Pitääkö puolison tukea laihduttajaa ja olla myös itse syömättä kotona herkkuja?

[karkkiaddikti]

Meillä on miehen kanssa periaatteellinen erimielisyys siitä, että pitääkö puolison tukea toista esim. laihdutuksessa, tupakkalakossa, etc.

Miehen mielestä se, että minä yritän raskaana ollessani syödä terveellisemmin (painoa tullut liikaa ja sokerit ovat koholla), ei saisi vaikuttaa hänen syömistottumuksiinsa mitenkään. Eli iltaisin hän voisi syödä edelleen herkkuja miten haluaa ja minun pitäisi kotiäitinä niitä hänelle kaupasta kantaa.

Minä taas olen sitä mieltä, että koska toiselta herkut on kieletty, niin niitä ei sitten kotiin pitäisi ostaa, saatika syödä toisen nenän alla, mikäli niistä kieltäytyminen on "addiktille" vaikeaa. Se mitä sitten esim. töissä syö on sitten oma asia. Mielestäni asia on verrattavissa siihen, että ei kukaan vähänkään järjellä varustettu esim. kittaisi kotona kaljaa AA:ssa olevan alkoholistipuolison nenän alla. Sama asia tupakanoltton lopettamista yrittävän kanssa, ei häntä tulisi käskeä ostaa itselleen tupakkaa ja sitten sauhutella sauhuja toisen naamalle.

Mitäs mieltä "aina oikeassa oleva palstaraati" on asiasta?

 

[roosanäiti]

niin, no mun laihduttaminen on onnistunut nyt hyvin ensimmäistä kertaa elämässä, kun olen sinkku, tosi vaikeaa oli silloin kun oli "herkkuhullu" puoliso myöskin...joka ei muuttanut tapojaan vaikka hyvää olisi tehnyt se hänellekin.
tsemppiä.

 

[omena]

Olen samaa mieltä sun kanssa eli miehes sais tukea kyllä sua. Mun mies on aina tukenut mua mun painonhallintaprojekteissa (niitähän on monia...). Jos miehen on vaikea kieltäytyä herkuista illalla, vois se ainakin ite hakea herkkunsa kaupasta ja syödä ne huomaamattomammin.

 

[Minä]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

 

[minna]

No mun mielestä miehen ei tarvitse muutta syömistottumuksiaan ja saa syödä herkkuja iltaisin. Tietysti, onhan se itelle vaikeaa katsella vieressä, mutta mä en nää et se olis reilua, että mieskin joutus jättää herkkunsa pois. Mutta siitä mä vaadin, et mies tuo ne herkut ja suklaat tuonne keittiön kaappeihin, missä ne on jatkuvasti mun silmien alla.

 

[Äippä]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

Peesi..

 

[vieras]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

Kyse olisi toisen tukemisesta, mikäli alkoholista luopuminen tai herkuista luopuminen on toiselle hyvin vaikeaa ja retkahtamisia tapahtuu toistamiseen. Ei niistä kokonaan tarvitsisi luopua, mutta syödä/juoda huomaamattomammin (kuten täällä yksi hyvin sanoi), ei aivan toisen nenän alla.

Ps. On kyllä aivan eri asia olla juomatta vedon takia, kun siksi että alkoholista on muodostunut toiselle alkoholiongelma...

 

[Lumivalkoinen]

Mun mielestä pitää tukea toinen toisiaan kaikissa asioissa - myös tässä.
Mutta mä olen sinkku joten ehkä ajattelen liian ruusunpunaisesti

 

[piina]

Ihan sama vaikka menisi maitoallergiselle kylään syömään pullaa eli tuottamaan väkisin paha mieli, kun toinen ei sitä kuitenkaan saa syödä.

Tietenkään mieheltä ei ole kielletty herkut, mutta sivistynyt ihminen osaa syödä ne jossain muualla kuin sen edessä, joka ei niitä saa syödä.

 

[ok]

kyllä miehen pitäis sen verran "ottaa osaa" ja ajatella myös sinua.... olis kohtuullista että hän välttäis herkkuja ja ainakin söis niitä muualla kun kotona..

 

[Ap]

Kiitos mielipiteistä. Meillä ei siis riidellä asiasta ja esim. ostan miehelle aina pakkaseen hänen herkkujätskiään, jota minä en voi sietää (eli en myöskään syö sitä). Eli kyllä hän herkutella edelleen saa. Sellaisia herkkuja en kuitenkaan osta jotka maistuisi minullekin ja tästä saan aina välillä kuunnella kuittailua.

 

[Minä]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

Kyse olisi toisen tukemisesta, mikäli alkoholista luopuminen tai herkuista luopuminen on toiselle hyvin vaikeaa ja retkahtamisia tapahtuu toistamiseen. Ei niistä kokonaan tarvitsisi luopua, mutta syödä/juoda huomaamattomammin (kuten täällä yksi hyvin sanoi), ei aivan toisen nenän alla.

Ps. On kyllä aivan eri asia olla juomatta vedon takia, kun siksi että alkoholista on muodostunut toiselle alkoholiongelma...

No miten se ois sen vaikeempaa kieltäytyä punaviinistä vedon vuoksi tai karkista karkkilakon vuoksi? Onko karkkilakko jotenkin helpompi vedon vuoksi kun painonhallinnan? Pitäiskö mun jossain siivouskomerossa sitten juoda se punaviini?

Kyllä mä mielelläni tuen miestäni ja ostan sille kaupasta alkottomia saunaoluita ym. Jos se keksis ryhtyä laiharille niin ostelisin ihan mitä kaalisoppadieettiä hän haluaiskaan noudattaa, kotiruoka nyt onkin aika terveellistä muutenkin. Mutta meillä tää homma kulkee kahteen suuntaan, jos mies käy kauppareissulla niin se tuo mulle mielellään vaikka siiderin, eikä oleta että koska hän ei jotain tuotetta käytä niin mun pitäis erikseen vielä tehdä kauppareissu.

En mä nyt tietenkään mitenkään elvistelemällä ja ilkkumalla sitä puukkoa haavassa kierrä, mut en nyt kyllä aio nautiskella mitenkään "huomaamattomammin". Kyllä mieskin on ruokansa ihan normaalisti keittiön pöydän ääressä syönyt silloinkin kun minä olen saanut päähäni paastota tms. Ja raskausaikana söi kyllä graavilohta, joi alkoholia jne. ihan minun nähteni, eihän hän ollut raskaana.

 

[vieras]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

Kyse olisi toisen tukemisesta, mikäli alkoholista luopuminen tai herkuista luopuminen on toiselle hyvin vaikeaa ja retkahtamisia tapahtuu toistamiseen. Ei niistä kokonaan tarvitsisi luopua, mutta syödä/juoda huomaamattomammin (kuten täällä yksi hyvin sanoi), ei aivan toisen nenän alla.

Ps. On kyllä aivan eri asia olla juomatta vedon takia, kun siksi että alkoholista on muodostunut toiselle alkoholiongelma...

No miten se ois sen vaikeempaa kieltäytyä punaviinistä vedon vuoksi tai karkista karkkilakon vuoksi? Onko karkkilakko jotenkin helpompi vedon vuoksi kun painonhallinnan? Pitäiskö mun jossain siivouskomerossa sitten juoda se punaviini?

Kyllä mä mielelläni tuen miestäni ja ostan sille kaupasta alkottomia saunaoluita ym. Jos se keksis ryhtyä laiharille niin ostelisin ihan mitä kaalisoppadieettiä hän haluaiskaan noudattaa, kotiruoka nyt onkin aika terveellistä muutenkin. Mutta meillä tää homma kulkee kahteen suuntaan, jos mies käy kauppareissulla niin se tuo mulle mielellään vaikka siiderin, eikä oleta että koska hän ei jotain tuotetta käytä niin mun pitäis erikseen vielä tehdä kauppareissu.

En mä nyt tietenkään mitenkään elvistelemällä ja ilkkumalla sitä puukkoa haavassa kierrä, mut en nyt kyllä aio nautiskella mitenkään "huomaamattomammin". Kyllä mieskin on ruokansa ihan normaalisti keittiön pöydän ääressä syönyt silloinkin kun minä olen saanut päähäni paastota tms. Ja raskausaikana söi kyllä graavilohta, joi alkoholia jne. ihan minun nähteni, eihän hän ollut raskaana.

No eikö tuo nyt ole päivänselvää??? Mikäli ihminen on addiktoitunut johonkin asiaan (alkoholiin, tupakkaan sokeriin, huumeisiin, etc.) on hänen huomattavasti vaikeampaa luopua niistä, kun satunnaisen käyttäjän, jonka aivot eivät ole addiktoituneet. Näin ollen alkolakko on aivan eri asia vedon vuoksi, kun alkoholismin vuoksi.

 

[Ap]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

Kyse olisi toisen tukemisesta, mikäli alkoholista luopuminen tai herkuista luopuminen on toiselle hyvin vaikeaa ja retkahtamisia tapahtuu toistamiseen. Ei niistä kokonaan tarvitsisi luopua, mutta syödä/juoda huomaamattomammin (kuten täällä yksi hyvin sanoi), ei aivan toisen nenän alla.

Ps. On kyllä aivan eri asia olla juomatta vedon takia, kun siksi että alkoholista on muodostunut toiselle alkoholiongelma...

No miten se ois sen vaikeempaa kieltäytyä punaviinistä vedon vuoksi tai karkista karkkilakon vuoksi? Onko karkkilakko jotenkin helpompi vedon vuoksi kun painonhallinnan? Pitäiskö mun jossain siivouskomerossa sitten juoda se punaviini?

Kyllä mä mielelläni tuen miestäni ja ostan sille kaupasta alkottomia saunaoluita ym. Jos se keksis ryhtyä laiharille niin ostelisin ihan mitä kaalisoppadieettiä hän haluaiskaan noudattaa, kotiruoka nyt onkin aika terveellistä muutenkin. Mutta meillä tää homma kulkee kahteen suuntaan, jos mies käy kauppareissulla niin se tuo mulle mielellään vaikka siiderin, eikä oleta että koska hän ei jotain tuotetta käytä niin mun pitäis erikseen vielä tehdä kauppareissu.

En mä nyt tietenkään mitenkään elvistelemällä ja ilkkumalla sitä puukkoa haavassa kierrä, mut en nyt kyllä aio nautiskella mitenkään "huomaamattomammin". Kyllä mieskin on ruokansa ihan normaalisti keittiön pöydän ääressä syönyt silloinkin kun minä olen saanut päähäni paastota tms. Ja raskausaikana söi kyllä graavilohta, joi alkoholia jne. ihan minun nähteni, eihän hän ollut raskaana.

Kyllä meilläkin mies syö graavilohta ja juo alkoholia aivan normaalisti. Karkit ja tietyt herkut ovat ainoa asia, joista minun on todella vaikea kieltäytyä ja siinä tarvitsisin kaiken mahdollisen tuen.

 

[kyllä]

kyllä se meillä niin menee, että toinenkin vähentää herkutteluaan, ja silloinkin kun herkuttelee, tekee sen jossain muualla kuin puolison silmien alla, esim toisessa huoneessa tai sit kauppareissulla tms. meistä se on reilu peli

 

[dii]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

No et kuitenkaan edellytä, että miehesi rahaa punkkua sulle kaupasta?

Ihannepainoisen ei tarvitse muuttaa ruokatottumuksia, muttaei hän voi vaatia, että hänelle ostetaan herkkuja.
Ja, jos yhtään haluaa kannustaa niin pitää ne herkut pois toisen silmistä. Syödä voi kyllä, mutta ei tarvi koko herkkuvarastoa levittää toisen nenän eteen.

esim. jos ap luulee, että miehellään on vain yksi suklaapatukka niin tuskin sitä alkaa ruinaamaan, kun mies syö, mutta, jos on itse kantanut kotiin 10patukkaa, niin niitä on aika helppo käydä syömässä "sillointällöin"

 

[Ap]

Mies on alkolakossa (veto kaverin kanssa) vuoden. Minä en ole lyönyt kenenkään kanssa vetoa, enkä tajua miksi minä en saisi punkkulasiani kotona juoda.

Jos minä laihdutan, en myöskään tajua miksi ihannepainoisen mieheni pitäisi muuttaa ruokatottumuksiaan.

No et kuitenkaan edellytä, että miehesi rahaa punkkua sulle kaupasta?

Ihannepainoisen ei tarvitse muuttaa ruokatottumuksia, muttaei hän voi vaatia, että hänelle ostetaan herkkuja.
Ja, jos yhtään haluaa kannustaa niin pitää ne herkut pois toisen silmistä. Syödä voi kyllä, mutta ei tarvi koko herkkuvarastoa levittää toisen nenän eteen.

esim. jos ap luulee, että miehellään on vain yksi suklaapatukka niin tuskin sitä alkaa ruinaamaan, kun mies syö, mutta, jos on itse kantanut kotiin 10patukkaa, niin niitä on aika helppo käydä syömässä "sillointällöin"

Osuit asian ytimeen, eli en sitä suklaapatukkaa miehen kädestä varasta, mutta kaapit kyllä tyhjenee kiitettävästi päivän aikana, mikäli siellä jotain karkkia on.