Pitäisikö kysyä vai olla hiljaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mollamaija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mollamaija

Vieras
Ystäväni soitti minulle joulukuussa ja kertoi, että antaa minulle joululahjaksi ruokailun. Sanoin, että mielelläni tulen. Joulu meni ohi. Tämän jälkeen ystäväni on soittanut moneen kertaan, mutta ei ole puhunut koko ruokailusta mitään.
Mitä te tekisitte minuna? En kehtaa kysyä, että mennäänkö me vai ei..
 
No kysy ihmeessä. Tai sano jotain: Niin, millon me siis mennään sinne syömään, ta jotain että Mentäiskö perjantaina syömää kaupunkii, kyllä kai se sitte muistaa. Ja jos se on hyväkin ystävä, nii ei se voi olla kovin hirveetä kysyä, asetu vaan toisen asemaan, ja mieti mitä ite ajattelisit sillon :D
 
en ottais esiin enää.ehkä se vaan sano niin ettei tarvii joulun lahjaa antaa,jos vaik ei ollu varaa eikä kehdannu sanoa ni keksi tollasen ja toivoo et oot unohtanu koko jutun.
 
Ole niin kuin et muistaisi koko juttua, unohda.

Voi olla, että ystävällesi on tullut tähän vuoden alkuun yllättäviä menoja tai isot laskut kerääntyneet ja rahatilanne on tiukilla.

Joten parempi olla hiljaa. Tulee niitä uusia jouluja ja onhan tässä koko loppuvuosi aikaa

 
En ole kehdannut kysyä.
Ostin ystävälleni joululahjan ja kävin viemässä paketin hänen luo. ystäväni soitti tästä kahden päivän päästä ja sanoi, että hän vie minut syömään ja hän haluaa antaa tällaisen joululahjan minulle. Nyt ollaan jo helmikuussa ja eikä hän ole enää puheeksi ottanut vaikka sanoin silloin, että mielelläni tulen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En ole kehdannut kysyä.
Ostin ystävälleni joululahjan ja kävin viemässä paketin hänen luo. ystäväni soitti tästä kahden päivän päästä ja sanoi, että hän vie minut syömään ja hän haluaa antaa tällaisen joululahjan minulle. Nyt ollaan jo helmikuussa ja eikä hän ole enää puheeksi ottanut vaikka sanoin silloin, että mielelläni tulen..

Anna olla. Se on reiluutta se.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En ole kehdannut kysyä.
Ostin ystävälleni joululahjan ja kävin viemässä paketin hänen luo. ystäväni soitti tästä kahden päivän päästä ja sanoi, että hän vie minut syömään ja hän haluaa antaa tällaisen joululahjan minulle. Nyt ollaan jo helmikuussa ja eikä hän ole enää puheeksi ottanut vaikka sanoin silloin, että mielelläni tulen..

No sitten omituinen ystävää, sä annoit lahjaa ja hän vain lupa
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eestlanna Savanna:
Mä olisin jo unohtanut kauan sitten,miks sä ees muista siitä, miks niin kovasti pitää ystävän rahalla mennä?

Jäin vaan miettimään. Olen joskus tarjonnut kyseiselle ystävälle pari kertaa ravintolalounaan ja omat vanhempani olivat nyt sitä mieltä, että jos hän tarkoitti kuitenkin, että minä tarjoan ;)
Oikeasti yleensä se olen ollut minä joka olen tarjonnut kavereille. Onhan minulla toki rahaa mennä ravintoloihin.. En siis kyttää toisten rahoja, joilla mentäisiin yhdessä syömään

 
Eikö itselläsi riitä rahaa ruokaan vai odotatko aina kaikista lahjoistasi vastalahjoja? Mulle ois ihan sama, saanko jonkun lahjan (siinäkin tapauksessa, jos olisin sitä ennen saanut lupauksen lahjasta), kuitenkin lahjat annetaan antamisen ilosta eikä vastalahjuksen toivossa... Vai eikö muka sinulla ole näin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Eestlanna Savanna:
Mä olisin jo unohtanut kauan sitten,miks sä ees muista siitä, miks niin kovasti pitää ystävän rahalla mennä?

Minä kans mietin, että jo on ruuankipeä. Olisin unohtanut koko asian.
En ole ruuan kipeä. Ihmettelen vaan, kun luvataan ja eikä pidetä lupauksia. Itse kun olen luvannut tarjota, olen myös sen joka kerta tehnyt. Muuten vaivaisi asia itseäni. Taidan olla ite liian ylitunnollinen

 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma:
Eikö itselläsi riitä rahaa ruokaan vai odotatko aina kaikista lahjoistasi vastalahjoja? Mulle ois ihan sama, saanko jonkun lahjan (siinäkin tapauksessa, jos olisin sitä ennen saanut lupauksen lahjasta), kuitenkin lahjat annetaan antamisen ilosta eikä vastalahjuksen toivossa... Vai eikö muka sinulla ole näin?

En odota vastalahjaa. Asia olisi ollut ihan ok. Minä vien lahjan ja en odota vastalahjaa, mutta itse kun pidän lupaukseni aina..olen hämilläni, kun toinen lupaa ja eikä mitään sitten olekaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Eestlanna Savanna:
Mä olisin jo unohtanut kauan sitten,miks sä ees muista siitä, miks niin kovasti pitää ystävän rahalla mennä?

Jäin vaan miettimään. Olen joskus tarjonnut kyseiselle ystävälle pari kertaa ravintolalounaan ja omat vanhempani olivat nyt sitä mieltä, että jos hän tarkoitti kuitenkin, että minä tarjoan ;)
Oikeasti yleensä se olen ollut minä joka olen tarjonnut kavereille. Onhan minulla toki rahaa mennä ravintoloihin.. En siis kyttää toisten rahoja, joilla mentäisiin yhdessä syömään

Se ystävää vaan ei sitten ole mikään kovin hyvää, sä tarjoat muista ostaa lahoja aj hän vaan lupa, mä olisin unohtanut koko ystävää ja hänen turhat lupaukset, turhaa edes tuhlata aika sellaisen ystävän kaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja miua:
Älä sano nyt mitään, mutta muista sitten ensi jouluna.. kun puhutte puhelimessa niin sano että viet hänet sitten joululahjaksi syömään.. ;)

Ai vietävä, että inhoan moisia kaltaisiasi "ystäviä".

Jos ystävä unohtaa, minkäs sille voi. Piikittely on aika ruma temppu. Jos ystävä on tosiystävä, hän ei ole tahallaan unohtanut asiaa, vaan ihan oikeasti unohtanut. Älä nyt perkele ap mene piikittämään tuosta.
 

Yhteistyössä