Toggle sidebar

Pitkään kotiäitinä olleiden koulutukset ja työpaikat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sori vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
No minä olen lähihoitaja, enkä ole päivääkään töitä tehnyt. Onhan meitä. Mutta mitä uutta tässä on? Kyllä kaikki tietävät, että korkeammin koulutetut vievät keskimäärin aikaisemmin lapset päivähoitoon.Ooh mikä uutinen. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Labran täti;25936366:
Aika pitkälle samaa mieltä ap:n kanssa. Toki on myös korkeasti koulutettuja kotiäitejä, jotka eivät parhaimmillaan ole olleet päivääkään työelämässä eivätkä aio töihin mennä. Siinäpä on taas hyvin käytetty näitä kuuluisia veronmaksajien rahoja, maisterin tutkinnolla istutaan kotona.
Click to expand...

Tuskin se veronmaksajien rahoista on pois, sillä yli kolmivuotiaan kanssa ollaan kotona omalla kustannuksella.
 
[QUOTE="vieras";25936450]Tuskin se veronmaksajien rahoista on pois, sillä yli kolmivuotiaan kanssa ollaan kotona omalla kustannuksella.[/QUOTE]

Usein näillä pitkään kotona olevilla on useampia lapsia. Mun tuttavani tekee aina lyhyen jakson töitä, jos meinaa pudota pois tulosidonnaiselta äitiyspäivärahalta eli tekee kaksi lasta peräkkäin + hoitovapaa ja sitten jakso töitä ja uudet kaksi lasta...
 
Tunnen kotiäidin, joka on opiskellut yliopistossa 7 vuotta, jäänyt heti sen jälkeen kotiin ja ollut nyt 8 vuotta kotona. Helppo varmaan sitten n.35 vuotiaana alkaa etsiä koulutusta vastaavaa työtä ilman minkäänlaista työkokemusta.
 
Minulle on oikeasti ihan sama mikä kenenkin koulutus tai työkokemus on. Eikä haittaa se, että jotkut ovat pitkään tai vaikka loppuelämänsä kotiäiteinä. Ainoa asia mikä oikesti haittaa on se, että nämä edellä mainitut sitten mollaavat työssäkäyviä äitejä ja syyllistävät näitä, vaikka todellisuudessa oma motiivinsa kotona oloon ei ole yhtään sen kunniallisempi. Tämä on se asia mikä minua oikeasti v****ttaa.
 
[QUOTE="vieras";25936468]Usein näillä pitkään kotona olevilla on useampia lapsia. Mun tuttavani tekee aina lyhyen jakson töitä, jos meinaa pudota pois tulosidonnaiselta äitiyspäivärahalta eli tekee kaksi lasta peräkkäin + hoitovapaa ja sitten jakso töitä ja uudet kaksi lasta...[/QUOTE]

No, eipä se silti mikään pitkä jakso sitä tulosidonnaista ole. Jos hoitaa siihen sakka, että kuopus on kolme, niin se raha on taas säästetty pk-kuluissa. Vaikkei hoitaisikaan, niin eipä hän kauhean monta kertaa tuota pysty toistamaan - kyllä se useimmilla tulee elämän aikana kuitenkin enemmän sitä työelämäjaksoa kuin kotiäitijaksoa ihan väkisinkin. Se, että miltä se työelämän ura sitten näyttää onkin ihan eri asia, eikä liity kotiäitiyteen.
 
Mua ei varmaan kotiäidiksi tässä nyt lasketa kun en vuosikymmeniä ole kotona ollut enkä tule olemaankaan, mutta kerron kuitenkin olevani matalasti koulutettu (liiketalouden merkonomi) ja työkokemus koostuu toimistotehtävistä,joihin toivon palaavani kunhan nuorimmainen on vähintään 1,5vuotias.

Mä en edes tunne yhtään naista joka olisi koko elämänsä ollut kotiäitinä. Siis ilman mitään koulutusta ja työtä.. Mun mielestä on toki itsestään selvääkin,että nämä totaaliset kotiäidit ovat kouluttamattomia ja työpaikat on olleet jotain pientä kioski ja kauppahommaa silloin tällöin.
 
No tottahan toki kotiäideistä löytyy enemmän sellaisia jolla ei ole mieluista työpaikkaa johon palata. Aina tietty löytyy poikkeuksia, esim. opettajat, jotka voivat helposti olla viroistaan vuosia poissa, eivätkä silti putoa kelkasta. Itsekin olisin ollut kauemmin lasten kanssa kotona, jos työni olisi sellainen että se sallisi sen. Kotona lasten kanssa on niin sata kertaa rennompaa kuin työssä käynti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankalakinkai:
Mä en edes tunne yhtään naista joka olisi koko elämänsä ollut kotiäitinä. Siis ilman mitään koulutusta ja työtä.. Mun mielestä on toki itsestään selvääkin,että nämä totaaliset kotiäidit ovat kouluttamattomia ja työpaikat on olleet jotain pientä kioski ja kauppahommaa silloin tällöin.
Click to expand...

Tässä ketjussa on selvästi hieman käsiteongelmaa. Itse määrittelisin niin, että sen alle kolmivuotiaan kanssa ollaan kotiäiti, oikein venyttäen alle kouluikäisen kanssa, mutta jos kuopus menee kouluun ja äiti jää kotiin (ei töitä, ei opiskeluja, ei harjoittelua) niin hän on joko a) työtön tai b) kotirouva.
 
[QUOTE="vieras";25936587]Tässä ketjussa on selvästi hieman käsiteongelmaa. Itse määrittelisin niin, että sen alle kolmivuotiaan kanssa ollaan kotiäiti, oikein venyttäen alle kouluikäisen kanssa, mutta jos kuopus menee kouluun ja äiti jää kotiin (ei töitä, ei opiskeluja, ei harjoittelua) niin hän on joko a) työtön tai b) kotirouva.[/QUOTE]

Sitten on heitä, jotka tekevät siinä kohdalla aina uuden lapsen, kun nuorin alkaa olla 3v
 
[QUOTE="miiu";25936575] Aina tietty löytyy poikkeuksia, esim. opettajat, jotka voivat helposti olla viroistaan vuosia poissa, eivätkä silti putoa kelkasta. [/QUOTE]

Opettajat, jotka palaavat töihin pitkän kotijakson jälkeen saavat kyllä kiriä hekin. Opettajillakin on pakolliset lisäkoulutukset joka vuosi, lisäksi on peruskoulu-uudistusta, opetussuunnitelman uusimista, käsialan ja numeroiden uudistukset, erityistuen uudistukset, uudet opetusmenetelmät, -materiaalit ja -koneet, on tarkennuksia toimintaohjeisiin eri tilanteissa jne. Lisäksi on todettava, että tutkimus uudistaa myös opetettavia asioita, eli vanhentunutta tietoa ei saa jaella.

En nosta opettajia ylitse muiden, mutta ei opettajan työ todellakaan ole mitään samaa vanhaa, vaan ihan oikeasti jatkusvasti enemmän tai vähemmän uudistuvaa.
 
Se on pelon ääni, joka sanoo että koulutuksesi ja osaamisesi vanhenee, jos hoidat omia jälkeläisiäsi kotona äitiysloman jälkeen tai hankit useampia lapsia. Katsokaa ihmisen historiaa pidemmälle, jälkeläisten hoivaaminen on biologinen tarve, jota ei voi tukahduttaa. Hoiva ja aika, jota annat, ei poista osaamistasi jollain asiantuntija tms. alalla, vaan se on mahdollista päivittää tarpeen mukaan. Vanhemmuus parhaimmillaan vahvistaa vastuunottoa ja näkemyksiä myös muussa elämässä.

Tunnen muuten erään huippulääkärin, joka oli 10 vuotta kotiäitinä. Tänä päivänä hänen vastaanotolleen jonotetaan puolivuotta, koska hänellä on ainutlaatuista osaamista asiakkaiden ja ammattiyhteisön kokemuksen mukaan.
 
[QUOTE="vieras";25936616]Sitten on heitä, jotka tekevät siinä kohdalla aina uuden lapsen, kun nuorin alkaa olla 3v[/QUOTE]

Ja siihen heillä on täysi oikeus, ei se ole mitään lusmuilua vaan lasten saamista ja hoitamista.
 
[QUOTE="ellu";25936628]Se on pelon ääni, joka sanoo että koulutuksesi ja osaamisesi vanhenee, jos hoidat omia jälkeläisiäsi kotona äitiysloman jälkeen tai hankit useampia lapsia. Katsokaa ihmisen historiaa pidemmälle, jälkeläisten hoivaaminen on biologinen tarve, jota ei voi tukahduttaa. Hoiva ja aika, jota annat, ei poista osaamistasi jollain asiantuntija tms. alalla, vaan se on mahdollista päivittää tarpeen mukaan. Vanhemmuus parhaimmillaan vahvistaa vastuunottoa ja näkemyksiä myös muussa elämässä.

Tunnen muuten erään huippulääkärin, joka oli 10 vuotta kotiäitinä. Tänä päivänä hänen vastaanotolleen jonotetaan puolivuotta, koska hänellä on ainutlaatuista osaamista asiakkaiden ja ammattiyhteisön kokemuksen mukaan.[/QUOTE]

Kieltämättä tuntuu kummalliselta, että kotiäitiys olisi niin tyhmentävää ettei sen jälkeen töihin palavaa maisteri osaisi päivittää tietojaan ja taitojaan. Siinä tapauksessa miettisin itse tarkkaan olenko lainkaan oikeilla alalla.
 
Olin kotiäitinä reilut 7v (en tiedä onko se tämän ketjun kriteereiden mukaan edes paljon), mulla on kohta kolme koulutusta ja työkokemustakin reilu 10v, vaikka vakituista työpaikkaa ei ole ollut sen jälkeen, kun yhdestä sellaisesta reilut parikymppisenä lähdin.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";25936450]Tuskin se veronmaksajien rahoista on pois, sillä yli kolmivuotiaan kanssa ollaan kotona omalla kustannuksella.[/QUOTE]

Tarkoitinkin että on ensin käyty pitkä ja ilmainen yliopistokoulutus veronmaksajien rahoilla, ja viety opiskelupaikka joltain joka olisi ehkä mennyt opiskelun jälkeen töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Labran täti;25936729:
Tarkoitinkin että on ensin käyty pitkä ja ilmainen yliopistokoulutus veronmaksajien rahoilla, ja viety opiskelupaikka joltain joka olisi ehkä mennyt opiskelun jälkeen töihin.
Click to expand...

Tärkeää on myös kasvattaa tulevia veronmaksajia. Lisäksi kotihoito on monin verroin edullisempaa kuin lapsen päivähoitoon laittaminen.
 
Supersuppeaa olla sitä mieltä että kyseessä on laiskuus jos kokee itselleen ominaisimmaksi olla kotona hoitamassa omia lapsiaan kuin tehdä uraa.

Minä voin suoraan sanoa että koulutusta ei ole, ja näivetyn jo pelkästä ajatuksesta että minun pitäisi käydä kouluja ja "luoda uraa". Yäh. Kun lapset ovat kaikki tarpeeksi vanhoja, tarkoitukseni olisi hoitaa homma niin että voisin tehdä työtä kotona ja olla näin aina läsnä lapsille. Menneisyydessä pisin työsuhteeni oli vajaan kaksi vuotta koska mielenkiintoni lopahtaa todella nopeasti työhön kuin työhön (olen tehnyt töitä monen, ehkä seitsemän? eri ammattinimikkeen alla, ehkä viidessätoista eri firmassa). Mielenkiinto omaan kotiin ja omaan perheeseen ei lopu koskaan.
 
DI, kotona viisi vuotta, ja vielä olen ainakin vuoden. Haluan antaa aika lapsilleni, työelämässä ehdin kyllä olla vielä kymmeniä ja taas kymmeniä vuosia hoitovapaankin jälkeen. Nyt haluan nauttia lapsistani ja antaa lapsilleni kiireettömän lapsuuden.
 
Oon ollut kotiäitinä jo kohta 13 vuotta. Välissä olin pari vuotta töissä, kun kotoa pyydettiin ja sain vakipaikan. En viihtynyt kerhon ohjaajana ja irtisanoin itseni. Tämä päätös tehtiin mieheni kanssa yhdessä ja jäin lasten kanssa kotiin. Aion olla täällä niin kauan, kun siltä tuntuu! Nuorimmainen jo yli 3-vuotta, mutta euroakaan ei tukia saada mistään. Mieheni sanoi, että saan jäädä kotiin, jos haluan. Jossain vaiheessa, kun nuorimmainen kasvaa, niin aion lähteä opiskelemaan, koska niin kauan täällä kotona olen ollut, että tietoja täytyyt päivittää. Mua ei haittaa! Ihan varmasti jotain hommia löytyy vielä myöhemminkin. Ison perheen arjen pyörittäminen on tällä hetkellä mun työ! :)
 
FK ( = ylempi korkeakoulututkinto), kirjastonhoitaja. Opiskelujen jälkeen olin töissä 4 vuotta, sitten kotona ensin 12 vuotta, sitten töissä 2 vuotta, sitten taas kotona 4 vuotta. Ja nyt olen ollut töissä 5 vuotta eikä enää aikomusta palata kotiäidiksi. Lyhyitä sijaisuuksia tein myös kotiäitivuosina.
 
Kaksi tutkintoa, ammatillinen ja korkeakoulu. Ei vakituista työpaikkaa, lapsia 2. Kotona nyt 4 vuotta. Mä voisin jäädä ilman tunnontuskia kotirouvaksi vaikka lopun elämäksi, sen verran vanhanaikainen olen. Mutta mulle riittää se että olen sinut omien valintojeni ja arvojeni kanssa, en tunne tarvetta arvostella muita heidän ratkaisuistaan :)

Kyllä mä ainakin koen että se sana hyvistä työntekijöistä kiertää. Mulle on tarjottu kotonaoloaikana töitä jo pariin otteeseen, eli työelämään pääsystä tuskin tarvitsee huolehtia jos sellaiseen ratkaisuun päädyn. Kannattaa ap muistaa että kotiäiti ei ole synonyymi tyhmälle.
 
Lähihoitaja, valmistunut, kymmenisen vuotta työelämässä ennen lapsia, vakipaikka johon palasin neljän kotivuoden jälkeen. Opiskelujen aloitus edessä ensi vuonna.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa