poikien nahistelua vai kiusaamista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jokuvaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"jokuvaan"

Vieras
Mitä te tekisitte seuraavassa tilanteessa?

Poika aloitti koulun syksyllä. Tässä joku ilta sitten alkoi puhella, että häntä on kiusattu koulussa. Pari poikaa oli istunut hänen päälleen eivätkä olleet uskoneet, että se ei ole kivaa. Lisäksi olivat hänen takkiaan riepotelleet, vaikka poika oli kieltänyt.
Tarkemmin kyselin sitten, kuka näin oli tehnyt ja nämä olivat pari samanikäistä poikaa, ja oma poika on heidän ystävänsä. Tiedän molemmat ja ovat mukavia poikia mielestäni, ja kavereita ovat käsittääkseni edelleen.

Miten tässä kannattaisi toimia? Pitää tätä yksittäisenä turhan raisuna leikkinä? Vai pitäisikö nyt tarkemmin asiaan tarttua? Vai katsoa vielä, ja jos tämä toistuu, niin sitten kyselee koulustakin tarkemmin?

Sinällään toisen pojan vanhemmat tiedän paremmin, tarvittaessa pystyisin ottamaan asian heidänkin kanssa puheeksi.

Missä vaiheessa poikien paini on "vain turhan raisua leikkiä" ja milloin sitä pitää ajatella sellaisena asiana, että siihen pitää puuttua?
 
Mitä mieltä poika itse on? Jos hänen välinsä näihin toisiin poikiin on nyt ihan ok eikä poika itse toivo että tuota aiempaa tapausta enempää selvitellään, antaisin olla.
 
Me olemme esikoisen kohdalla (nyt seiskalla) toimineet sekä viidennellä että kuudennella luokalla vähän vastaavissa tilanteissa niin, että olemme ottaneet suoraan vvanhempiin yhteyttä. Olemme ensin odotelleet nahistelulle tai kiusanteolle tiettyä jatkuvuutta - sitä, että lapsi on toistuvasti valittanut asiasta kotona esim. parin viikon sisällä.

Olemme treffanneet pojan kavereiden (tavallaan olivat kavereita) vanhempien kanssa, pojat ovat olleet mukana ja asiat on puhuttu ja sovittu. Epämieluisa käytös on loppunut siihen paikkaan. Kohtalaisen nopea reagointi toimii kokemukseni mukaan, mutta liian nopeasti ei kannata noiden isompien lasten nahisteluihin puuttua, vaan kuulostella tarkkaan, mistä on kyse.
 
Mä olen ollut sitä mieltä, että kun asiat ovat vielä pieniä, niihin pitäisi herkästi tarttua. Ettei niistä tule isompia juttuja, joita on vaikeampi korjata. Mutta nyt kun toisena osapuolena onkin kaverit, niin mietin, että onko heti asiaan tarttuminen turhan iso juttu.

Ehkä puhelen vielä pojan kanssa alkuviikosta, miltä tilanne näyttää ja sitten otan vanhempiin yhteyttä, jos näyttää tarpeelliselta.

Koulussa on tulossa vanhempainilta. Taidan siellä ottaa puheeksi, miten siellä välituntivalvontaa tekevät. Pojalla on jo pari naarmua paikkailtu, mutta ne on selkeästi tapahtunut tasapainoiluleikin yhteydessä vahingossa, ei tarkoituksella. Vähän voisivat koulussa katsella kyllä, että leikit eivät liian rajuiksi tulisi.
 
Mun tokaluokkalaisella oli vähän vastaava tapaus, tekstasin toisen osapuolen vanhemmalle ja asia saatiin selvitettyä samana iltana. Aikuisten on paljon helpompi sopia tollaiset kuin lasten keskenään
 

Yhteistyössä