Pömppömahaiset plussaajat!!

Ja Stella, mä olen kanssa aina vaan ihan hukassa sen nipukan kanssa, en mä tiedä onko mulla ees sellasta... :ashamed: Jotain kovaa löytyy välillä sieltä jostain kaukaa, muttei se mikään nipukka varmaan ole ja musta ainakin tuntuu, että päädyn myös sinne kohtuun saakka, kun aikani ropaan... :snotty: Siis jotenkin ihan käsittämätöntä, että te muut olette sen kanssa niin tuttuja ja osaatte siitä jotain sanoa. Välillä jo epäilin, että siellä on ehkä jotain vialla eikä kaikki ole kuten muilla "normaaleilla", mutta kaipa se meidän lääkäri ois jotain sanonut, jos näin ois ollut. On sinne nyt viime aikoina sen verran usein kuitenkin kurkittu ja jos jonnin sortin välinettä terotettu.

 

Ukkovallalle :hug:
Stella ja Kurre, ensi kerralla sitten! Tai viimeistään sitten babyshowerissa.
Mirulle yv:tä.

 

Namille yv:tä takaisin :wave:

Stella, kiitos täydennyksestä ja muutenkin kannustuksen sanoista. Tuosta blastokysymyksestä löysin eilen netistä ihan selventäviä juttuja ja tulin itsekin siihen tulokseen, että meidän tilanteessa on ihan turha pohtia niitä vaihtoehtoja. Luotetaan Niklaksen sanoihin ja uskotaan nimenomaan niiden positiiviseen viestiin, ettei teillä todennäköisyydet tästä parane. Sehän on huippua. Ja tänään ne pikku valopäät siellä viimeistelee pesäkolojensa perustoja ennen varsinaista rakennusvaiheen alkamista.

Mä mietin vielä tätä mun napukkatilannette ja ajattelin, pitäisikö laittaa lääkärille taas sähköpostia. Kerroin vasta miehelle asiasta, kun on reissussa, enkä päässyt kertomuksessa loppuun, kun itku vaan alkoi tulla oikein tulvimalla. Tuntui inhottavalta viedä miehenkin toiveita, mutta pakkohan se oli kertoa, kun itse olen niin muissa maailmoissa ja apaattinen, että huomaahan sen nyt kilometrien päähän. Sitä lääkärille kirjoittamista mietin sillä, että jos tilanne alkaa tuntumaan ihan huonolta, niin voisinko missä vaiheessa testata jo ennen varsinaista testipäivää. Nyt kun olo on vaan ihan luovuttanut ja tuntuu kidutukselta jatkaa tätä "piinailua". Ja haluaisin kuulla lääkärin kannan siihen, onko ihan huuhaata vai voiko tuosta jotain päätellä.
Eikä se kovuuskaan vielä ehkä tuntuisi niin merkittävältä, mutta kun sijainti oli muuttunut eilisillasta tähän aamuun niin oleellisesti. Se tuntui tulevan vastaan jo puolessa välissä aiempaan verrattuna.. No joo, anteeksi että menee surkutteluksi. Minä kun juuri eilen peräänkuulutin meitä pitämään positiivista virettä yllä.. :ashamed:

 

Miru, kuinka mones ktt sulla on nyt menossa, eli kauanko vielä on testaukseen aikaa? Ja jos susta tuntuu siltä, niin kirjoita vaan lääkärille, mutta mä luulen, että vastaus on, ettei asiasta voi tuon perusteella päätellä juuta eikä jaata, vaan etenet ohjeiden mukaan ja testaat sitten kun sovittu... En siis usko että tässä vaiheessa etänä lääkäri ottaa asiaan kantaa millään tavalla, sillä oireet ja tuntemukset on tulkinnanvaraisia eikä niiden miettiminen auta asiaa. Luulen, että saat ohjeen vaan odottaa testiin saakka. Ja helppo se tietty on noita ohjeita jaella, kun ei itse ole tässä tilanteessa... Mutta ehkä oon väärässä, ja saat jotain informatiivisempaa vastausta. Miten sun muut oireet muuten, eli reagoitko nyt liian voimakkaasti vaan sun napukan tilanteeseen? Äh, oikeesti mä tiedän, kuinka piinaavaa toi on ja kuinka noihin kaikkiin vaan pakostikin reagoi, joten en ehkä oikeesti osaa auttaa mitenkään... :headwall: Muuta kuin sanomalla, että koita kestää rakas pömppis ja uskoa pinon positiivisuuden vireeseen. B)

 

Aurinkohulda, koska siis tilanne on mitä otollisin ja pienet suloiset vauvanalut siellä nyt tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat, eli hakku heiluu ja uutta kotia tehdään vauhdilla, niin otathan ihanan rauhallisesti niin henkisesti kuin fyysisestikin. :flower: B)

Suorituspaineet ja muut on syytä unohtaa, ja ei taida olla tarvetta edes ihan pian palata siihen ajatukseen, että mitä seuraavaksi. Vasta sitten pikkusisarrusten merkeissä myöhemmin. =)

 

Miru: olen aika 100-varma, että jos kirjoitat lääkärille, se sanoo kuten Kurre tuossa arvelee.... Yksityiselle (muuallekin kuin Fertinovaan) voi mennä ottamaan hcg-testin mutta mutta, ei ehkä kuitenkaan pp8 kannata vielä. Okei, Annuli testasi tuolla toisessa pinossa haamun pp7, mutta se oli ehkä poikkeus joka vahvistaa säännön, että ei se vielä näy kuitenkaan. Pp11 on käsittääkseni sellainen, että silloin voit mennä ottamaan verikokeen. Ainakin Felicitaslaiset kävi ekan IVF:n jälkeen pp11 verikokeessa. Älä rakasystävä vielä ala ainakaan kuitenkaan kotitestaamaan. Mä en osaa kunnolla lohdutta, kun en tosiaan siitä napukasta mitään tiedä. Voi sua. Tiedän hyvin, miten tunteet heittelee huikeasta toivottomaan näiden pp-päivien aikana... :hug:

 

ystävät rakkaat, kiitos. Täällä on vain sellainen superherkillä tuntemus-sensoreilla varustettu pänkkipää nyt vastassa. Kurre, mulla ei tosiaan enää ollut muita oireita jäljellä kuin se napukka. Rinnat on normalisoituneet ja muutenkin normi olo. Olen myös sortunut lämpöjen mittailuun, vaikka tiedän, ettei siihen voi luottaa.. rinnat ja lämpö olivat vuosi sitten käynnistyneen raskauden merkkejä, silloin en napukasta ollut koskaan kuullutkaan. Ja tiedän, että voi vaihdella eri raskauksissa, mutta kuten yllä totesin nuo sensorini ovat nyt mitä ovat. Laitoin sähköpostia, vaikka sitten vain saadakseni kuulla nuo teidän moneen kertaan lausumat sanaset. Mutta lääkärin sanomina.
Miksi tämän iloisen odotuksen pitikin mennä tällaiseksi. Ensi kerralla vaadin jotain pistettävää tai nieltävää progesteronia, niin saa alapää olla ihan rauhassa. :kieh:

 

Auris ja Namu, kohta nähdään!! Kyllä jännittää, mutta ihan mukavasti. (kalikalikalikali)
Auris, tuuthan siis klo 18 Kampin Teerenpelin eteen, siellä tönötetään silloin. Laitoin osoitteen tuolla edellisellä sivulla viestissäni ja linkin karttaan.

PeePeelle myötätuulia huomiseen Tampereenmatkaan :wave:

 

Miru: Ihan sua varten tällaista kyselin juuri plussanneelta Annuli81:lta tuolta toisesta pinosta:

"Kohdunnapukan paikka on vaihdellut kovasti, välillä on ihan edessäkin ja pehmeähkö ja ihan kuin siinä olisi jonkulainen kalvo päällä.
Rinnat eivät myöskään juuri kipeytyneet, kuten yleensä aina ennen kuukautisia! Ainoastaan rintoja on välillä jomottanut sivuilta."

Eli nyt vaan toiveikkain mielin loppuun asti. Annan luvan (eikö olekin hienoa ) , että aikaisintaan pp11 tai 12 voit marssia verikokeeseen, joko Fertinovaan tai vaikka Mehiläiseen. Tikkupissoja et sen sijaan saa ottaa ennen kuin määrättynä päivänä.

Hauskaa tapaamista...

 

Torstai 10.4.

Ulpu78.......................2.ivf.....................................kp26/-/ktt10
Miruliini......................1. ivf.....................................kp24/-/ktt7
EllaElias.....................1.ivf.....................................kp/-/ktt6
Taivaansilpoja............pas.....................................kp/-/ktt3
Stella75.....................2.ivf.....................................kp19/-/ktt1
Auringokukka.............ivf........................................kp/-/ktt1
PeePee77...............pas/zumenon...................kp15/29-31/siirto11.4
Marli...........................2.s......................................kp/-/siirto15.4
Kurreliini....................Pupuilua/pas........................kp35/-/ktt
mmm.........................4.inssi/clomit/puregon..........kp27/27-31/ktt
Hobelix......................1.ivf......................................kp27/30-32/ktt
Soleil76.....................1. inssi / Arimidex.................kp17/30-35/ktt
Minea81.....................Pupuilua..............................kp12/-/ktt
Dreamer-88................pupuilua.............................kp9/-/ktt
Kamilla........................pas/zumenon.....................kp6/29-31/ktt
Krisseli79...................2.ivf.....................................kp3/-/ktt
Sahrami73.................rentoutumista.....................kp/26-28/ktt
Simmu.......................2. inssi.................................kp/-/ktt
Haave........................pupuilua..............................kp/-/ktt
Milja71.......................icsi.......................................kp/-/ktt
Kinky cat....................ivf........................................kp/-/ktt
Nippe81.....................inssi....................................kp/-/ktt

Plussanneet :heart:

 

:hug: Ukkovalta :hug: :hug:

Veljet mä olen ihan kade, makin haluasin tulla Hesaan syömään teidän kanssa. :headwall: Mäkin haluuuuuuuun....
Mulla meni puoli tuntia lukea kaiken minkä olitte kirjoittanut.
Pitäiskö meidän perustaa ihan oikea tunikasiskojen salaseura?

 

Ukkovalta olen niin pahoillani rakkaan nelijalkaisenne puolesta... :hug: Hyvä, että olette päättäneet jatkaa vasta syksyllä. Jos ei tällä hetkellä jaksa, niin ei väkisin puskemalla tilanne parane. Kukin toimii omien voimiensa mukaan.

Mä olin "vähän" töissä ja nettipimennossa - täällähän Miru kuin maansa myynyt sillä aikaa! Mitä mitä? Nyt ei aleta ollenkaan tuollaiseen. Sun kohdunnapukkasi saa olla nyt ihan rauhassa. Tykkäisitkös itse kölliä sängyllä ja joku kävisi koko ajan tökkimässä? Mietipä miltä semmoisesta pikkuruisesta tuntuu? No, vakavasti puhuen mä(kään) en osaa sanoa miltä mun sisimmässä tuntuu, missä napukat ja nipukat on.... Ei ole ollut koskaan tarvetta tunnustella ja luulen, että jätän rauhaan sen alueen. Enkä jotenkin jaksa uskoa, että tietäisin itse tuon perusteella hönkäsen enempää tai vähempää olenko raskaana. Mulla rinnat kertoo missä vaiheessa kiertoa milloin mennään - paitsi nyt hormonit ovat laittaneet ne ihan sekaisin. Voisin vannoa, että olen toista kuukautta raskaana. Että epäilenpä minkään muunkaan "todellisen" merkin paikkansa pitävyyttä. Testipäivä on testipäivä. Ehkä sitä vois ajatella testaavansa päivää aikaisemmin, en tiedä vielä... Ja jos täti tulee ennen kylään, niin testaan silti silloinkin.

Mä oon varmaan vähän vinksallaan, tai sit lääkitys ei kuitenkaan ihan onnistunut. Musta nimittäin tää ihanuus ei ole piinaa vaan ihka oikeeta jännittävää ja toiveikasta aikaa. Me ollaan ihan 100 % miehen kanssa innoissamme. Nythän meillä ollaan parisen viikkoa "raskaina" - meille se EI ole MITENKÄÄN muulla tavalla mahdollista kuin näin. Parhaamme on tehty, me ja lääkärit, nyt jatkosta päättää luonto. Se, että yleensä päästiin näin pitkälle: minussa on toista päivää kaksi pientä elämän alkua, se on enemmän kuin me yhdessä koskaan luomuna saataisiin aikaiseksi. Ja vaikka emme ikipäivänä näkisi yhteistä lastamme, tulemme takuulla muistamaan että yritimme ja näinkin ihmeellisiä asioita saimme aikaiseksi. Takuulla (tulevat) nega(t) on rankka paikka, mutta semmoista elämä on. Aina ei kaikkea saa vaikka kuinka haluaisi. Nyt meillä on ensimmäinen yrityskierros menossa ja näitä tulee varmasti lisää. Omassa tuttava piirissäni ei ole ketään, jolla luomuna olisi onnistunut alle 3 yrityskierron. Vaikka näissä hoidoissa huonoimmat valikoituvat jo ennen siirtoa pois, ei silti mikään takaa etteikö edelleen tapahtuisi luonnon valintaa. Niin se vaan menee.

Kehitellään nyt vaan muunlaisia iloisia raskausoireita, väitän että se on hauskempaa Mua on tänään väsyttänyt (hyvä merkki), tosin jos on noussut jo klo 5.30 se on aika luonnollista. Samoin mulle maistui ruoka päivällä erittäin hyvin, no aamupala oli vähän kehno ja söin vasta kahden jälkeen... Kiitos PeePee tahmeista toivotuksista. Toivotan sulle antoisaa alkioreissua huomenna! Ostin itsekin tänään neekeripusun, eikös se ole vähän tahmeaa?

Nyt tämä tyttö pöyhii hiukset, harjaa hampaat ja lähtee pitämään Teerepeliä - eikun Teerenpelin ulkopuolelle. Mut on helppo tunnistaa tyynystä vatsassa (hyvän kokoisia kaksosvatsoja tässä hotellissa!) Ens kerralla tullaan Hobe sinne pustalle, on sitten tilaa vatsoille ja kaikille.

 

Nyt on naiset kirjoittanut niin paljon tekstiä, etten vielä ehtinyt puoliakaan lukea. Pakko tulla kertoon eka omat kuulumiset...
Nimittäin mulla alkoi tänään töissä tulla taas veristä vuotoa ja tuli kokonainen pikkuhousunsuojallinen. Loppupäivän yritin olla pokalla, vaikka välillä kädet tärisi ja kyyneleet puski silmiin. Päivän päätteeksi päätin uhkarohkeasti hakea apteekista testin. Yhtään herkkää testiä ei ollut vaan ihan tavallisella 25hcg testillä testasin juuri haalean plussan. Verikokeeseen meen vasta maanantaina, mutta tämä antaa uskoa sen verran, että ei vaivu masennukseen.
Ja nyt sit lukemaan kaikki kirjoitukset ja palaan myöhemmin linjoille oikeesti.

 

Ukkovalta :hug:

Stella ja Auringokukka Onnea raskaana oleville tunikamammoille ktt.

Miru Sä oot rohkea nainen. Mielialan heittelyt on kans raskausoire. Kyllä se vaan on uskominen siihen, ettei usko mihinkään oireisiin tai oireettomuuteen. Muista että sinä ystäväni olet nyt raskaana ktt. Onneksi teillä on kiva ilta tulossa. Täälä parinsadan kilsan päässä hengessä mukana. =)

PeePee Kiva kuulla että pääsette huomenna siirtoon. bdOnnea huomiselle!!

 

Vähänkö täällä on taas tapahtunut. Odottavan aika tuntuu ikuisuudelta, mulla on siirto vasta ensi tiistaina. Niin ja se on mun toinen passi.
hoitaja jutteli mulle kans siitä pitkästä viljelystä, mutta päätimme toistaiseksi vielä mennä sen lyhemmän mukaan. Ajateltiin, että jollei vielä tärppää, niin seuraavaksi vois kokeilla sitä sitten. Eli meillä toistaiseksi vielä kahdeksan pakkasessa.

Voi itku Ukkovalta :'( :hug:

 

Onnea Ulpu ihanaa :heart: :heart:

Ukkovalta :hug: voimia

).( Täällä täti jo kolkuttelee(tuhruilee), mutta mieli positiivinen. Nyt aloitetaan viimeinen inssi. Huomenna varmaan kp1

Ulpulle vielä siis mahtavaa, SUPER ihanaa....

mmm

 

Ulpu: Onnittelut haamusta. Kyllä se sieltä vahvistuu! Näin uskomme, eikö vain? Olit rohkea kun testasit - ja tulos varmaan rauhoittaa, vai? Minkälaisia oireita sulla on? Olisin kiinnostunut kuulemaan.

PeePee: Onnea huomiselle kyytiläisten hakureissulle!
Täällä kun on viime aikoina keskusteltu noista tunikoista ja sukista, niin tuli vain mieleeni, että pitäisiköhän jatkossa varustautua alkion siirtoihin jarrusukilla? Josko auttaisi sitten pienten kiinnittymistä, kun "äiti" olisi jo varhaisessa vaiheessa varustautunut huolella. Et viittis PeePee huomenna kokeilla? Mieti, miten hienoa olisi todistaa jarrusukkien vaikuttavan positiivisesti alkioiden kiinnittymiseen. :kieh:

Ukkovalta Jaksamista! :hug:

Miru: Sinähän olet ollut niin positiivinen monena päivänä - -älähän nyt lannistu! Annetaan nyt niiden nipukoiden ja napukoiden olla molemmissa päissä ihan niin pehmeitä kuin vain haluavat. Se ei saa nyt tahtia haitata! Mulla tuo yläpään nuppi on vaan entisestään pehmentynyt, mutta pistän sen nyt vielä ainakin toistaseksi noiden kaikenmaailman "mömmöjen" piikkiin, mitä itseeni olen viimeisen kuukauden aikana pistellyt.

ON: Täällä suunnalla varsin ailahtelevaa siis. Oireita kyllä voikin olla, mutta voivat aivan yhtä hyvin johtua lugeista kuin jostain paremmasta. Mitä enemmän alkaa niitä kuulostemaan ja etsimään, sitä vähemmän niitä tuntee, mutta sitten kun koittaa olla ajattelematta, ne pääsevät jopa yllättämään. :headwall: Otapa tuosta sitten selvää - testaukseen on kuitenkin vielä kohtuuttoman pitkä aika. Mutta edelleenkään ei voi muuta kuin olla ja odottaa.

Toivottavasti teillä on ollut mukava tapaaminen tänään! =)

 

Ulpu, :heart: :heart: Et tosiaan vaivu mihinkään masennukseen vaan nyt kuljet suu hymyssä ja uskot, että siellä kohdussa tapahtuu kovasti juurtumista! B)

PeePee, ihan vallan hurjasti tsemppiä huomiselle ja tulethan sitten kertomaan kuinka sujui - ja oliko ne jarrusukat jalassa.

Auris, oot kyllä niin mahtavan positiivinen nainen ja aina saat mut hymyilemään jutuillas. =) Ja siis ei kait ne pikkuiset siellä kyydissä kuin voi todeta maaperän olevan juuri sopivan iloista ja ihanaa, jotta tarraavat kiinni niin, että raatsivatko edes 9 kk:n päästä irti päästää...

mmm, nonni hankkiuduhan piakkoin tädistä eroon ja lähetä tänne etelään muuten vaikka samantein! Ja sitten vaan inssikierron kimppuun positiivisissa kastematunnelmissa. =)

Ella, pidä toi loistava asenne loppuun saakka, eli oireista turha tulkita mitään radikaalia, mutta niitä on kuitenkin tärkeä seurata, sillä saat sitten tulla meille kertomaan niistä plussauksen jälkeen.

Miten Teerenpelit muuten sujui pömppikset? B)

 

mmm ja Ella kiitos onnitteluista, toivotaan että vahvistuu ja KESTÄÄ.

Ella Sama mulla, että Lugejen yms. yms. piikkiin voi laskea suurimman osan oireista. OLen yrittänyt olla ajattelematta oireita, mutta täytyy myöntää, että mua on janottanut huomattavasti enemmän kun normaalisti (ellei normi viikonloppuja lasketa ). Sit tossa ykspäivä yhtäkkiä palelsi kauheesti ja mittasin kuumeen ja näytti 37.3 (mulla norm.35,9) Sitä kesti viis tuntia ja sit taas normilämpö. Mulla tää verensekanen vuoto on taas se ikävin oire siitä, että jotain tapahtuu. Hyvää tai huonoa, niin ei vielä voi tietää. Nyt rauhallisella mielellä odottelen maanantaita ja kenties testaan viä ennen verikoetta.
Puolet ktt päivistä sullakin jo piinailtu äkkiä se loppuaikakin menee. Sit vaan hirveä plussamyrsky valloilleen. =)

mmm Viimeinen vaan ei vähäinen.. vai miten se menee? Joskus sitä voi iloita Monikankin seurasta ja hommat taas etenee. Mitäpä kuuluu Kurren tätyliinille? Muistaakseni häntä odoteltiin vai muistanko nyt ihan väärin?

 

Ulpu Ulptsikka - haamu! Mulla meni kylmänväreet pitkin kehoa... Enkös mä sanonut! Nyt vaan raaauhallisesti, vuoto ei ollenkaan välttämättä tarkoita huonoa.

Ella jarrusukat on äly hyvä vinkki! PeePee - ilman muuta kokeilun arvoinen homma!

Kiitos Miru ja Nami! Oli todella mukava nähdä! Varmaan ne pojat siellä nurkkapöydässä kuulivat pätkiä keskustelusta - voin vaan kuvitella mitä miettivät... No ei mitään, koska eivät ymmärtäneet mitään

Oireet mulla paranee: tapaamisen lopuksi oli kova pissihätä. Tosin istuttiin kolme tuntia ja join kupillisen teetä ja appelsiinimehun... Niin, punaviini pitää kokeilla - eikun baarikaapille!

 

Siis uskomatota Ulpu, ihan mieletöntä. Mahtavaa :flower:

 

Perjantaihuomen!
PeePeelle tänään paljon onnea matkaan. Olet mielessä täällä. :heart:
Ulpulle luja lämmin onnittelurutistus! Olen tosi onnellinen puolestasi ja toivontoivontoivon että hyvät uutisesi jatkuvat ensi viikolla. Nyt ne plussahanat auki!
Auris ja Miru, kiitos eilisestä! (Aivan erityinen hatunnosto Mirulle, jolle kynnys taisi olla suurin.) Oli ihana tavata teitä. Paljon paljon onnea ja ihania asioita teille ja mahoillenne!

Ihanaa pömppöperjaita kaikille!
T. Sahrami, jonka kotiklinikka joutuu odottamaan avajaisiaan vielä hetken.

 

Aurinkoista huomenta!

Aivan mahtavia uutisia Ulpu, haamu JO tässä vaiheessa on todella vahva merkki. Mielettömän ihanaa, upeaa!!! :heart: :heart:

Stella, todella ISO kiitos eilisistä sanoistasi!! Mulla kostui silmät pelkästään siitä, että joku ihminen, jota en edes tunne, voi tehdä noin paljon vuokseni. Annulilta lainattu oirekuvaus oli oikein mieluisaa luettavaa ja rauhoitti kyllä. Niin sitä on suojelumekanismit ja muut panssarikilvet yllä, että on paljon helpompaa luisua siihen pessimistisyyteen kuin pitää yllä positiivisuutta itsensä suhteen. Muille sitä kyllä jaksaa valaa uskoa ja ihan tosissaan luottaakin onnistumiseen, mutta itsensä kanssa on vähän niin ja näin. Ja kiitos ohjeista, lupaan - vannon kautta kiven ja kannon ja jos sanani syön, mörökölli minut syököön - etten testaile kotitesteillä ennen sovittua päivää. Toisaalta en usko mörökölleihin, joten valani ei ollut kovin pelottava.

Nami ja Auris kiitos ihanasta illasta. Oli todella kivaa nähdä teitä ja varsinkin eilisen päivän jälkeen ei olisi parempaan saumaan voinut osua. Kun pesin kasvojani totesin että kasvoni olivat yhtä suurta naururyppyä, se kertookin enemmän kuin tuhat sanaa siitä kuinka hauskaa meillä oli Toivottavasti Nami sun lapa-haavat eivät venyneet hirveästi siinä illan aikana. Auriksen asenteesta haluaisin itse oppia edes pikkuisen. Olisi huomattavasti tasaisempaa tämä elo, kun tuo positiivisuus ei ihan niin herkästi ropisisi milloin napukan, milloin muun ruumiin toiminnon vuoksi. Mutta kyllä meidän pikku kaksoset eilen kuulkaa oli onnellisia, kun äippien nauru raikoi läpi teerenpelin.

PeePeelle oikein hedelmällistä päivää!

mmm, hyvältä kuulostaa. Taitaa tädilläkin olla kevättä rinnassa ja hormonit hyrrätä, kun kerrankin noin sopivasti ja toivottuun aikaan paikalle kurvaa.

Ihanaa pömppöpäivää minunkin puolestani :flower:

 

Tää hakeutuu nyt palstalle etsimään olkapäätä - huumorihana kuristunut kiinni hetkellisesti. :'( Kävin lääkärin luona juttelemassa jatkosta. Hyvä keskustelu sinänsä, sain vastauksia kysymyksiini ja huolenaiheisiin ja, kuten aina, lämmintä ja inhimillistä kohtelua. Mutta. Jotenkin päällimmäiseksi jäi vahva kuva siitä, että tilanne ei ole hyvä. Yleensä joka väliin tulee positiivista asiaa, sitä kuinka sitten plussatestin jälkeen sitä ja tätä ja kuinka on aikaa ja ihan varmasti onnistuu. Tänään lähinnä... no, sain passituksen pitkään liutaan uusia testejä. Hoidoissa ei pitäisi aikailla. Odotettavissa Monique kovilla kivuilla. Puhuttiin taas kerran mun painosta ja siitä etten näytä ihan terveeltä. (No tuosta voisi kyllä repiä vähän huumoriakin. ) Pitäisi rentoutua, nauttia elämästä, herkutella, pitää lomaa, uskoatoivoarakastaa... Juuri nyt haluaisin kaikista eniten itkeä tän kamalan tukehduttavan tuskan pois, mutta kyynelhanat on kiinni ja kaikki tunteet samaten. Lamaantunut. Tuo ehkä kuvaa parhaiten. :| Sielua kuristaa.

 

Sahrami, mä olen päättänyt mennä sille Outi Ansamaalle jutteleen.
Kahdeksi viikoksi nimittäin tää olo helpotti, sitten on taas jatkunut ahdistus, väsymys ja pelko. Munkin sielua kuristaa, siksi pakko tehdä jotain. Eilen ulvoin 3 tuntia ja se helpotti. Otti tosin voimille ja nukuin 12 h. Mutta tiedän siis ainakin osittain sun tuskan ja sun silmiin katsoneena, löydän niistä samaa kuin minulla ja sen M:kin näkee.
ONNEKSI kohta tulee kesä ja aurinko ja hiekka ja lomaa toivottavasti teille yhdessä.
Olet ajatuksissani =) Koitetaan jaksaa opetella nauttimaan......