Polyamoriset!

[amor]

Hei! Löytyykö tältä palstalta muita perheellisiä polyamorisia? Olisi kiva kuulla, miten teidät on kohdattu neuvolassa jne

Perheeseemme syntyi juuri toinen lapsi, jolla on siis eri bioisä kuin ensimmäisellä. Synnytyssairaalassa ihmettelivät kovasti mutteivät kehdanneet kovin suoraan kysyä asioista, äitiysneuvolan puolella meidät on kohdattu ihan hyvin. Nyt olemme kerran käyneet uuden vauvan kanssa neuvolassa ja tapahtui odottamatonta: En uskaltanut kertoa tädille perhetaustaamme! Esikoisen viime neuvolakäynnistä on pitkä aika, eikä asia ollut silloin ajankohtainen niin en ollut liiemmin sitä valottanut. Nyt sitten täti puhui jotain erosta ja uudesta miehestäni enkä jaksanut alkaa selittämään (hormonitko tässä heittelee?) mutta kaipa tuo pitäisi korjata jossakin vaiheessa.

Muuten yhteiselo uuden perheenjäsenen kera on ruvennut sujumaan varsin mallikkaasti En asu rakastajieni kanssa, mutta asumme lähekkäin. Esikoisen isä on saamassa kohtapuoliin toisen lapsen ensisijaisensa kanssa, olemme hänen toisen rakastajansa kanssa siis samaa aikaa äitiyslomalla! Heistä on ollut paljon apua kuopuksen isälle jolle polyamorisuus on vielä uusi asia.

Mutta, en nyt ala enempää tarinoimaan meistä, olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia!

 

["vieras"]

Eli siis montako teitä on tuossa suhteessa?

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";23186910]Eli siis montako teitä on tuossa suhteessa?[/QUOTE]

Minulla on kaksi rakastajaa Heistä yhdellä on minun lisäkseni ensisijainen elämänkumppani ja yksi rakastaja jonka kanssa ei asu. Kuopuksen isällä ei ole muita suhteita tällä hetkellä.

 

["vieras"]

Jos ei uskalla kertoa perhetaustastaan tai se jopa hävettää, niin olisko kannattanut sitten vähän miettiä mihin on ryhtymässä.

 

[bbbb]

Mun mielestä tuo ei ole tervettä.. Anteeksi.

 

["vieras"]

Hassu tuo rakastaja-nimitys, yleensä sillä ei ole kovin positiivinen merkitys...

 

["vieras"]

En minäkään menis kertomaan kellekään, hävettäis, moraalitonta.

 

["memmu"]

Onkohan tuo nyt pitkässä juoksussa lapsia ajatellen ihan varmasti järkevää... Eikö sitä voisi sen lapsen hankinnan ihan sen ensisijaisen kanssa hoitaa ja pitää rakastajia sitten siinä sivussa... Sitten on sisaria ja sisarpuolia siellä täällä ja tuolla.. entäs kun kemiat oman rakastajan toisen rakastajan kanssa meneekin myttyyn niin sitten on lapset isona ihmettelemässä, että bioisällä on parin muunkin kanssa muksuja joista kukaan ei ole kertonut tai niitä ei ole koskaan nähnyt yms. Ihan vaan siis lasten kannalta tätä pohdin, aikusethan voi keskenään tehä mitä tykkää mutta mun mielestä lapsia siihen ei pitäis sotkee vaikka se aikusista "kivalta" tuntuiski...

 

[amor]

[QUOTE="vieras";23186927]Jos ei uskalla kertoa perhetaustastaan tai se jopa hävettää, niin olisko kannattanut sitten vähän miettiä mihin on ryhtymässä.[/QUOTE]

En minä häpeä perhettäni En vaan sillä hetkellä jaksanut kauhisteluja. Yllätyin itsekin, sillä olen tavallisesti aika suora ja sanavalmis tyyppi, eikä minua ole ennen mietityttänyt selittäminen. Se on kuitenkin aika raskasta, ilmeisesti mammahormonit pinnassa en jaksanut olla piinapenkissä Ehkä yhteiskunta voisi muuttua suvaitsevammaksi, ettei minun tarvitsisi selittää juurta jaksaen elämääni jokaiselle, joka asiasta kysyy.

Mielestäni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla yleisestiottaen ei ole mitään syytä hävetä omaa itseään tai suuntautumistaan Silti on joskus tilanteita, joissa on mukavampaa jättää kertomatta. Moni kun katsoo heillä olevan oikeus kritisoida ja esittää loukkaavia "mielipiteitään" meidän perheestä. En halua, että lapseni joutuu kärsimään sellaisesta, ehkä siksikin vähän arastelin neuvolassa, kun oli tuo esikoinen mukana.

 

["ihanaa"]

Tää kuullostaa kivalta. Ensisijaiset, toissijaiset, rakastajat, entiset ensisijaiset-nykyiset toissijaiset, toissijaisen entiset.

Alkakaa vaatia neuvolan hyväksynnän ja ymmärryksen lisäksi kirkolta perheensiunauksia! Että kaikki ensi- ja toissijaiset osoitteesta ja sukupuolesta riippumatta on pakko siunata!

 

["vieras"]

kukin elää miten haluaa, mutta surullista tässä on se että pieniä viattomia lapsia sekotetaan teidän sairaaseen "pannaan jokasta naapuria" elämään. millasta mallia näytät lapsillesi? millasen kuvan annat rakkaudesta ja parisuhteesta? lapset voi edes olla varmoja isästään tai siitä ketkä on täysiä ja ketkä puolisisaruksia.
ei ihme että et kehdannu neuvolassa kertoa. ootko tehny isyystestin vai mistä tiedät kuka on vauvan isä?

 

["vierailija"]

Asutko siis kummankaan rakastajasi kanssa? Miten lastenhoito on käytännössä jaettu / tullaan jakamaan? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun on hieman vieraampaa tuollainen elämäntyyli =) Olen kyllä sitä mieltä, että jos oikeasti tuntee tuollaisen elämäntavan itselleen sopivaksi niin mikäs siinä! Kun tiedetään pettämistilastot tänä päivänä, niin rakastajat ja rakastajattet ovat muutenkin arkipäivää monessa suhteessa. Miksi ei siis voisi hoitaa asiaa, niin ettei selän takana tarvitse tehdä mitään, jos järjestely vain kaikille osapuolille sopii

 

[siiiis]

kukin elää tavallaan MUTTA se on ihan eriasia että tollaisessa kieroutuneessa elämässä on lapsia mukana!!! sinkkuna tai lapsettomana pankoot ketä haluavat mutta lapset pois tommoisesta sekoilusta!

 

["aloittaja"]

[QUOTE="memmu";23186948]Onkohan tuo nyt pitkässä juoksussa lapsia ajatellen ihan varmasti järkevää... Eikö sitä voisi sen lapsen hankinnan ihan sen ensisijaisen kanssa hoitaa ja pitää rakastajia sitten siinä sivussa... Sitten on sisaria ja sisarpuolia siellä täällä ja tuolla.. entäs kun kemiat oman rakastajan toisen rakastajan kanssa meneekin myttyyn niin sitten on lapset isona ihmettelemässä, että bioisällä on parin muunkin kanssa muksuja joista kukaan ei ole kertonut tai niitä ei ole koskaan nähnyt yms. Ihan vaan siis lasten kannalta tätä pohdin, aikusethan voi keskenään tehä mitä tykkää mutta mun mielestä lapsia siihen ei pitäis sotkee vaikka se aikusista "kivalta" tuntuiski...[/QUOTE]

Sarjamonogamia ei ole näitä kysymyksiä onnistunut ratkomaan Monisuhteilu ei tietenkään kaikille sovi, mutta meidän perheelle tämä on ollut hyvä valinta! Olisi kauheaa kieltää tärkeältä ihmiseltä rakkaus jos hän sellaista löytäisi. Lapset hoidetaan hyvin. Heille aikuisten määrä lienee lähinnä positiivinen. Esikoinen oli hyvissä käsissä isänsä ja tämän kumppaninsa kanssa ollessani synnyttämässä ja perheemme tukevat toisiamme aidosta rakkaudesta. En näe, miten tämä perhejärjestely on lapselle millään muotoa haitallinen. Kemiat voi mennä ristiin oli kumppaneita elämässä 1 tai 3.

 

[uskokaa pois]

POrvoolaisia riittää.

 

[---]

[QUOTE="vierailija";23186963]Asutko siis kummankaan rakastajasi kanssa? Miten lastenhoito on käytännössä jaettu / tullaan jakamaan? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun on hieman vieraampaa tuollainen elämäntyyli =) Olen kyllä sitä mieltä, että jos oikeasti tuntee tuollaisen elämäntavan itselleen sopivaksi niin mikäs siinä! Kun tiedetään pettämistilastot tänä päivänä, niin rakastajat ja rakastajattet ovat muutenkin arkipäivää monessa suhteessa. Miksi ei siis voisi hoitaa asiaa, niin ettei selän takana tarvitse tehdä mitään, jos järjestely vain kaikille osapuolille sopii [/QUOTE]

Pettämiseen kuitenkin harvemmin vedetään lapset mukaan kuten tuohon kuvioon...

 

["vieras"]

Olen ihan samaa mieltä muiden kanssa, ei ole hyvä asia. Kyllä olis sun pitänyt ajatella lapsia enemmän. Tuskin täältä löydät kohtalotovereita.

Miksi ja miten olet päätynyt tuollaiseen ratkaisuun?

 

["vieras"]

Jos et uskalla tai kehtaa kertoo elämäntyylistäsi,niin kyllä silloin on siinä elämäntyylissä on vikaa.
Itse en hyväksyisi tuolaista elämäntyyliä,sori vaan musta tuo on vaan tekosyy saada paneskella muita,mutta jokainen kai taplaa tyylillään.
Toivottavasti lapsia ei kiusata teijän elämän takia.

 

["vieras"]

kukin elää tavallaan MUTTA se on ihan eriasia että tollaisessa kieroutuneessa elämässä on lapsia mukana!!! sinkkuna tai lapsettomana pankoot ketä haluavat mutta lapset pois tommoisesta sekoilusta!

just näin. jos vapaasuhde toimii niin mikäs siinä (ite en lähtis sellaseen mutta on se parempi ku salassa pettäminen)
mutta lasten tekeminen tollaseen juttuun on väärin ja vastuutonta

 

[yksavioinen]

[QUOTE="ihanaa";23186950]Tää kuullostaa kivalta. Ensisijaiset, toissijaiset, rakastajat, entiset ensisijaiset-nykyiset toissijaiset, toissijaisen entiset.

Alkakaa vaatia neuvolan hyväksynnän ja ymmärryksen lisäksi kirkolta perheensiunauksia! Että kaikki ensi- ja toissijaiset osoitteesta ja sukupuolesta riippumatta on pakko siunata![/QUOTE]

Mites lasten elatukset ,kun joka naperolla on oma isä?
Johan ne lapsetkin menee sekasin siitä kuka on kenenkin isä/äiti/sisko/veli/mummo/vaari/eno/täti,huoh...

Sori vaan ,mutta ei mene minun ymmärrykseen sitten millään ...

 

[fdbd]

En mä oikein ymmärrä tuollaista perhekuviota, mutta en usko, että lapsia tosta aiheesta kiusataan.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";23186954]kukin elää miten haluaa, mutta surullista tässä on se että pieniä viattomia lapsia sekotetaan teidän sairaaseen "pannaan jokasta naapuria" elämään. millasta mallia näytät lapsillesi? millasen kuvan annat rakkaudesta ja parisuhteesta? lapset voi edes olla varmoja isästään tai siitä ketkä on täysiä ja ketkä puolisisaruksia.
ei ihme että et kehdannu neuvolassa kertoa. ootko tehny isyystestin vai mistä tiedät kuka on vauvan isä?[/QUOTE]

Juuri tästä syystä en aina jaksa avoimesti kertoa perheestäni On niin paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä...

Minä elän sitoutuneissa suhteissa. En harrasta yhden illan panoja. Minulla on ollut vain hyvin pieni määrä seksikumppaneita; se ei tee minusta hienoa ihmistä, seksikumppaneiden määrä ei ole mikään moraalin mittari, mutta se ehkä avaa suhteitani sinulle. Ehkä ymmärrät, että kyse ei ole seksisuhteista tai vapaasta seksistä.

Lapset - ja minä - voimme olla varmoja isyydestä sillä minä ja rakkaani osaamme käyttää ehkäisyä jos emme ole vauvoja tekemässä. Sen lisäksi naamastahan sen näkee kuka on kenenkin

Rakkaudesta annan toivottavasti positiivisen ja avoimen kuvan! Sen lisäksi opetan sitoutuneisuutta. Esikoisen isän kanssa olen ollut suhteessa jo seitsemän vuotta. Kuopuksen isän kanssa vasta kaksi, mutta toivottavasti meillä on vielä monta vuotta edessä :heart: Olen ehdottoman uskollinen, en ole koskaan pettänyt rakkaitani. Enkä koskaan jättäisi rakastani sen vuoksi, että olen tavannut uuden ihmisen.

 

["memmu"]

[QUOTE="aloittaja";23186977]Sarjamonogamia ei ole näitä kysymyksiä onnistunut ratkomaan Monisuhteilu ei tietenkään kaikille sovi, mutta meidän perheelle tämä on ollut hyvä valinta! Olisi kauheaa kieltää tärkeältä ihmiseltä rakkaus jos hän sellaista löytäisi. Lapset hoidetaan hyvin. Heille aikuisten määrä lienee lähinnä positiivinen. Esikoinen oli hyvissä käsissä isänsä ja tämän kumppaninsa kanssa ollessani synnyttämässä ja perheemme tukevat toisiamme aidosta rakkaudesta. En näe, miten tämä perhejärjestely on lapselle millään muotoa haitallinen. Kemiat voi mennä ristiin oli kumppaneita elämässä 1 tai 3.[/QUOTE]

Vaikka tämä tyyli sopii sinulle ja muille aikuisille ympärilläsi, oletko ajatellut että haluavatko lapset valita tuollaisen... siellä täällä tuolla perheen... Mitenkä luulet, että lapsesi kaverit ottavat teidän perheen vastaan... tai lapsesi kaverien vanhemmat... Nykypäivänä kun ollaan hyvinkin ahdasmielisiä niinkuin kerroit... Oletteko keskustelleet tästä aiheesta muiden "piirissä" olevien aikuisten kanssa. Ihanhan sitä on ne mummut ja sedät/tädit kummit yms. jotka voivat isompia sisaruksia katsoa silloin kun äiti/isä ovat synnärillä.. ei siihen kait minun mielestäni tuollaista suhdetta tarvita?

 

["vieras"]

O tempores o mores..

Voi kunpa tämä yhteiskunta löytäisi jälleen moraalin. Voi kun toivoisin sitä ap:lle.

 

[---]

[QUOTE="aloittaja";23187022] Sen lisäksi naamastahan sen näkee kuka on kenenkin

[/QUOTE]

Herranen aika, mun lapsen isä onkin appiukkoni...