Pitkään kotiäitinä olleiden koulutukset ja työpaikat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sori vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="johan";25938548]Henkkoht valinta tehdä suurperhe? Turha kai silloin jeesustella kuinka paljon joutuu tekemään ja kuinka paljon maksamaan. Ei yhteiskunnakaan tehtävä kai kaikkea ole kustantaa, kuitenkin te olette tehneet sen valinnan että lapsia on tehty niin paljon että taloudellisesti tekee tiukkaa ja kaikki on miehen tienestin varassa. Jos ja kun sen ison perheen haluaa, pitänee kai muistaa että kaikki meistä voi sairastua vakavastikin. Ja vaikka hoito suomessa on puoli ilmaista, maksaa se silti.

Teet kovan työn, mutta tässä ketjussa sympatia pisteet ei nouse. Kaikki on kuitenkin ollut teidän, sinun ja miehesi valintoja.[/QUOTE]

Näinhän tää asia menee!! ;)
 
[QUOTE="Vieras";25938546]Mä en todellakaan odota mitään kruunua, vaan sitä, että ihmiset tajuais sen, että joku joutuu siinä olosuhteissa tehdä ne päätökset, mitä sillä hetkellä on.

Meillä kaikki alkoi, kun nuorimmainen syntyi!! Eli en todellakaan ole osannut ajatellakaan ennen sitä, että elämä muuttuu ja paljon. Ihan turhaa siis sanoa, että itse voi lastenkin sairastelut tietää, enkä olis ikinä osannut kuvitella kuinka monta kertaa mun tarttee soittaa ambulanssia meille. Ja tilanne paheni muutaman lapsen kohdalla pari vuotta sitten, juu en osannut niitäkään ennakkoon tietää. Yhden lapsen kohdalla sairaudet räjähti käsiin viime syksynä. Eli en, en ole osannutkaan aavistaa, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan!

Ja todellakin ollaan itse ihan jokainen rakas lapsemme maailmaan haluttu ja itse tehty omat päätöksemme ja kantaneet vastuun kaikesta tästä, mitä elämä on tuonut tullessaan. Nää asiat ymmärtää, kun ne sattuu omalle kohdalleen. Ruoka-aineallergiat toki tietää jo pienestä pitäen, mutta niiden kanssa pärjää. Kunnes sitten odottamatta jonkun kurkku rupeaa turpoamaan, vaikka koskaan aiemmin sitä ei olisi tehnytkään. Ikääkin jo 6-v. Enhän mä tämmösiin osaa varautua. Siksi on päätös tehtävä siihen hetkeen, missä eletään eikä minnekään tulevaisuuteen. Valitettavasti tästä elämästä et voi koskaan tietää, että mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Yksi yö voi muuttaa kaiken, niin teki meilläkin!

Onneksi me osataan nauttia elämän pienistä asioista!! Meidän perheelle on tosi hieno juttu, jos päästään metsäretkelle koko porukan voimin. Tässä kohtaa osaa arvostaa erilaisia asioita, kun aiemmin. Oon kyllä iloinen, että oon saanu tän kaiken kokea, vaikka en sano tätä kaikista helpoimmaksi tieksi! :)

Aurinkoista kevättä myös sulle!![/QUOTE]
Ei osaa varautua että vaikea ruoka-aine allergia pahenee? ok.
 
Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja "johan" Näytä viesti
Henkkoht valinta tehdä suurperhe? Turha kai silloin jeesustella kuinka paljon joutuu tekemään ja kuinka paljon maksamaan. Ei yhteiskunnakaan tehtävä kai kaikkea ole kustantaa, kuitenkin te olette tehneet sen valinnan että lapsia on tehty niin paljon että taloudellisesti tekee tiukkaa ja kaikki on miehen tienestin varassa. Jos ja kun sen ison perheen haluaa, pitänee kai muistaa että kaikki meistä voi sairastua vakavastikin. Ja vaikka hoito suomessa on puoli ilmaista, maksaa se silti.

Teet kovan työn, mutta tässä ketjussa sympatia pisteet ei nouse. Kaikki on kuitenkin ollut teidän, sinun ja miehesi valintoja.
Näinhän tää asia menee!!

^Sitä vaan toivoo ettet ite ikinä joudu moisen eteen.
Kukaan tuskin varautuu lapsia tehdessään pahimpan? Syöpään, tai mihinkään muuhun.
Kyllä taas huomaa, että äidit ovat susia toisilleen. Tai sitten vain kateellisia ja tyytymättömiä omiin elämiinsä.
 
No mutta noista saatavat verorahat on pieniä ja lasten päivähoito taas kunnalle kallista, joten sehän on kertakaikkiaan mainiota, että suostuvat olemaan pikkurahalla kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu kyllä;25935878:
Siis kyllähän jokainen palstamamma on vähintäänkin tohtori ja työpaikka asiantuntijatehtävissä odottamassa! Palkkakin on vähintään 6000 e/kk.

Ei se kuule nykyään kovin harvinaista ole. Itse olen vain lisensiaatti, väikkäri vielä kesken eli toivottavasti parin vuoden sisään tohtori. Nyt olen äitiyslomalla työstä jossa kuukausipalkka oli noin 6500eur. Kun palaan syksyllä töihin en viitsi aivan niin paljon hommia ottaa ja palkka jäänee 5500e/kk. Ihan vaan vertailun vuoksi tämänpäiväisestä leikkipuistoseurueen kotiäideistä kaksi viidestä oli tohtoreita, kaikilla yliopistotutkinto ja en usko että kenenkään palkka siinä työssä johon palaavat jää alle 5000e/kk. Ja siis aivan naapuruston puistossa oltiin.
Sellaista se nykymaailma on...
 
Mun tuntemat aika samanlaisia tapauksia. Elikkä useimmilla vaan peruskoulu käytynä, sekin todella huonoin arvosanoin. Yleensä ensimmäinen lapsi tehty tosi nuorena ja jääty kotiin sen varjolla, että uusi vauva tullut taloon aina kolmen vuoden välein.
 
[QUOTE="ookoo";25937641]Aina pitkään kotonaolevat eivät ole niitä parhaita kasvattamaan veronmaksajia, jos asenne on se, että työt ei nappaa ja työntekoa vältellään aina kun se on mahdollista. Kasvatus- ja elämänhallinnantaidot eivät myöskään korreloi sen kanssa, että miten pitkään on kotona.
[/QUOTE]

Miksi, voi miksi näissä aina mollataan kotonaolevien äitien kasvatus/elämänhallintataidot? Jos kotiäidin asenne onkin se, että työ tuo leivän pöytään ja on tarpeellista. Miksi oletusarvo on se, että kotiäidit olisivat työnvieroksujia, kuten kommentistasi voisi päätellä?
 
Minulla ei ole koulutusta. Ylioppilas olen. Lukiossa olin luokkani parhaimpia oppilaita, mutta sen jälkeen jämähdinkin työelämään 10 vuodeksi (laiska en ole, molemmissa työpaikoissani sain kiitosta nimenomaan ahkeruudestani ja tunnollisuudestani). 7 vuotta olin kotiäitinä, ja nyt minulla on oma yritys.
 
[QUOTE="vieras";25935831]Lääkäri. Nyt 4 vuotta kotiäitinä. Ja aivan takuulla varma pääsy takaisin työmarkkinoille. Nyt annan lapsille aikaa.[/QUOTE]

Sama täällä. Paitsi että kotiäitiyttä "vasta" 2,5 vuotta. Ja toinen lapsi sen verran pieni, etten töihin ole ihan heti huomenna lähdössä.
 
Lähihoitaja olen koulutukseltani. Valmistumiseni jälkeen olin töissä 6 vuotta ennen kuin jäin kotiäidiksi. Nyt olen ollut kotona 4 vuotta ja ainakin pari vuotta aion vielä olla. Lapsia on 2. Toiveena myös olisi, että voisin olla kotiäitinä myös silloin, kun lapset aloittavat koulun. Töitä ehdin tekemään vielä kymmeniä vuosia.
 
FM olen koulutukseltani. Lasten kanssa kotona olen ollut nyt reilu 3 vuotta. Ajattelin vielä käyttää ansiosidonnaiset päivät noin 1700 euron kuukausiansioilla loppuun, ennen kuin suunnittelen työelämään palaamista. Aiemminkin voisin töihin palata, jos jostain löytyisi riittävän hyväpalkkainen työ (mulla ei siis vakitöitä). Mutta pitäis tienata reippaasti yli 3000 euroa kuussa, jotta uudemman auton hankintakulut, bensat ja lastenhoitomaksut saatais katettua verrattuna siihen, että kotona olemisesta saan sen 1700 euroa työttömyyskorvausta. Juup, eikä pelkoa että työkkäri hätyyttäis töihin. Lähtisin, jos sieltä alaani vastaava työtä tarjottaisiin. Mutta ei pelkoa...
 
Huh, tänne kaksplussan keskustelu palstoille tupsahdin takaisin niin täällä tätä tekstiä riittää. :D

Koulutusta ei ole tai no lukion käyneenä kova työnteon halu koko elämän on saattanut minut suht korkeaan virkaan hotelliemäntänä erittäin kivallta palkalla. Takana yksi lapsi joka täyttää 7-vuotta ja edessä (tulossa heinäkuussa) vauva. miehen kanssa pohdittu miten pitkään pidetään lapsi kotona ja miten se on lapselle parhaaksi!! Ite odotan nyt innolla kotiin jäämistä että voin olla vaan ja panostaa mukeloihin varsinkin vanhemman koulun aloitukseen. Itse olen aika kyyninen kotiäitiydestä sillä todella moni kotiäiti joka ei "jätä" kotona olemistaan pariin vuoteen kuulee aina valittavan rahasta ja siitä ettei pääse mihinkään ei voi ostaa mitään lapsilleen ym. ym. Itse on tiensä valinnut kotona olemalla ja lapsien tekemisellä. Minä itse haluan olla läsnä lapsille, mutta haluan myös tarjota heille elämistä. siis matkustelua ym. ym. ettei tarttis joka päivä omalle pihalle jäädä kun ei ole rahaa mihinkään mennä.

Positiivisena olen ystävistäni huomannut että jotkut ovat olleet pelkkiä peruskoulun käyneitä niin lasten saaneina on alkanut ajattelemaan ja hakenut koulutuksen/hyvän työpaikan jotta voivat turvata/tarjota lapsille kivaa elämää.

Jokainen kuitenkin varmasti haluaa että lapset menee opiskelemaan ja hankkii kivan ammatin itselleen, niin eikös olla itse siinä esimerkkinä?
 
Tietämäni yh-tapaus on käynyt peruskoulun, ikää mittarissa liki 30 vuotta ja tässä ajassa tehtailtu parikin lasta eri miehille, isolla ikäerolla tietenkin että maksimoi ajan jonka voi istua perseellään kotona. Lapset jatkuvasti jossain hoidossa.
 
Kokki, mutta tykkään vaihtelusta ja siksi olen jakanut mainoksia, ollut toimistotyöntekijänä, eläinkaupassa, puistoja ja kiinteistöjä huoltamassa jne, taas kyllästyttää samat hommat ja tulinkin nyt valituksi käsi- ja taideteollisuus-alalle, sieltä kun valmistun niin varmaan menen taas kiinteistöjä hoitamaan ja sitten voisi taas opiskella... :D

muoks; kotiäitinä olen tosin ollut vasta 6kk
 
Viimeksi muokattu:
Mä olin kahden ekan lapsen kanssa 5,5vuotta putkeen kotona, oon sairaanhoitaja ja vakituinen työ löytyy löytyi siis jo sillon kun jäin eka kertaa äitiyslomalle.

Lähipiirissäni on paljon kotiäitejä jotka on olleet pitkään kotona. Kaksi heistä on luokanopettajia, yksi on lastenpsykologi, sitte löytyy vino pino sairaanhoitajia ja lähihoitajia, hammaslääkäri, sisustussuunnittelija(yliopistotutkinto takana), terveystieteiden kandidaatti, kaksi farmaseuttia, kätilö, useampi lastentarhanopettaja(tunnen 6kpl jotka on ollu vuosia jo kotona). Sellaisia kouluttamattomia, ilman vakituista työtä olevia kotiäitejä on pari kappaletta. Mutta suurimmalla osalla on ammattitutkinto ja vakituinen työ, osa siis yliopistosta valmistuneita. Lääkäriystävät on menneet töihin kun lapsi on täyttäny vuoden, koska heillä ammattitaito kärsii pahasti jos ovat pitempään vain kotona. Mutta lääkärin palkoilla heillä on mahdollisuus tehdä osa-aikaista työtä ja useimmilla on ollu mahdollisuus järjestää pienen lapsensa hoito niin että heille tulee kotiin hoitaja, lasta ei siis tarvi viedä päivähoitoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja samaa mieltä;25941079:
Mun tuntemat aika samanlaisia tapauksia. Elikkä useimmilla vaan peruskoulu käytynä, sekin todella huonoin arvosanoin. Yleensä ensimmäinen lapsi tehty tosi nuorena ja jääty kotiin sen varjolla, että uusi vauva tullut taloon aina kolmen vuoden välein.

Onhan näitä, mutta ei todellakaan kaikki. Voi olla syytä hieman miettiä omaa tuttavapiiriänsä, jos tuntuu, että ympärillä on kovin paljon työnvieroksujia ja lusmuja ;)
 
  • Tykkää
Reactions: Eedla
[QUOTE="vieras";25947324]Onhan näitä, mutta ei todellakaan kaikki. Voi olla syytä hieman miettiä omaa tuttavapiiriänsä, jos tuntuu, että ympärillä on kovin paljon työnvieroksujia ja lusmuja ;)[/QUOTE]

sepä. omassa tuttavapiirissäni ainakin on paljon yliopiston käyneitä kotiäitejä joilla on työpaikka oottamassa.
 

Yhteistyössä