Polyamoriset!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja amor
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miksi niitä kumppaneita pitää olla monta kerrallaan? Miksi ei yksi riitä? Eihän Suomen lain mukaan voi olla useita aviomiehiä tai -naisia yhtäaikaa.

Monta miestä sä ajattelit sitten tulevaisuudessa hankkia? Millon on kolmannen vuoro? Sitten kun rakastut? Ei kuulosta ihan terveeltä.
 
Nuoruusystäväni (lapseton) kertoi juuri olevansa polyamorinen, olevansa suhteessa naiseen ja kahteen mieheen (joista toisen kanssa asuu) ja vaikka yritän ymmärtää, lapsia en mielikuvissani tuohon kuvioon saa mahtumaan. Itse olen seksuaalisuhteissani hyvinkin vapaamielinen, mutta useamman ihmisen rakastaminen yhtä aikaa- en ymmärrä. Hassua kylläkin, jälkimmäinen kuulostaa jotenkin moraalittomalta.
 
[QUOTE="vierailija";23186963]Asutko siis kummankaan rakastajasi kanssa? Miten lastenhoito on käytännössä jaettu / tullaan jakamaan? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun on hieman vieraampaa tuollainen elämäntyyli =) Olen kyllä sitä mieltä, että jos oikeasti tuntee tuollaisen elämäntavan itselleen sopivaksi niin mikäs siinä! Kun tiedetään pettämistilastot tänä päivänä, niin rakastajat ja rakastajattet ovat muutenkin arkipäivää monessa suhteessa. Miksi ei siis voisi hoitaa asiaa, niin ettei selän takana tarvitse tehdä mitään, jos järjestely vain kaikille osapuolille sopii :)[/QUOTE]

En asu, minä olen aina halunnut olla ikäänkuin kotini kuningatar :) Löysin polyamorisuuteni kun tapasin esikoisen isän. Hän pyysi minua kahville, olimme tuttuja kavereiden kautta. Treffeillä oli oikein mukavaa, ja hän kertoi heti ensitreffeillä olevansa polyamorinen ja naimisissa. Keskustelimme aiheesta pitkään silloin. Ensiksi tarvitsin miettimisaikaa, ajatus kuulosti oudolta, mutta sitten tunnistin itsessänikin polyamorian. Mietin, että jos niin ihana, kohtelias ja vastuullinen mies on poly, niin ei se mitään kauheaa voinut olla. Kävimme uudestaan treffeillä, ja kolmannella kerralla minut oli jo kutsuttu heille kotiin syömään! :) Heidän suhteensa näytti niin tasapainoiselta ja rakkaus huokui heistä. Tiesin silloin, että tämän miehen kanssa haluan olla pitkään.

Esikoinen juoksee jo itse isälleen päivisin jos haluaa (on nyt 4-vuotias, isänsa asuu samassa taloyhtiössä), sen lisäksi hän viettää siellä 1-2 yötä viikossa. Menevät myös lomamatkoille yhdessä ja sellaista. Ja tottakai vietämme kaikki aikaa yhdessä, esikoisen isä on mukanamme mökillä kesäisin ja kyläilee meillä näin arkena. Kuopuksen isä asuu hänkin lähellä, joskaan ei ihan yhtä lähellä. Vauva on vasta kahden viikon ikäinen, joten hän ei kyläile isänsä luona yksin. Olen ajatellut, että jahka toivun synnytyksestä voisimme vierailla siellä silloin tällöin, siis olla yötäkin. Mies tottakai viettää täällä meillä aikaa, varsinkin nyt, kun vauva on ihan pieni. Mitään ennaltakirjoitettua kaavaa meillä ei ole, katsotaan, mikä tuntuu kaikista hyvältä :) Meillä on yhteishuoltajuus ja molemmat miehet ovat hyvin sitoutuneita perhe-elämään. Mitään suurempia kupruja ei ole ollut (vielä? :D )
 
Emmä nyt näe tossa mitään kauheeta, paitsi hankalaa. :D Itse en lähtisi lapsia tekemään monelle tai en ehkä ollenkaan. Mä voisin kyllä olla suhteessa muutamaan mieheen :) mut en taitais hyväksyä heille muita suhteita, joten en taida olla sit kuitenkaan polyamorinen. :D
 
Minäkin haluaisin nussia yhtä upeaa työkaveriani, vaikka olen suhteessa. Ikävä kyllä kaikkea ei voi saada. "Poluamorinen" kuulostaa kyllä paremmalta kuin "pettäjäsika". Hmm.
 
[QUOTE="vieras";23187076]Miksi niitä kumppaneita pitää olla monta kerrallaan? Miksi ei yksi riitä? Eihän Suomen lain mukaan voi olla useita aviomiehiä tai -naisia yhtäaikaa.

Monta miestä sä ajattelit sitten tulevaisuudessa hankkia? Millon on kolmannen vuoro? Sitten kun rakastut? Ei kuulosta ihan terveeltä.[/QUOTE]

Miksi pitäisi rajoittaa vain yhteen kun voi rakastaa useampaa kerralla, luvallisesti?

Onko sinulla vain yksi ystävä? Vain yksi lapsi? Rakastanko esikoistani nyt vähemmän, kun minulle syntyi toinen lapsi?

Uusi suhde voi tulla kyseeseen jos tapaan henkilön, johon rakastun ja jota haluan rakastaa. Juuri nyt ei kuulosta kivalta, vauvanhoito vie aika paljon aikaa ja energiaa :D Kolmatta tuskin koskaan "metsästän" mutta jos elämääni tupsahtaa ihana mies ja rakkaus roihahtaa, niin en minä sitä poissulkisi, etteikö elämääni vielä kolmas mahtuisi :)
 
[QUOTE="vieras";23186933]Hassu tuo rakastaja-nimitys, yleensä sillä ei ole kovin positiivinen merkitys...[/QUOTE]

Miten ihmeessä joku voi olla sitä mieltä, että rakastaja ei olisi positiivinen asia?
 
Minäkin haluaisin nussia yhtä upeaa työkaveriani, vaikka olen suhteessa. Ikävä kyllä kaikkea ei voi saada. "Poluamorinen" kuulostaa kyllä paremmalta kuin "pettäjäsika". Hmm.

No ei kai silloin mikään pettäjäsika oo jos siinä on kaikki vapaaehtoisesti ja tietoisesti mukana eli kukaan ei tuu petetyksi. Jos toimis toisen seläntakana niin silloin kai olis pettäjäsika tollasessa polyamorisessaki suhteessa :)
 
Kannattais kertoa sit lapsille kanssa, muuten voi käydä niin että velipuoli menee sisarpuolensa kanssa-tietämättään-ja tuosta sukulaisten välisestä seksistä ei ihan tervettä lasta vältsysti synny.

Siis nyt en ymmärtänyt? :D Kertoa mitä lapsille? Tottakai lapset tietävät kenen lapsia he ovat! Pyrimme siihen, ettei biovanhemmuus olisi ainoansorttista vanhemmuutta mutta ei se tarkoita, etteikö lapset tietäisi iseistään :) Esikoinenkin kutsuu kuitenkin isäänsä isäksi, kuopuksen isää etunimellä. Kuopus taas varmaan sitten kutsuu isäänsä myös isäksi, ja esikoisen isää etunimellä.
 
Minäkin haluaisin nussia yhtä upeaa työkaveriani, vaikka olen suhteessa. Ikävä kyllä kaikkea ei voi saada. "Poluamorinen" kuulostaa kyllä paremmalta kuin "pettäjäsika". Hmm.

Joo, kaikki pettävät voi selittää, että "No, kun mä taidankin olla polyamorinen" ja petetyt voi hyvin puolustaa rakkaitaan sanomalla, että "ei se sille mitään raukka voi, kun se on vaan polyamorinen"
 
[QUOTE="vieras";23187144]Emmä nyt näe tossa mitään kauheeta, paitsi hankalaa. :D Itse en lähtisi lapsia tekemään monelle tai en ehkä ollenkaan. Mä voisin kyllä olla suhteessa muutamaan mieheen :) mut en taitais hyväksyä heille muita suhteita, joten en taida olla sit kuitenkaan polyamorinen. :D[/QUOTE]

Se on hieman hankalaa jos itse haluaa useampaa, mutta tahtoisi omistaa heidän rakkauselämänsä... ;) Minä olen oppinut iloitsemaan siitä, että rakastamani ihminen on onnellinen ja nauttii. Oih se ihanuus kun jännittää toisen puolesta miten treffit sujuu :heart: Esikoisen isä tapasi yhden mahtavan naisen pari vuotta sitten, oli suorastaan kaunista miten aikuinen mies muuttui hermoilevaksi teiniksi kun ensi-ihastus iski :heart: Olin etukäteen pelännyt, että tulisin todella mustasukkaiseksi, mutta yllätyin, olin vain onnellinen! Joskus tottakai polysuhteissakin ilmenee mustasukkaisuutta, en kiellä sitä, sekin on sallittu tunne :)
 
Miten noi seksiasiat? Eli missä ja milloin rakastelet esikoisen isän kanssa? Ja entä muu kahdenkeskinen aika? Kun olit raskaana, niin olit ihan normaalisti molempien miesten kanssa?

Siis kerro arjestasi? Ja onko toisella miehelläsi toista kumppania, entä ensimmäisen miehesi vaimolla?
 
eli onko molemmilla miehillä joku vakituinen kumppani ja sä oot molemmille vaan toinen/kolmas nainen. miten sä voit tyytyä tollaseen? jonku toisen naisen jämiin.. etkö sä kaipaa illalla ku lapset nukkuu, seuraa. etkö sä kaipaa sitä että se rakas on siinä vierellä jokaikinen ilta ja yö? eikö sua vaivaa se että oot miehelle se toinen tai kolmas, et kummallekaan ensisijainen, suurin rakkaus maailmassa?
 
[QUOTE="vieras";23187225]Tarpeeksi kun homma leviää niin kohta on lapsilla 10 sisaruspuolta joilla on eri isät ja äidit. Kaikki yhtä suurta perhettä?[/QUOTE]

varmaan onkin jo. jos molemmat miehet tekee lapsia muutaman eri naisen kanssa.. aika sekavat on kuviot.
 
[QUOTE="Sara";23187179]Joo, kaikki pettävät voi selittää, että "No, kun mä taidankin olla polyamorinen" ja petetyt voi hyvin puolustaa rakkaitaan sanomalla, että "ei se sille mitään raukka voi, kun se on vaan polyamorinen"[/QUOTE]

Pettäminen on aivan eri asia kuin polyamorisuus :( Todella harmi, että sekoitat rakkauden ja kunnioituksen johonkin niin rumaan asiaan kuin pettämiseen. Minä en osaisi olla sellaisen miehen kanssa, joka pettäisi kumppaniaan. Ihan turvallisuudenkin takia meidän on oltava avoimia toistemme kanssa monisuhteillessa. Sänkyyn ei saa mennä ellei kaikki osapuolet ole seksuaaliterveydestään huolehtivia, eli ei kenenkään yhden illan jutun kanssa. Eikä kenenkään selän takia saa tehdä mitään, kuten ei monosuhteessakaan. Polysuhteessa loukkaat pettämisellä yhden ihmisen sijaan useampia.
 
[QUOTE="Sara";23187179]Joo, kaikki pettävät voi selittää, että "No, kun mä taidankin olla polyamorinen" ja petetyt voi hyvin puolustaa rakkaitaan sanomalla, että "ei se sille mitään raukka voi, kun se on vaan polyamorinen"[/QUOTE]

Jep,musta ällöttävää touhua,tekosyy nussia muita,väitetään vaan että mä oon polyamorinen.
Kaikki verhotaan rakkaudeksi. " Mä voin rakastaa useemppaa samaan aikaan,mä voin rauhas panna muitakin " Joopa joo rakkautta. :(
 
Miksi on hyväksyttävää, että mies rakastaa miestä, mies naista tai nainen naista, mutta paheksuttavaa jos rakastaa useaa yhtä aikaa??? MISSÄ on määritelty että ihminen on yksiavioinen? Jotkut vaihtaa puolisoa yksi toisensa jälkeen -onko se hyväksytympää kuin että on yhdellä kertaa esim. kaksi kumppania? Ja tuomitsijat: mitä te olette sanomaan, ettei tuo ole oikein ja millä perusteilla?
 
[QUOTE="vieras";23187216]eli onko molemmilla miehillä joku vakituinen kumppani ja sä oot molemmille vaan toinen/kolmas nainen. miten sä voit tyytyä tollaseen? jonku toisen naisen jämiin.. etkö sä kaipaa illalla ku lapset nukkuu, seuraa. etkö sä kaipaa sitä että se rakas on siinä vierellä jokaikinen ilta ja yö? eikö sua vaivaa se että oot miehelle se toinen tai kolmas, et kummallekaan ensisijainen, suurin rakkaus maailmassa?[/QUOTE]

Ei, siis kuopuksen isällä ei ole muita suhteita ainakaan vielä :) Esikoisen isä on ollut pitkään naimisissa ja heillä on yhteinen koti. Harkitsimme jossakin vaiheessa yhteen muuttamista, mutta totesin, että minä en halua jakaa kotiani muitten aikuisten kanssa.

Rakkaani tulevat meille yökylään usein, mutta en minä heitä joka yö tarvitse :D Tarvitsen omaa tilaa, myös. Esikoisen isällä on määritelty ensisijainen suhde, mutta ei se tarkoita, ettenkö minä olisi hänelle tärkeä. Meillä on erilainen suhde kun hänellä ja vaimollansa, se ei ole minulta pois ollenkaan! He ovat aina tervetulleita meille ja minä heille. En osaa sanoa, rakastaako hän jompaakumpaa meistä enemmän, ei rakkautta eri ihmisiin voi verrata sillätapaa. Meidän suhteemme ovat erilaisia :)

Kuopuksen isällä ei siis tosiaan ole muita suhteita. Hän saa kuitenkin niitä solmia, joskin sovimme, että ei raskausaikana, eikä vauvan ensimmäisinä kuukausina. Hän ei myöskään kaipaa yhdessäasumista.

Minun onnellisuuteni ei riipu siitä, kuinka suuressa arvossa joku muu minua pitää. Minä kelpaan tällaisena kuin olen, minun ei siis tarvitse kilpailla kenenkään huomiosta tai rakkaudesta.
 
[QUOTE="aloittaja";23187190]Se on hieman hankalaa jos itse haluaa useampaa, mutta tahtoisi omistaa heidän rakkauselämänsä... ;) Minä olen oppinut iloitsemaan siitä, että rakastamani ihminen on onnellinen ja nauttii. Oih se ihanuus kun jännittää toisen puolesta miten treffit sujuu :heart: Esikoisen isä tapasi yhden mahtavan naisen pari vuotta sitten, oli suorastaan kaunista miten aikuinen mies muuttui hermoilevaksi teiniksi kun ensi-ihastus iski :heart: Olin etukäteen pelännyt, että tulisin todella mustasukkaiseksi, mutta yllätyin, olin vain onnellinen! Joskus tottakai polysuhteissakin ilmenee mustasukkaisuutta, en kiellä sitä, sekin on sallittu tunne :)[/QUOTE]

Mulla on kokemusta suhteesta kahteen mutta siinä ei ollut ongelmaa, koska he olivat minuun rakastuneita, eikä heillä ollut muita. Silloin en edes ajatellut että he joskus rakastuisivat enkä enää olisikaan molemmille ykkönen. He siis olivat polyamorisia :) minä en, näin tarkemmin ajatellen.
Jos tuo sujuu, niin se voi toisaalta olla helpompaakin arjessa kun on useampia ihmisiä systeemissä, ei ehkä tule sellaista skismaa niin helposti kuin kahden ihmisen välille voi tulla. Jos nyt osasin selittää.
 

Yhteistyössä