Kuunkulta ja toki kaikki muut tutut :heart:
En ole minäkään unohtanut sinua ja teitä muitakaan. Olen käynyt ahkerasti lukemassa tätä. Nyt hieman vähemmin, syynä on 3 kk poikani
Minun "lapsettomuuden päättymiseni tarina" on hieman surullisempi, vaikka pojasta olenkin todella onnellinen. Meillähän syy oli miehen spermassa. No meillä tuli raju elämän tilanne ja ero tuossa viime vuonna ja sitä eroa on eletty tähän päivään asti. Tämän ihana pojan olen saanut toisen miehen kanssa. Eron syy ei ollut lapsettomuus.
Kovin olisin tahtonut, että liittoni kestää, mutta voimat uupuivat molemmilta kesken. Älkää ajatelko, että kerjään nyt sääliä yms. mutta helppokin elämä on joskus vaikeaa. Me lapsettomuuden kokeneet elämme sellaisessa tunteessa useasti.
Ja se taakka, mitä kannan entisen miehen kanssa on niin suunnaton. Toivon joka ikinen hetki, että hän löytää sellaisen kumppanin, joka suostuu hoitoihin ja samaan kuin minä. Lapsettomuus seuraa minua aina, olin ja olen lapseton aina. Suurin toiveeni ei koskaan toteutunut mieheni kanssa. Moni voi ajatella, että mitä kitisen. Sinullahan on lapsi. Suren sitä, ettei meistä ollut eläjiksi ja sitä, että entinen mieheni joutuu niin kovin suuren taakan alle. Hänen kanssaan haluttu lapsi tulee olemaan aina se "lapsettomuus" taakkani.
En tiedä ymmärsittekö viestiäni, mutta tosiasia on kaikkien meidän kohdalla, että joskus taakka on liian suuri ja sen alle sortuu. Siinä ei auta lapsen takaisin ponnahtava nokkamuki-reaktiokaan. Tänään olen onnellinen, poika nukkuu massu täynnä ja kanssasisarillakin on tuhisevia nyyttejä ja tulolla olevia.
Mitään muuta en toivo sydämestäni teille kenellekään kuin niin suurta voimaa, ettei teidän koskaan tulisi kantaa tällaista taakkaa, mikä minulla on. Tieto toisen suunnattomasta surusta.
Menen päivä kerrallaan, iloisempana useammin :heart:
Rakkaudella,
Taivaansilpoja