Pitäisitkö 1,5-vuotiaan päiväkodissa pikkukakkosen syntyessä?

Tässä ei ollut edelleenkään kyse tuosta. Tämä esikoinen ei ole ollut kotihoidossa ennen kuopuksen syntymää. Ei taida olla akateemista loppututkintoa sinullakaan...

Niin eli kyse on siitä, että 1,5v olisi jotenkin tottunut pk:iin niin, että hänen olisi siellä hyvä jatkaa? Ihan lapsen omaksi parhaaksi..? Sillä ei ole mitään merkitystä, oli sinun mielestä kyse mistä vaan, onko 1,5v ollut pk:ssa ennen vai ei. Lopputulos on sama. Sen ikäinen ei kuulu päiväkotiin ja piste. Ei ainakaan siksi, että äiti saa olla kotona vauvan kanssa.

 

Saaks udella miksi sä täältä kyselet? Oot sä ite toi äiti vai? Tää homma on kyllä ihan maalaisjärjellä ajateltavissa..

 

Mitä merkitystä sillä on, puhunko itsestäni, ystävästäni, tutustani vai onko tällaista perhettä olemassa ensinkään? Äidinkieli on ihan hyvin hallussa kyllä, kiitos vain.

On sillä merkitystä. Ei akateemisuuden kannalta, mutta itsesi ja lastesi kannalta. Äidin on tarkoitus miettiä perheen ratkaisuja äitinä. Ei jonain ulkopuolisena sivusta seuraajana. Jos se olet SINÄ joka mietit lähes vauvasi hoitoon viemistä kun perheeseen syntyy uusi vauva on syytä muistaa, että SINÄ teet SINUN ratkaisusi, SINUN elämässäsi, SINUN lastesi kanssa. Itsestään kolmannessa persoonassa ajattelu/puhuminen on psyykkinen puolustusreaktio. Äitinä et voi luoda ihanne päivää ideaalimaaimassa ja sitten muokata sitä ulkopuolelta.

 

[QUOTE="vieras";22037956]Saaks udella miksi sä täältä kyselet? Oot sä ite toi äiti vai? Tää homma on kyllä ihan maalaisjärjellä ajateltavissa..[/QUOTE]

Ihan varmuuden vuoksi vielä tarkistin, että tää palsta todellakin on niin mustavalkoinen kuin miltä äkkiseltäänkin vaikuttaa.

 

[QUOTE="vieras";22037998]On sillä merkitystä. Ei akateemisuuden kannalta, mutta itsesi ja lastesi kannalta. Äidin on tarkoitus miettiä perheen ratkaisuja äitinä. Ei jonain ulkopuolisena sivusta seuraajana. Jos se olet SINÄ joka mietit lähes vauvasi hoitoon viemistä kun perheeseen syntyy uusi vauva on syytä muistaa, että SINÄ teet SINUN ratkaisusi, SINUN elämässäsi, SINUN lastesi kanssa. Itsestään kolmannessa persoonassa ajattelu/puhuminen on psyykkinen puolustusreaktio. Äitinä et voi luoda ihanne päivää ideaalimaaimassa ja sitten muokata sitä ulkopuolelta.[/QUOTE]

Tottakai MINÄ teen omat ratkaisuni. Todellisuudessa tämä kaikki on jo ollutta ja mennyttä. Esikoinen täyttää kohta jo 4 vuotta. MINÄ tein MINUN perheelleni parhaan ratkaisun. Ja nyt tämä MINUN tekemäni ratkaisu kantaa hyvää satoa. Palsta ei todellakaan ole aina oikeassa.

 

korkeintaan osapäiväisenä ja muutaman päivän maksimissaan viikossa.

tuntuis kurjalta "pitää isompi pois jaloista" kun uusi vauva on talossa.

sinä tietysti teet, kuten parhaaksi näet.

 

Ihan varmuuden vuoksi vielä tarkistin, että tää palsta todellakin on niin mustavalkoinen kuin miltä äkkiseltäänkin vaikuttaa.

Aha, no oikeeseen osuit, että palstalla ihmiset ilmaisee omat mielipiteensä ja suurin osa näyttäis nyt olevan sitä mieltä, että ratkasu ei ole lapsen kannalta oikea.

Ite poistaisin subjektiivisen päivähoito oikeuden vaikka tänään, koska en ymmärrä miksi yhteiskunnan pitää tukea ihmisiä, jotka ei suostu hoitamaan lapsiaan. Just tälläset "en tykkää epäsymmetriasta" tyypit ei vaan mun mielestä ansaitse saada yhteiskunnalta ylimääräistä tonnia kuukausittain, jotta kaikki menee niinku itse haluaa.

Miksei yhteiskunta vois antaa kaikille vanhemmille ylimääräistä tonnia kuussa, että vois rentoatua ja vaikka palkata jonkun siivoamaan kotiin kun "pää ei vaan kestä lapsista tulevaa sotkua ja epäjärjestystä"?

Laiskuutta ja rahojen tuhlausta, jos multa kysyy.

 

En, en en.

Nämä omat jaksamiset pitää huomioida lasten ikäeroa miettiessä! Vanhempikin on vauva vielä, ei hyödy mitenkään hoidosta.

Jos vanhempi on tunnontarkka perfektionisti, believe me, se vika korjaantuu kahden alle 2-vuotiaan kanssa ihan itsekseen

 

Ei se mun mielestä ole mustavalkoisuutta jos ajattelee että 1-vuotiaan paikka on kotona jos äiti on siellä uuden vauvan kanssa. Aika huonosti pitää perheen asiat olla jotta voin hyväksyä tilanteen jossa isompi lapsi laitetaan tarhaan kun äiti on vauvan kanssa kotona.

 

En.

 

Tottakai MINÄ teen omat ratkaisuni. Todellisuudessa tämä kaikki on jo ollutta ja mennyttä. Esikoinen täyttää kohta jo 4 vuotta. MINÄ tein MINUN perheelleni parhaan ratkaisun. Ja nyt tämä MINUN tekemäni ratkaisu kantaa hyvää satoa. Palsta ei todellakaan ole aina oikeassa.

Täytyy sanoa että sinusta saa aina vain omituisemman kuvan, jos monta vuotta jälkikäteen haet okeitusta ja perusteluja teoillesi. Taisin arvata oikein aiemmassa viestissäni, että omatunto kolkuttaa perfektionistiäitiä ja mietityttää tekikö sittenkään oikein...

 

[QUOTE="vieras";22038264]Täytyy sanoa että sinusta saa aina vain omituisemman kuvan, jos monta vuotta jälkikäteen haet okeitusta ja perusteluja teoillesi. Taisin arvata oikein aiemmassa viestissäni, että omatunto kolkuttaa perfektionistiäitiä ja mietityttää tekikö sittenkään oikein...[/QUOTE]

Mille teolle? Mielestäni on käsittämätöntä, että näihin ketjuihin tulee aina liuta kotiäitejä, jotka eivät ole koskaan päivähoitopalveluita edes käyttäneet, selittämään, miten niitä kuuluisi käyttää. En minäkään tuppaa kestovaippaketjuun kertomaan, että mikään malli ei ole hyvä, koska meillä ei käytetä niitä...

Ja kun ei kukaan vielä huutanut, niin huudanpa itse: PROVO! Hauskaa päivän jatkoa kaikille.

 

Mielestäni on käsittämätöntä, että näihin ketjuihin tulee aina liuta kotiäitejä, jotka eivät ole koskaan päivähoitopalveluita edes käyttäneet

Hmm.. lastenhoitajana on nähnyt monenlaista surullista tarinaa.

 

Mä en yleensä ikinä jaksa näihin hoitoonviemiskeskusteluihin ottaa kantaa juurikin siksi, että ne kulkee aina samaa rataa. Samat kommentit, samat perustelut, samat syytökset, haukkumiset, henkilökohtaisuuksiin menemiset.. Jotenkin aina pisteenä i:n päälle tuo ikuinen "mikset huolehtinut ehkäisystä". Huoh..

Mä en itse laittaisi lapsia noin pienenä hoitoon. Enlkä ap:n tapauksessa jatkaisi esikoisen hoidossapitoa. Mutta mulla ei ainakaan ole mitään vaikeuksia ymmärtää, että joku tekee tällaisen ratkaisun. Mä tunnen yhden ap:n kaltaisen ihmisen, hän on todellinen perfektionisti, eikä lainkaan kotiäiti-tyyppinen. Hän oli aikeissa olla pidempään kotona, mutta masentui kotona olemisesta. Hän vei lapsen 9-kuisena hoitoon ja palasi töihin. Olen keskustellut tämän ihminen kanssa monesti asiasta, ja hän on edelleen täysin vakuuttunut siitä, että teki tuolloin oikean ratkasun ja oli sen myötä parempi äiti lapselleen. Toista lasta hän ei sitten tehnyt, erotuksena ap:n tilanteeseen.

Mutta mä ymmärrän täysin senkin, että ap halusi sisaruksen lapselleen silläkin "uhalla", että vie aikaisin hoitoon. Tämä esimerkkitapaukseni lapsi on mielestäni vähän yksinäinen, ja nyt eskarilaisena kyselee usein, miksei hänellä ole siskoa tai veljeä. Näin ei käy ap:n lapselle. Eli mä nään asiat niin, että elämä on valintoja. Ap halusi mieluummin kaksi lasta, esikoiselle kaverin, joka kuitenkin tuli yllättävän pian, kuten hän kertoi (ja tämä tuntui monelta menevän ohi). Koska lapsi siis tuli pian, täytyi miettiä jaksamista. Jos ap katsoo olevansa parempi äiti ja jaksavansa merkittävästi paremmin pitämällä esikoisen hoidossa, niin minusta se on varsin järkevää. Huolimatta siitä, että kaikki eivät sitä ymmärrä tai hyväksy. Enkä ole ainakaan tästä keskustelusta löytänyt aikoja ja hoitopäivien määrää, mikä on erityisen ratkaisevaa näin pienen kohdalla, joten sen osalta en voi sanoa mitään. Mutta jos kyseessä on puolipäivähotio (niin kuin olettaa sopii) tai muutama hoitopäivä viikossa, en jaksa uskoa, että hoidossa olemisesta olisi 1,5-vuotiaalle ainakaan haittaa.

 

Mutta 1,5-vuotiaan ja vauvan kanssa elämä on vielä HELPPOA!!! Sitten tulee jo vähän tohinaa kun on 3 alle 4-vuotiasta kotona puuhaamassa

 

Noin pieni lapsi. Kotihoitoon ehdottomasti. Kamalaa edes miettiä jatkaa päivähoitoa ja vaan lepäillä kotona uuden kanssa

 

En halua Sinua huolestuttaa tai syyllistää. Olen varma että lapsesi hyvinvointi on Sinulle tärkeintä elämässä Kerroit lapsesi aloittaneen päiväkodissa jo 10kk:na kerroit myös ettei niinkään äidin sylissä viihdy ja on kova meniä.Kun lapsi aloittaa näin varhain pktihoidossa on usein vaikeata säilyttää kiinteä suhde lapseen, etenkin jos useampi hoitaja lasta päivän aikana hoitaa.Kerroit taaperosi kiinnittävän korostunutta huomiota ulkoiseen "järjestykseen", joka on myös tyypillistä taapero-ikäiselle kun asioita niin huonosti ymmärretään ja hahmotetaan, pyrkivät näin luomaan turvallisuutta elämäänsä. Uusi vauva on kaikille taaperoille todella vaikea pala purtavaksi ja etenkin taaperoille jotka ovat tottuneet olemaan päiväkodeissa pitkät päivät ja joutuneet tinkimään äidin läheisyydestä aikana jolloin tähän vielä ei olla valmiita.Sinuna menisin taaperosi kanssa juttelemaan tulevasta tilanteesta etukäteen asiantuntijan kanssa.

 

aika iso muutos tulee pienelleerhe kasvaa ja päivähoito loppuu.Päivät saa uuden rytmin ja äiti hoitaa vauvaa päivät pitkät.

 

Mille teolle? Mielestäni on käsittämätöntä, että näihin ketjuihin tulee aina liuta kotiäitejä, jotka eivät ole koskaan päivähoitopalveluita edes käyttäneet, selittämään, miten niitä kuuluisi käyttää. En minäkään tuppaa kestovaippaketjuun kertomaan, että mikään malli ei ole hyvä, koska meillä ei käytetä niitä...

Ja kun ei kukaan vielä huutanut, niin huudanpa itse: PROVO! Hauskaa päivän jatkoa kaikille.

Huoh. En usko hetkeäkään. Enkä usko, että tilanteesi oli ja meni.

 

En todellakaan pitäisi. En olisi kyllä alunperin vienytkään päivähoitoon.

 

Mä olen kotiäiti, joka on käyttänyt päivähoitoa esikoisensa kohdalla, jotta mulla on kokemusta asiasta. Olen myös itse työskennellyt päiväkodeissa, jotta sitäkin kautta mulla on asiasta tietoja ja siihen pohjautuen näkemystä.

Jotta ihan turhaan nyt ap kiukuttelet siitä, ettet saa täältä tukea päätöksellesi, joka aluun ei edes ollut päätöksesi (puhuit kolmannessa persoonassa) ja kohta se olikin jo mennyt päätös. Joka tuottaa vieläpä "hyvää satoa"...mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Toivottavasti saat vielä joku päivä sen pääkoppasi kuntoon. Alkuunhan kerroit äidin ongelmista. Veikkaan, ettei ihan kaikkia ongelmia kuitenkaan ole vielä ratkottu, joten tsemppiä jatkoon.

 

En. En veisi. Vaikka kuinka olisi hyvä päiväkoti, ja hyvät hoitajat en siltikään veisi. En vaikka lapsi viihtyisikin. Joskin se, että lapsi viihtyy on suhteellinen käsite.. monet pienet lapset kyllä sopeutuvat, kun eivät ns. muusta tiedä..
Mutta en veisi. Siinä mielestäni menettäisi lapsi ja ÄITI.. jos on mahdollista pitää kotona toki pitäisin.
Se lapsuus on muutenkin niin lyhyt..ja ainutkertaista aikaa.

 

En pitäisi.
Sen mä vielä ymmärrän että joskus on tilanteita joissa se oma murunen on laitettava päivähoitoon hyvinkin pienenä mutta sitä en kyllä ymmärrä että se pieni murunen laitetaan sinne myös silloin kun äiti on kotona.

 

Tottakai MINÄ teen omat ratkaisuni. Todellisuudessa tämä kaikki on jo ollutta ja mennyttä. Esikoinen täyttää kohta jo 4 vuotta. MINÄ tein MINUN perheelleni parhaan ratkaisun. Ja nyt tämä MINUN tekemäni ratkaisu kantaa hyvää satoa. Palsta ei todellakaan ole aina oikeassa.

Oli se SINUN tekemäsi OIKEA ratkaisu millainen hyvänsä, et voi tietää millaista satoa se kantaa koska esikoisesi on vasta 4v. Et voi myöskään koskaan tietää mikä ratkaisu on vaikuttanut mihinkin asiaan. Tärkeintä on tietenkin se, että tekee mielestään oikeat ratkaisut ja seisoo niiden takana.

Kyllä palsta provosoituu kun provosoidaan, sehän on selvä! Sitä varmaan oli ihan turha testata...

 

Jos kysymys avauksessa asetetaan pitäisitkö, ja tilannetta valoitetaan vain vähän . Eikö jokainen silloin vastaa omasta näkökulmastaan, miten itse siinä tilanteessa toimisi?
Palsta ei ole aina oikeassa, ei kukaan ole. Eikä sille päivähoito vs. kotihoito kysymyksellekään ole ehdotonta oikeaa vastausta tai totuutta. Mutta itse en olisi vienyt, enkä tulisi viemään.