Pitäisitkö lapsen, jos lapsen isä ei olisi kuvioissa mukana?

en todellakaan. Lapsella oikeus molempiin vanhempiin eli isä ja äiti! Halveksin ihmisiä joilla monta lasta eri miehille! Ja neuvolan tätitkin halveksii vaikka teille muuta esittääkin.

höpö höpö

Mitä höpöhöpö? Minä ymmärrän kyllä jos sattuu vaikka kahdelle miehelle olemaan lapsi, sen ymmärtää, mutta kyllä sitten voi jo alkaa peiliin vilkuilla jos alkaa kolme eri isää perheen lapsilla olla...!!!!
Ja nuo raskautumiset yhdenillan jutuista... hohhoijaa, jotenkin teineiltä voi tuollaista odottaa, mutta että ennestään äidiltä :kieh:

 

Yksinvanhemmuus on minusta raskas ajatus ja en haluaisi kasvattaa lapsia yksin. Haluan, että lapsillani on isä, vieläpä kaikilla sama isä. En oikein "arvosta" niitä, joilla se ehkäisy pettää useamman kuin yhden miehen kanssa, jotka eivät sitten isäksi halua/ryhdy. Kerrasta pitäisi oppia. Pahasti siipeeni ottaisin siitä ekasta kerrasta, lasta tuskin pois voisin ottaa. Mutta useampi kerta on jo.....kypsymätöntä.

 

Pakko vielä mainita, et mun 3 lasta eivät olleet yhden illan jutuista, vaan suhteista, ja miehet halus lapsen, mut sit kun olin raskaana, ne vaan totes et, mä haluunki vapaata elämää ilman lasta.

Anteeksi nyt vaan, mutta ehkä olet itsekin hätiköinyt jos olet ollut kolmessa SUHTEESSA, ryhtynyt lapsia miesten kanssa tekemään, ja sitten jokainen KOLME ovat halunneetkin vapaata elämää... Jotenkin ei kuulosta uskottavalle tai sitten sulla on maailman huonoin tuuri...

 

Pitäisin, vaikka olisihan se rankempaa kuin kahden aikuisen taloudessa.

 

pitäisin. Toki huolehtisin isyysasiat myös kuntoon ihan lapsen takia. On sitten kivempi myöhemmin elämässä, kun isän kohdalla ei ole papereissa pelkkää viivaa...

Juuri näin: "Hoitaisin isyysasiat kuntoon", eli juoksuttaisin sossun ja poliisin tuon tuntemattoman(?) miehen oven taakse: Alappas nyt maksaa ja käydä katsomassa lasta sen yhden yön johdosta!!!
Minusta on HYVIN HYVIN väärin tämä naisten oikeus päättää. Tai nyt tuli liian kovasti, onhan tottakai oikeus päättää omasta elämästään, mutta valitettavasti se on väärin, että voidaan myös päättää sen miehen elämästä. Mielestäni miehillä tulisi olla sama oikeus päättää ITSE ( vielä kun asialle voidaan jotain tehdä ) onko lapsesta vastuussa ja mukana elämässä, jos toinen osapuoli päättää lapsen saada.
Oletteko ajatelleet, että näitä "yhden illan lapsia" voisi syntyä paaaljon vähemmän jos naisilla ei olisi lakia takanansa takaamassa sitä, että "kyllä se mies vastuuseen tekosistaan saadaan"?
Ja sitten vuoden päästä palstoilla valitetaan kun mies ei ole 100% mukana eikä kiinnostunut omasta lapsestaan.

Syntyneen lapsen kannalta tämä on minunkin mielestäni selvyys: Lapsella on oikeus isäänsä ja todellakin on parhainta jos se selvitetään ja edes jonkinlainen yhteys syntyy..

Mutta tämä on vain minun äärilaidan mielipiteeni, kun seurasin sukulaiseni tapausta n 10 vuotta sitten..

Mieskin voi laittaa kortsun munansa päälle!!!

Voihan olla, että se on ollutkin?
Ja itse ainakin, jos sanoisin syöväni pillereitä/ehkäisyn olevan kunnossa lyhyessä suhteessa valmistautuisin 100 % ottamaan vastuun tulevasta itselleni. TIEDÄN sekään ei ole 100 % ehkäisy, mutta olettamuksena se toimii eikä nainenkaan usein katso sen jälkeen kortsua tarvittavan. ( en nyt sano, että tässä tapauksessa näin olisi ollut )

Se on joka tapauksessa niin vaikka olisi ehkäisy pettänyt niin siellä sängyssä on silti ollut 2 ihmistä. Ja vastuu silloin on kummallakin tai ainakin pitäisi olla.

En nyt ajakaan takaa tätä ylikuumenevaa vastuu kysymystä, vaan sitä, että nainen voi itse miettiä ja päättää ottaako lapsen vastaan tähän maailmaan, mutta tämä oikeus mieheltä puuttuu. Eli jos siellä sängyssä on 2 ihmistä: tulisi näillä 2 ihmisellä myös olla TASAVERTAINEN oikeus päättää tulevasta.. Jos siis ymmärrätte pointin.. Miehenkin kanssa tulisi neuvotella asiasta ja kuunnella hänenkin mielipiteensä eikä vain jälkeenpäin lähettää "verikoiria" perään.. Taitaa olla ihan väärä palsta tälle mielipiteelle..

Minä olen samaa mieltä. 12 viikon oikeus miehelle myös päättää haluaako lasta elämäänsä. Mies on tässäkin altavastaaja kuten niin monessa muussakin asiassa.

 

Yksinvanhemmuus on minusta raskas ajatus ja en haluaisi kasvattaa lapsia yksin. Haluan, että lapsillani on isä, vieläpä kaikilla sama isä. En oikein "arvosta" niitä, joilla se ehkäisy pettää useamman kuin yhden miehen kanssa, jotka eivät sitten isäksi halua/ryhdy. Kerrasta pitäisi oppia. Pahasti siipeeni ottaisin siitä ekasta kerrasta, lasta tuskin pois voisin ottaa. Mutta useampi kerta on jo.....kypsymätöntä.

Niinpä. Käsittämätöntä, että itsekkyys menee lapsen hyvinvoinnin edelle. Miten tällainen äiti sitten toimii kun se vauva on oikeesti maailmassa? Meneekö sillonkin äidin halut vauvan tarpeiden edelle? Vauva pitää keinolla millä hyvänsä eikä pysähdytä hetkeksikään miettimään millaisen elämän sille vauvalle tarjoaa. Kuten jo aikaisemmin sanoin, ei se äidin rakkaus riitä korvaamaan kaikkea, ei vaikka kuinka paljon rakastaisi. Tällä palstalla tosin on niin käsittämätöntä touhua muutenkin, että en yhtään ihmettele et suuri osa mammoista on sitä mieltä et lapsi kuuluu pitää koska äiti sitä niin kovin rakastaa. Tällä palstalla tuntuu enemmistöltä ehkäisy pettävän, yks jos toinen tuleekin "yllättäen" raskaaksi ja sitten itketään kun iskää ei kiinnosta. Vauvoja tehdään jo valmiiksi huonoihin suhteisiin jos mies pahoinpitelee, mutta hei, ei se mitään sellainen on varmasti LOISTAVA isä, ja jos ei olekaan, niin se että äiti on sen vauvan halunnut ja rakastaa sitä, niin sehän korvaa täysin sen että lapsi joutuu kasvamaan tietäen et isä on pahoinpitelevä paskiainen. Jos edes koskaan näkee isäänsä.

 

Yksinvanhemmuus on minusta raskas ajatus ja en haluaisi kasvattaa lapsia yksin. Haluan, että lapsillani on isä, vieläpä kaikilla sama isä. En oikein "arvosta" niitä, joilla se ehkäisy pettää useamman kuin yhden miehen kanssa, jotka eivät sitten isäksi halua/ryhdy. Kerrasta pitäisi oppia. Pahasti siipeeni ottaisin siitä ekasta kerrasta, lasta tuskin pois voisin ottaa. Mutta useampi kerta on jo.....kypsymätöntä.

Niinpä. Käsittämätöntä, että itsekkyys menee lapsen hyvinvoinnin edelle. Miten tällainen äiti sitten toimii kun se vauva on oikeesti maailmassa? Meneekö sillonkin äidin halut vauvan tarpeiden edelle? Vauva pitää keinolla millä hyvänsä eikä pysähdytä hetkeksikään miettimään millaisen elämän sille vauvalle tarjoaa. Kuten jo aikaisemmin sanoin, ei se äidin rakkaus riitä korvaamaan kaikkea, ei vaikka kuinka paljon rakastaisi. Tällä palstalla tosin on niin käsittämätöntä touhua muutenkin, että en yhtään ihmettele et suuri osa mammoista on sitä mieltä et lapsi kuuluu pitää koska äiti sitä niin kovin rakastaa. Tällä palstalla tuntuu enemmistöltä ehkäisy pettävän, yks jos toinen tuleekin "yllättäen" raskaaksi ja sitten itketään kun iskää ei kiinnosta. Vauvoja tehdään jo valmiiksi huonoihin suhteisiin jos mies pahoinpitelee, mutta hei, ei se mitään sellainen on varmasti LOISTAVA isä, ja jos ei olekaan, niin se että äiti on sen vauvan halunnut ja rakastaa sitä, niin sehän korvaa täysin sen että lapsi joutuu kasvamaan tietäen et isä on pahoinpitelevä paskiainen. Jos edes koskaan näkee isäänsä.

Kirjoitat täyttä asiaa, tämä totuus vaan saa täällä naiset hurjistumaan kun omia virheitä ei pystytä myöntämään. Se on kova sana se elämän suunnittelu, perheen suunnittelu ja rakentaminen. Ei voi mennä ihan miten itse lystää, vaan pitää ajatella myös sitä lasta, toimeentuloa ja lapsen oikeutta kunnolliseen isään.

 

pitäisin. Toki huolehtisin isyysasiat myös kuntoon ihan lapsen takia. On sitten kivempi myöhemmin elämässä, kun isän kohdalla ei ole papereissa pelkkää viivaa...

Juuri näin: "Hoitaisin isyysasiat kuntoon", eli juoksuttaisin sossun ja poliisin tuon tuntemattoman(?) miehen oven taakse: Alappas nyt maksaa ja käydä katsomassa lasta sen yhden yön johdosta!!!
Minusta on HYVIN HYVIN väärin tämä naisten oikeus päättää. Tai nyt tuli liian kovasti, onhan tottakai oikeus päättää omasta elämästään, mutta valitettavasti se on väärin, että voidaan myös päättää sen miehen elämästä. Mielestäni miehillä tulisi olla sama oikeus päättää ITSE ( vielä kun asialle voidaan jotain tehdä ) onko lapsesta vastuussa ja mukana elämässä, jos toinen osapuoli päättää lapsen saada.
Oletteko ajatelleet, että näitä "yhden illan lapsia" voisi syntyä paaaljon vähemmän jos naisilla ei olisi lakia takanansa takaamassa sitä, että "kyllä se mies vastuuseen tekosistaan saadaan"?
Ja sitten vuoden päästä palstoilla valitetaan kun mies ei ole 100% mukana eikä kiinnostunut omasta lapsestaan.

Syntyneen lapsen kannalta tämä on minunkin mielestäni selvyys: Lapsella on oikeus isäänsä ja todellakin on parhainta jos se selvitetään ja edes jonkinlainen yhteys syntyy..

Mutta tämä on vain minun äärilaidan mielipiteeni, kun seurasin sukulaiseni tapausta n 10 vuotta sitten..

Mieskin voi laittaa kortsun munansa päälle!!!

Voihan olla, että se on ollutkin?
Ja itse ainakin, jos sanoisin syöväni pillereitä/ehkäisyn olevan kunnossa lyhyessä suhteessa valmistautuisin 100 % ottamaan vastuun tulevasta itselleni. TIEDÄN sekään ei ole 100 % ehkäisy, mutta olettamuksena se toimii eikä nainenkaan usein katso sen jälkeen kortsua tarvittavan. ( en nyt sano, että tässä tapauksessa näin olisi ollut )

Yhden illna jutuissa tai epävakaissa suhteissa käytetään aina kortsua - riippumatta siitä syökö nainen pillereitä! Se on ainoa mikä suojaa taudeilta ja jos lapsi ei todellakaan ole tervetullut, onkin paras käyttää kaksinkertaista ehkäisyä.

Mies on idiootti, jos ei halua lasta, mutta ei myöskään käytä kondomia vakituisen suhteen ulkopuolella. Enkä usko näihin aina pettäviin kondomeihin...jos mies ei viitsi sen vertaa huolehtia, että käyttäisi kondomia, on turha heittäytyä uhriksi, kun lapsi on tulossa yhdenillan suhteeseen.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

 

Pitäisin, sillä omaa tyhmyyttänihän olisin raskaaksi tullut.
Kyse on siis vain OMASTA MORAALISTANI. Jos lähtisin harjoittamaan yhden illan juttuja, niin olisin silloin ajatellut valmiiksi sen mahdollisuuden että voisin ehkäisystä huolimatta tulla raskaaksi.
Mä en ole mikään abortin vastustaja.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Eiköhän se ole luonto hoitanut asian niin, että ihmislapsella on tarkoitus olla sekä isä että äiti. Kun se äiti ei koskaan voi korvata isää. Lapsi tarvitsee isän, siitä on paljon tutkimustietoakin miten usein isättömyys vaikuttaa lapsen kehitykseen ja mielenterveyteen aikuisena yms.

 

pitäisin. Toki huolehtisin isyysasiat myös kuntoon ihan lapsen takia. On sitten kivempi myöhemmin elämässä, kun isän kohdalla ei ole papereissa pelkkää viivaa...

Juuri näin: "Hoitaisin isyysasiat kuntoon", eli juoksuttaisin sossun ja poliisin tuon tuntemattoman(?) miehen oven taakse: Alappas nyt maksaa ja käydä katsomassa lasta sen yhden yön johdosta!!!
Minusta on HYVIN HYVIN väärin tämä naisten oikeus päättää. Tai nyt tuli liian kovasti, onhan tottakai oikeus päättää omasta elämästään, mutta valitettavasti se on väärin, että voidaan myös päättää sen miehen elämästä. Mielestäni miehillä tulisi olla sama oikeus päättää ITSE ( vielä kun asialle voidaan jotain tehdä ) onko lapsesta vastuussa ja mukana elämässä, jos toinen osapuoli päättää lapsen saada.
Oletteko ajatelleet, että näitä "yhden illan lapsia" voisi syntyä paaaljon vähemmän jos naisilla ei olisi lakia takanansa takaamassa sitä, että "kyllä se mies vastuuseen tekosistaan saadaan"?
Ja sitten vuoden päästä palstoilla valitetaan kun mies ei ole 100% mukana eikä kiinnostunut omasta lapsestaan.

Syntyneen lapsen kannalta tämä on minunkin mielestäni selvyys: Lapsella on oikeus isäänsä ja todellakin on parhainta jos se selvitetään ja edes jonkinlainen yhteys syntyy..

Mutta tämä on vain minun äärilaidan mielipiteeni, kun seurasin sukulaiseni tapausta n 10 vuotta sitten..

Mieskin voi laittaa kortsun munansa päälle!!!

Voihan olla, että se on ollutkin?
Ja itse ainakin, jos sanoisin syöväni pillereitä/ehkäisyn olevan kunnossa lyhyessä suhteessa valmistautuisin 100 % ottamaan vastuun tulevasta itselleni. TIEDÄN sekään ei ole 100 % ehkäisy, mutta olettamuksena se toimii eikä nainenkaan usein katso sen jälkeen kortsua tarvittavan. ( en nyt sano, että tässä tapauksessa näin olisi ollut )

Yhden illna jutuissa tai epävakaissa suhteissa käytetään aina kortsua - riippumatta siitä syökö nainen pillereitä! Se on ainoa mikä suojaa taudeilta ja jos lapsi ei todellakaan ole tervetullut, onkin paras käyttää kaksinkertaista ehkäisyä.

Mies on idiootti, jos ei halua lasta, mutta ei myöskään käytä kondomia vakituisen suhteen ulkopuolella. Enkä usko näihin aina pettäviin kondomeihin...jos mies ei viitsi sen vertaa huolehtia, että käyttäisi kondomia, on turha heittäytyä uhriksi, kun lapsi on tulossa yhdenillan suhteeseen.

Hohhoh, Selitätkö vielä minulle sen toisenkin puolen tästä tarinasta: Kuinka ne naiset aina ovat UHREJA kun yhden illan suhteesta päättävät pitää lapsen ja mies sanoo, ettei halua ryhtyä siihen. Sitten pakotetaan? Missä tässä on uhri joka sitten varmasti valittaa tulevaisuudessa huonoa tilannettaan? Ja se on täysin miehen syy ja mies on k***pää kun nainen on itse tietoisesti ( toivottavasti punnittuaan tämänkin vaihtoehdon olemassaolon ) päättänyt kuitenkin pitää lapsen..

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

Se on helppo kehua täydellistä yksineloa, kun ei ole koskaan nähnyt onnellista parisuhde-elämää?

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

Minusta on aivan sama onko yh vai ei. Monet pärjäävät hyvin yksin lasten kanssa, toiset eivät kykene olemaan yksin....meitä on moneksi. Mutta kysymykseen tässä ei vastattu.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Eiköhän se ole luonto hoitanut asian niin, että ihmislapsella on tarkoitus olla sekä isä että äiti. Kun se äiti ei koskaan voi korvata isää. Lapsi tarvitsee isän, siitä on paljon tutkimustietoakin miten usein isättömyys vaikuttaa lapsen kehitykseen ja mielenterveyteen aikuisena yms.

Myös vastatutkimukset ovat osoittaneet ettei asia ole näin....joten molemmat suunnat ovat ok riippuen miten aikuinen itse asiaan suhtautuu.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tutkimusten mukaan isättömien poikien osuus on jo iso ja heidän hyvinvointinsa/pahoinvointinsa huolestuttaa asiantuntijoita. Kertoo jo paljon, jos "miehellä ei tee mitään". Omat lapsuuden traumat varmasti vaikuttavat asiaan? Parisuhde on kuitenkin lasten koti ja koko perheen perusta. Ehkä osalle naisista se juopon ja kelvottoman miehen etsintä on elämäntehtävä, koska aina heihin törmää. Analyysin paikka?

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

Minusta on aivan sama onko yh vai ei. Monet pärjäävät hyvin yksin lasten kanssa, toiset eivät kykene olemaan yksin....meitä on moneksi. Mutta kysymykseen tässä ei vastattu.

Niin ja sitten on niitä ihmisiä jotka eivät kykene elämään toisen ihmisen kanssa useista yrityksistä huolimatta... Sehän se on tavoiteltavaa?

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tähän täytyy sanoa, että tällaisia naisia kunnioitan. Jos itse haluaa lapsen ja sen tietoisesti yksin tekee eli on jo varmasti sen tulevaisuudenkin miettinyt eikä vain ruusunpunaisten lasien takaa parisuhdetta ja elatusta odottanut. Se vaatii jo selkärankaa.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tutkimusten mukaan isättömien poikien osuus on jo iso ja heidän hyvinvointinsa/pahoinvointinsa huolestuttaa asiantuntijoita. Kertoo jo paljon, jos "miehellä ei tee mitään". Omat lapsuuden traumat varmasti vaikuttavat asiaan? Parisuhde on kuitenkin lasten koti ja koko perheen perusta. Ehkä osalle naisista se juopon ja kelvottoman miehen etsintä on elämäntehtävä, koska aina heihin törmää. Analyysin paikka?

Tähänkin on vastatutkimus....jokaiseen on.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

Minusta on aivan sama onko yh vai ei. Monet pärjäävät hyvin yksin lasten kanssa, toiset eivät kykene olemaan yksin....meitä on moneksi. Mutta kysymykseen tässä ei vastattu.

Niin ja sitten on niitä ihmisiä jotka eivät kykene elämään toisen ihmisen kanssa useista yrityksistä huolimatta... Sehän se on tavoiteltavaa?

Me kaikki tavoittelemme jotain....mutta miksi kaiken pitää pyöriä sen miehen ympärillä?

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämä on varmasti mielestäsi paras vaihtoehto myös lapselle. Kerrot vaan hänelle ettei isää ole koska ei äiti hänellä mitään tee.
Toivon että elät joskus onnellisessa parisuhteessa niin ei tarvitse kysellä typeriä.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämä on varmasti mielestäsi paras vaihtoehto myös lapselle. Kerrot vaan hänelle ettei isää ole koska ei äiti hänellä mitään tee.
Toivon että elät joskus onnellisessa parisuhteessa niin ei tarvitse kysellä typeriä.

Selvä...hyvä kun tiedät

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

Minusta on aivan sama onko yh vai ei. Monet pärjäävät hyvin yksin lasten kanssa, toiset eivät kykene olemaan yksin....meitä on moneksi. Mutta kysymykseen tässä ei vastattu.

Niin ja sitten on niitä ihmisiä jotka eivät kykene elämään toisen ihmisen kanssa useista yrityksistä huolimatta... Sehän se on tavoiteltavaa?

Me kaikki tavoittelemme jotain....mutta miksi kaiken pitää pyöriä sen miehen ympärillä?

Koska hän on elämänkumppanini ja tukeni ja turvani ja siitä todistaa kaksi paksua sormusta vasemmassa nimettömässä ;-) Maailmani ei pyöri hänen ympärillään, mutta maailmani ei pyörisi ilman häntä.

 

Sitten on myös naisia jotka haluavat lapsen mutta eivät sillä miehellä tee mitään....silti heidän lapsensa kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi. Mikä autuus se parisuhde on? Miksi se on niin tavoittelemisen arvoista, että kaikki muu ympärillä katoaa....

Tämän palstan yh -äitien kirjoituksista tosiaan huomaa, mikä autuus se yksinelo on.

Minusta on aivan sama onko yh vai ei. Monet pärjäävät hyvin yksin lasten kanssa, toiset eivät kykene olemaan yksin....meitä on moneksi. Mutta kysymykseen tässä ei vastattu.

Niin ja sitten on niitä ihmisiä jotka eivät kykene elämään toisen ihmisen kanssa useista yrityksistä huolimatta... Sehän se on tavoiteltavaa?

Me kaikki tavoittelemme jotain....mutta miksi kaiken pitää pyöriä sen miehen ympärillä?

Ei vaan kokonaisen perheen ympärillä, ei miehen ympärillä vain. Vaan osana ydinperhettä.
Kyllä lapsille on tervettä nähdä hyvä ja lämmin parisuhteen malli, ei ihmistä ole tarkoitettu olemaan yksin, minä ainakin olen joka päivä kiitollinen ihanasta miehestä ja siitä miten hieno isä on lapselleen. Ja perheen vastuun jakaminen on hieno asia, yksin ei tarvitse kaikkea kantaa. Ja myös jaettu ilo on kaksinkertainen. Ilot ja surut koetaan yhdessä. Ja lapsi näkee miehen mallin, ja toivottavasti itsekin aikuisena valitsee kumppaninsa hyvin ja elää onnellisessa parisuhteessa ennen kuin lapsia alkaa tehdä, en todellakaan toivo lapselleni YH-kohtaloa.