[QUOTE="vierailija";23186963]Asutko siis kummankaan rakastajasi kanssa? Miten lastenhoito on käytännössä jaettu / tullaan jakamaan? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun on hieman vieraampaa tuollainen elämäntyyli =) Olen kyllä sitä mieltä, että jos oikeasti tuntee tuollaisen elämäntavan itselleen sopivaksi niin mikäs siinä! Kun tiedetään pettämistilastot tänä päivänä, niin rakastajat ja rakastajattet ovat muutenkin arkipäivää monessa suhteessa. Miksi ei siis voisi hoitaa asiaa, niin ettei selän takana tarvitse tehdä mitään, jos järjestely vain kaikille osapuolille sopii

[/QUOTE]
En asu, minä olen aina halunnut olla ikäänkuin kotini kuningatar

Löysin polyamorisuuteni kun tapasin esikoisen isän. Hän pyysi minua kahville, olimme tuttuja kavereiden kautta. Treffeillä oli oikein mukavaa, ja hän kertoi heti ensitreffeillä olevansa polyamorinen ja naimisissa. Keskustelimme aiheesta pitkään silloin. Ensiksi tarvitsin miettimisaikaa, ajatus kuulosti oudolta, mutta sitten tunnistin itsessänikin polyamorian. Mietin, että jos niin ihana, kohtelias ja vastuullinen mies on poly, niin ei se mitään kauheaa voinut olla. Kävimme uudestaan treffeillä, ja kolmannella kerralla minut oli jo kutsuttu heille kotiin syömään!

Heidän suhteensa näytti niin tasapainoiselta ja rakkaus huokui heistä. Tiesin silloin, että tämän miehen kanssa haluan olla pitkään.
Esikoinen juoksee jo itse isälleen päivisin jos haluaa (on nyt 4-vuotias, isänsa asuu samassa taloyhtiössä), sen lisäksi hän viettää siellä 1-2 yötä viikossa. Menevät myös lomamatkoille yhdessä ja sellaista. Ja tottakai vietämme kaikki aikaa yhdessä, esikoisen isä on mukanamme mökillä kesäisin ja kyläilee meillä näin arkena. Kuopuksen isä asuu hänkin lähellä, joskaan ei ihan yhtä lähellä. Vauva on vasta kahden viikon ikäinen, joten hän ei kyläile isänsä luona yksin. Olen ajatellut, että jahka toivun synnytyksestä voisimme vierailla siellä silloin tällöin, siis olla yötäkin. Mies tottakai viettää täällä meillä aikaa, varsinkin nyt, kun vauva on ihan pieni. Mitään ennaltakirjoitettua kaavaa meillä ei ole, katsotaan, mikä tuntuu kaikista hyvältä

Meillä on yhteishuoltajuus ja molemmat miehet ovat hyvin sitoutuneita perhe-elämään. Mitään suurempia kupruja ei ole ollut (vielä?

)