapää vuotaa vielä synnytyksen jälkeen Raskaudenaikana jatkoin molempia suhteita ihan normaalisti, eli siis seksiä oli molempien miesten kanssa. Esikoisen isä tulee meille sunnuntaisin, kun tuo esikoisen kotiin. Vietämme päivän yhdessä ja useimmiten yönkin Joskus hän lähtee myöhemmin illalla kotiinsa, jos työasiat tms sitä vaativat. Joskus hän tulee arki-iltoina käymään, syö päivällistä, leikkii lapsensa kanssa, katsotaan perheleffa yhdessä jne, jää usein myös esikoisen mentyä nukkumaan jolloin jää aikaa kuhertelulle. Vauvan isän kanssa on ollut helppoa tähän mennessä kun ei ole ollut yhteisiä lapsia, esikoisen kyläillessä isällään on ollut rutkasti yhteistä aikaa Nyt katsotaan miten suhde selviää vauvan tulosta Vauvan isä on ollut meillä melkein joka yö nyt kun olen kotiutunut vauvan kanssa, laittanut minulle ruokaa, pessyt pyykkiä ja ollut muutenkin tukenani

Arjestani... Noh, aika normaalia lapsiperheen arkea Nyt olen äitiyslomalla, esikoinen kotihoidossa kun ajattelin olla pari vuotta kotona. Olen ammatiltani labratyöntekijä (toistaiseksi, ajattelin kyllä opiskella pidemmällekin!). Juuri nyt suunnittelen vauvan nimiäisiä, ne on tarkoitus pitää viikon päästä, sunnuntaina. Paikalle tulee molemmat rakkaani, esikoisen isän vaimo, esikoisen täti perheineen, minun vanhempani ja vauvan isän vanhemmat ja sisarukset ja lasten haltiakummit. Aika paljon väkeä siis! Aika paljon suunniteltavaa. Normaaliin arkeen kuuluu perus kaupassakäyntiä, siivousta, esikoinen on aloittanut kerhoilun ja vesipeuhun, viemiset ja hakemiset vievät aikansa... Eli aika tavallista lapsiperheen arkea.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";23187244]harrastatteko seksiä yhdessä. siis sinä, mies ja miehen naiset?[/QUOTE]

Emme, minä en ole koskaan pitänyt ajatuksesta ryhmäseksistä. Muut saavat puolestani sitä tehdä, minulle se ei sovi. Minusta ryhmäseksi ajatuksena kuulostaa enemmän jonkinlaiselta suorittamiselta kuin rakkauden tunnustukselta. Liitän siis tunteet hyvin vahvasti seksiin, enkä siksi voisi naisen kanssa (olen hetero) tai jonkun muun kanssa, jota en rakasta Minulla ei siis ole rakkaussuhdetta mieheni vaimoon tai rakastajattareen, niin ei myöskään seksisuhdetta. Olemme ystäviä.

 

["aloittaja"]

Mutta ilmeisesti meitä ei täällä ole muita Harmi. En ole polypiireistä kovinkaan montaa perhettä löytänyt, ajattelin, että ehkä vauva/lapsiaiheisilta palstoilta...

 

["vieras"]

Kummallisin juttu tuossa on yhteishuoltajuus. Miksi silleen? Ettei tartte elatusmaksuja maksella?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";23187683]Kummallisin juttu tuossa on yhteishuoltajuus. Miksi silleen? Ettei tartte elatusmaksuja maksella?[/QUOTE]

Miksi se on kummallista? Eikös kaikilla pareilla joilla on yhteisiä lapsia ole yhteishuoltajuutta? Elatusmaksuihin se ei liity mitenkään, minulla olisi oikeus vaatia kunnon elareita kummaltakin mieheltä jos tahtoisin Me olemme toki sopineet lapsen elatuksesta jo ennen kun lapsi on saanut alkunsa. Molemmat isät maksavat 50€/kk ja sitten osallistuvat perheen menoihin normaalisti, niin kuin suhteissa ja perheissä on tapana tehdä

Olisihan se hassua, jos minulla olisi yksinhuoltajuus kun lapsilla on kuitenkin aktiiviset, läsnäolevat isät joiden kanssa olen rakkaussuhteessa Eiköhän avopareillakin ole lastensa yhteishuoltajuutta.

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="aloittaja";23187022]Olen ehdottoman uskollinen, en ole koskaan pettänyt rakkaitani. Enkä koskaan jättäisi rakastani sen vuoksi, että olen tavannut uuden ihmisen.[/QUOTE]

Suhtaudun noin yleisesti ottaen aika suvaitsevaisesti erilaisuuteen, mutta tätä en voi ihan heti ymmärtää.
Minusta sinä olet pettänyt ensimmäistä miestäsi olemalla suhteessa tämän toisen kanssa, eikö? Ja eikö olisi reilumpaa että jättää ensimmäisen jos haluaa olla suhteessa jonkun muun kanssa? Selitätkö hieman tätä asiaa pidemmällä, en vaan kykene ymmärtämään tätä logiikkaa.

 

["vieras"]

johan on sekavat kuviot.

 

["aloittaja"]

Suhtaudun noin yleisesti ottaen aika suvaitsevaisesti erilaisuuteen, mutta tätä en voi ihan heti ymmärtää.
Minusta sinä olet pettänyt ensimmäistä miestäsi olemalla suhteessa tämän toisen kanssa, eikö? Ja eikö olisi reilumpaa että jättää ensimmäisen jos haluaa olla suhteessa jonkun muun kanssa? Selitätkö hieman tätä asiaa pidemmällä, en vaan kykene ymmärtämään tätä logiikkaa.

En ole pettänyt :O Ja minusta olisi hyvin epäreilua jättää rakas vain sen takia, että on tavannut uuden jota myös rakastaa! Tapasin kuopuksen isän eräällä kurssilla. Tunsin välillämme kemiaa. Illalla juttelin asiasta esikoiseni isän kanssa ja kerroin olevani hieman ihastunut. Rakkaani ehdotti, että pyytäisin häntä treffeille! Olisin toki voinut sen itsekin päättää, mutta oli se kiva, että rakkaani sitä ehdotti kun tilanne oli minulle silloin uusi Pyysin miestä treffeille ja aloimme tapailemaan. Ensimmäinen mieheni oli tästä kaikesta tietoinen eikä vastustellut, vaan päinvastoin, kannusti ja tuki! Missä vaiheessa olin siis pettänyt? Ei tuo ole pettämistä.

Eikä ensimmäinen mies pettänyt vaimoaan kun kävimme treffeillä, se on heidän suhteessaan täysin sallittua.

Mielestäni ihmisen jättäminen vain siksi, että on tavannun toisen kivan ihmisen, on hyvin epäreilua. En minä voisi aiheuttaa hänelle sydänsuruja syyttä. Meillä ei ollut mitään syytä erota, meillä oli silloin ja on edelleen ihana, vahva suhde :heart: Kerro siis, miksi minun olisi pitänyt jättää hänet?

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="aloittaja";23187907]En ole pettänyt :O Olisin toki voinut sen itsekin päättää, mutta oli se kiva, että rakkaani sitä ehdotti kun tilanne oli minulle silloin uusi Pyysin miestä treffeille ja aloimme tapailemaan. Ensimmäinen mieheni oli tästä kaikesta tietoinen eikä vastustellut, vaan päinvastoin, kannusti ja tuki! Missä vaiheessa olin siis pettänyt? Ei tuo ole pettämistä.

Mielestäni ihmisen jättäminen vain siksi, että on tavannun toisen kivan ihmisen, on hyvin epäreilua. En minä voisi aiheuttaa hänelle sydänsuruja syyttä. Meillä ei ollut mitään syytä erota, meillä oli silloin ja on edelleen ihana, vahva suhde :heart: Kerro siis, miksi minun olisi pitänyt jättää hänet?[/QUOTE]

Minä kun olen ns. yksiavioinen niin pidän pettämisenä kyllä myös vaikka kolmen kimppaa. Vaikka se mies olisi itse ehdottanut kolmannen tuomista siihen.
Olen sitten varmaan rajoittunut.

ja koska olen yksiavioinen, en usko että jos olet niin rakastunut ja tyytyväinen ensimmäiseen mieheesi kun sanot olevasi, kaipaat siihen toista rinnalle. Itse näen sen niin, että jos on tarvetta rinnakkaissuhteeseen, joku mättää alkuperäisessä suhteessa.

 

[Kais]

Mie koe olevani aika suvaitsevainen ihminen,mutta tätä polymoriaa ja pettämistä elämäntyylinä en ymmärrä.Minusta tuo on jotenkin kyseenalaista touhua,mikä kuva annetaan lapsille perheestä ja kumppanuudesta yms.Ootko miettyny yhtään tuota,lapset oppii,että on okoo olla useita kumppaneita yhtäaikaa.Musta tuntuu jotenkin että tuossa elämäntyylissä annetaan itselle lupa paneskella useiden kans tyyliin, minä rakastan useeta ihmistä,voin hyvin sekstailla useeman kans,että se ok koska rakastan.Tehdään jotenkin hyväksyttävämmäksi tuo homma,tunnettaan ettei petetä kumppania.En vaan ymmärrä nuita kuvioita.:|

 

["aloittaja"]

Minä kun olen ns. yksiavioinen niin pidän pettämisenä kyllä myös vaikka kolmen kimppaa. Vaikka se mies olisi itse ehdottanut kolmannen tuomista siihen.
Olen sitten varmaan rajoittunut.

ja koska olen yksiavioinen, en usko että jos olet niin rakastunut ja tyytyväinen ensimmäiseen mieheesi kun sanot olevasi, kaipaat siihen toista rinnalle. Itse näen sen niin, että jos on tarvetta rinnakkaissuhteeseen, joku mättää alkuperäisessä suhteessa.

Kuten jo aikaisemmin ketjussa sanoin: Sain toisen lapsen. Tarkoittaako se sitä, etten rakastaisi esikoistani tarpeeksi? Että minun suhteeni ensimmäiseen lapseeni olisi jotenkin puutteellinen tai huono, kun halusin toisen lapsen?

Uutta suhdetta ei koskaan pidä aloittaa jos edellisissä ei mene hyvin. Se ei ratkaise mitään ja varsinkin rakastumisvaihe voi olla intensiivistä. Jos ensimmäisessä suhteessa on ongelmia, ei suhde välttämättä kestä uutta osapuolta. Aivan kuten huonoon parisuhteeseen ei kannata tehdä lasta tai esimerkiksi rakentaa taloa, ne ovat niin suuria muutoksia, että huonot suhteet hajoavat.

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="aloittaja";23187993]Kuten jo aikaisemmin ketjussa sanoin: Sain toisen lapsen. Tarkoittaako se sitä, etten rakastaisi esikoistani tarpeeksi? Että minun suhteeni ensimmäiseen lapseeni olisi jotenkin puutteellinen tai huono, kun halusin toisen lapsen?

.[/QUOTE]

Minusta lapset ja suhde puolisoon eivät ole millään mittapuulla verrattavissa. En todellakaan lähtisi sotkemaan lapsia tähän ajatuskuvioon.

 

["aloittaja"]

Mie koe olevani aika suvaitsevainen ihminen,mutta tätä polymoriaa ja pettämistä elämäntyylinä en ymmärrä.Minusta tuo on jotenkin kyseenalaista touhua,mikä kuva annetaan lapsille perheestä ja kumppanuudesta yms.Ootko miettyny yhtään tuota,lapset oppii,että on okoo olla useita kumppaneita yhtäaikaa.Musta tuntuu jotenkin että tuossa elämäntyylissä annetaan itselle lupa paneskella useiden kans tyyliin, minä rakastan useeta ihmistä,voin hyvin sekstailla useeman kans,että se ok koska rakastan.Tehdään jotenkin hyväksyttävämmäksi tuo homma,tunnettaan ettei petetä kumppania.En vaan ymmärrä nuita kuvioita.:|

Jos en saisi näitä kommentteja niin usein niin jaksaisin ehkä loukkaantua Voisitko miettiä hetken mitä kirjoitat? Tottakai lapseni oppii, että useampi suhde kerrallaan on ok asia - ja miksei olisi? Minä en "paneskele" useiden ihmisten kanssa, minun suhteeni ovat rakkaussuhteita. Tottakai on ok rakastaa useampaa ihmistä ja myöskin rakastella heidän kanssaan, tosin seksielämäni noin yleisestiottaen ei lapsilleni kuulu. En minä petä kumppaneitani, he ovat täysin tietoisia toisistaan ja ovat keskenään kavereita. Vietämme synttäreitä ja muita perhejuhlia yhdessä.

Miksi tämä siis olisi ei-hyväksyttävää? Voitko nimetä jonkun, joka järjestelystä kärsii?

 

["aloittaja"]

Minusta lapset ja suhde puolisoon eivät ole millään mittapuulla verrattavissa. En todellakaan lähtisi sotkemaan lapsia tähän ajatuskuvioon.

Minulla on myös useampia ystäviä :heart: Samoin minulla on useita sisaruksia. Se ei tarkoita, että joku olisi tärkeämpi kuin joku toinen. Tai että joku olisi minulle riittämätön. Ei suinkaan!

Minun suhteeni rakkaisiini on sellainen, ettei yksi poissulje toista En näe yhtäkään syytä rajoittaa rakkauksien määrää yhteen, tai seksikumppaneiden. Jos kukaan ei kärsi, jokainen kunnioittaa toisiansa, miksei voisi elää polysuhteessa? Ketään ei ole tähän pakotettu

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="aloittaja";23188014]Miksi tämä siis olisi ei-hyväksyttävää? Voitko nimetä jonkun, joka järjestelystä kärsii?[/QUOTE]

Vaikkapa ne lapset, kun ikää tulee hieman enemmän?

 

["miu"]

[QUOTE="aloittaja";23187651]Mutta ilmeisesti meitä ei täällä ole muita Harmi. En ole polypiireistä kovinkaan montaa perhettä löytänyt, ajattelin, että ehkä vauva/lapsiaiheisilta palstoilta...[/QUOTE]

Yks tuttu perhe on tosin en heidän kuvioistaan hirveen yksityiskohtaisesti tiedä, enkä voi kertoa heistä enempää netissä ilman lupaa... Mut on lapsi perheitä kyllä muitaki

 

["aloittaja"]

Vaikkapa ne lapset, kun ikää tulee hieman enemmän?

Seuraavaksi kerrot sitten varmaan miten lapset muka kärsivät? Ihan onnelliselta ja tasapainoiselta tuo kohta 5v näyttää Minusta on ollut mukavaa, että oman äidin ja isän lisäksi hänellä on muita tärkeitä aikuisia elämässään. Nyt on yksi sisarus ja toinen syntynee lähiaikoina! :heart:

 

[Kais]

[QUOTE="aloittaja";23188014]Jos en saisi näitä kommentteja niin usein niin jaksaisin ehkä loukkaantua Voisitko miettiä hetken mitä kirjoitat? Tottakai lapseni oppii, että useampi suhde kerrallaan on ok asia - ja miksei olisi? Minä en "paneskele" useiden ihmisten kanssa, minun suhteeni ovat rakkaussuhteita. Tottakai on ok rakastaa useampaa ihmistä ja myöskin rakastella heidän kanssaan, tosin seksielämäni noin yleisestiottaen ei lapsilleni kuulu. En minä petä kumppaneitani, he ovat täysin tietoisia toisistaan ja ovat keskenään kavereita. Vietämme synttäreitä ja muita perhejuhlia yhdessä.

Miksi tämä siis olisi ei-hyväksyttävää? Voitko nimetä jonkun, joka järjestelystä kärsii?[/QUOTE]

Kyllä mie mietin,mitä kirjoitan,tää miun mielipide,sori vaan kun en ole siun kanssa samaa mieltä.
Lapsia voidaan kiusata teijän järjestelyjen takia.
Mulle ei ole ok,rakastaa ja rakastellla useiden kumppaneiden kanssa,mutta sulla on oma mielipide ja mulla omani, en vaan ymärrä tuota touhua useiden kumppaneiden kanssa olemista,miulla ei ole siihen tarvetta millään tavalla,mie saan kaiken mitä tarvitsen parisuhteessa yhdeltä mieheltä.

 

[Aatamin akka]

Mä en tiedä kysyikö joku jo aiemmin mutta mistä tiedät kenen lapsi on jos harrastat seksiä monen kanssa?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="miu";23188105]Yks tuttu perhe on tosin en heidän kuvioistaan hirveen yksityiskohtaisesti tiedä, enkä voi kertoa heistä enempää netissä ilman lupaa... Mut on lapsi perheitä kyllä muitaki [/QUOTE]

Oi :heart: On se kiva tietää, että meitä on muitakin!

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="aloittaja";23188127]Seuraavaksi kerrot sitten varmaan miten lapset muka kärsivät? Ihan onnelliselta ja tasapainoiselta tuo kohta 5v näyttää Minusta on ollut mukavaa, että oman äidin ja isän lisäksi hänellä on muita tärkeitä aikuisia elämässään. Nyt on yksi sisarus ja toinen syntynee lähiaikoina! :heart:[/QUOTE]

En osaa ennustaa miten hän isompana asian kokee. Sen tiedän, että lapset ovat julmia erilaisuuden sietämisessä. Kouluiässä se vasta punnitaan, ei 5 v vielä joudu tuollaisesta asiasta kiusaamista kohtaamaan. Toivottavasti ei myöhemminkään, mutta en laskisi sen varaan. Ikävä totuus.

 

["vieras"]

Onko kummatkin miehesi yhtäaikaa luonasi, ja toinen vaikka istuu olkkarissa kattomass telsua kun sinä rakastelet toisen miehen kanssa makkarissa?

 

["vieras"]

Vaikkapa ne lapset, kun ikää tulee hieman enemmän?

Mua myös kiinnostaa tosi paljon, että miten ne kärsii?

 

["aloittaja"]

Kyllä mie mietin,mitä kirjoitan,tää miun mielipide,sori vaan kunen ole siun kanssa samaa mieltä.
Lapsia voidaan kiusata teijän järjestelyjen takia.
Mulle ei ole ok,rakastaa ja rakastellla useiden kumppaneiden kanssa,mutta sulla on oma mielipide ja mulla omani, en vaan ymärrä tuota touhua useiden kumppaneiden kanssa olemista,miulla ei ole siihen tarvetta millään tavalla,mie saan kaiken mitä tarvitsen parisuhteessa yhdeltä mieheltä.

Lapsia voidaan kiusata? Siinäpä syy ylipainoisille, punatukkaisille ja silmälasipäille jättää lapset tekemättä Pitääkö nämä samat asiat käydä läpi jokaisen perhemuodon kanssa erikseen? Kun homoseksuaalien oikeuksista keskustellessa nämä samat "No mitäs muut ajattelevat"-keskustelut on käytävä läpi. Kiusaaminen ei johdu siitä, että lapsella on useampia vanhempia tai vanhemmat ovat homoseksuaaleja tms. Kiusaaminen on ikävä ilmiö, mutta harvemmin se liittyy suoraan mihinkään lapsen ominaisuuteen. Kiusaajat kiusaavat ihan tavallisten perheitten lapsia. Yksiavioisuus ei siltä pelasta.

 

["vieras"]

En osaa ennustaa miten hän isompana asian kokee. Sen tiedän, että lapset ovat julmia erilaisuuden sietämisessä. Kouluiässä se vasta punnitaan, ei 5 v vielä joudu tuollaisesta asiasta kiusaamista kohtaamaan. Toivottavasti ei myöhemminkään, mutta en laskisi sen varaan. Ikävä totuus.

Olen kuullut kiusaamisesta nimen, ihonvärin, varallisuuden, pukeutumisen, vamman, homovanhempien, yksinhuoltajuuden, alko-ongelmien ja ties minkä kaiken takia. Melkein voisi kysyä, että entäpä omat lapsesi, kuinka mauttomia ja hajuttomia huomaamattomia hiirulaisia he ovat jos heissä ei ole mitään, josta kukaan ei ilkeyksissään ikinä kiusaisi?