pitääkö minunkin kertoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja virhe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

virhe

Vieras
hei,sain juuri tietää että e-salarakkaani on kertonut meistä vaimolleen ja vaimo ilmoitti minulle että tietöää meistä ja tälläistä sattuu kuulemma mutta he ovat keskustelleet asiasta ja päättäneet jatkaa yhteistä elämäänsä! mietimpä tässä vain että pitäiskö minunkin nyt kertoa omalle miehelleni ja tunnustaa kaikki niinkuin teki ex-salarakas!
KOKO JUTTU OLI EREHDYS ALUSTA ASTI! #&%?$!* OLO JA HUONO OMATUNTO,MUTTA HELPOTTAAKO SE JOS EN KERRO? :'(
neuvokaa jotka ootte ollu samassa tilanteessa?
 
Se on semmonen juttu, että jos se kovasti painaa sun mieltä, niin et sä sen asian kanssa pysty normaalisti elämään..itse sen tiedät. Luuletko, että miehesi pystyis antamaan anteeksi. Vai tahdotko sitä edes ?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.10.2006 klo 15:21 niin kirjoitti:
Se on semmonen juttu, että jos se kovasti painaa sun mieltä, niin et sä sen asian kanssa pysty normaalisti elämään..itse sen tiedät. Luuletko, että miehesi pystyis antamaan anteeksi. Vai tahdotko sitä edes ?

luulempa ettei mieheni antais anteeksi. tai en uskalla edes leikkiä asialla,
mutta nyt vaan tuntuu että olisko oikein kertoo kun toinen osapuolikin on tehnyt niin?
oletko sinä itse kertonut miehellesi?
miten hän suhtautui?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.10.2006 klo 15:25 virhe kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.10.2006 klo 15:21 niin kirjoitti:
Se on semmonen juttu, että jos se kovasti painaa sun mieltä, niin et sä sen asian kanssa pysty normaalisti elämään..itse sen tiedät. Luuletko, että miehesi pystyis antamaan anteeksi. Vai tahdotko sitä edes ?

luulempa ettei mieheni antais anteeksi. tai en uskalla edes leikkiä asialla,
mutta nyt vaan tuntuu että olisko oikein kertoo kun toinen osapuolikin on tehnyt niin?
oletko sinä itse kertonut miehellesi?
miten hän suhtautui?

en siis halua erota miehestäni,mulla on tunteita miestäni kohtaan,ja niinhän ex-salarakkaanikin jatkaa omassa elämässään vaimonsa kanssa!


epäilen vaan että hän ei ole koko totuutta kertonut vaimolleen koska vaimo suhtautuu noin hyvin asiaan?
 
Tota. Mulla ei ole salarakasta. Vaan eräällä ystävälläni oli. Mä olin liukumassa samanlaiseen tilanteeseen, mutta kun näin, mitä ystävälleni tapahtui, painoin jarrua ajoissa....en tajua. Mulla ei edes pitäny olla mitään sellasta tarvetta, mut elämä vaan vei, tai sit vaan olin tyhmä. Tai sit jotain kuitenkin puuttui parisuhteestamme. En tiedä mitä se oli, mutta en harrastanut seksiä, mutta puhuimme ihan kaikesta ja se oli omalla tavallaan ihanaa.
Niin se todennäköisesti onkin, että sun salarakas ei ole kertonut ihan kaikkea vaimolleen, tai sit vaimo vaan esittää että kaikki on hyvin.
Voi että tätä elämää kun sitä tulee tehtyä sellasia asioita jotka varsin tietää vääriksi. Mikä kumma siinä on. No kenestäpä ihastus ja rakastuminen ei olis ihana tunne. Kun kaikki on uutta ja ihanaa..siinä vähäksi aikaa unohtuu kaikki hyvä mitä jo itsellä on.
Voimia sinulle teet sit minkä ratkaisun tahansa. Yritä jaksaa. Älä välitä ympäristön paineista sua kohtaan, sulla on ihan varmasti tarpeeksi vaikeeta muutenkin. Ihmisiä me vaan ollaan. Ja tunteet vie helposti mennessään.
Yrittäkää miehesi kanssa selvittää miksi sulla oli tarve moiseen ? Joku asia on täytynyt olla vialla suhteessanne, jospa miehesi ymmärtäisi sua sen kautta. Voimia :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.10.2006 klo 15:37 niin kirjoitti:
Tota. Mulla ei ole salarakasta. Vaan eräällä ystävälläni oli. Mä olin liukumassa samanlaiseen tilanteeseen, mutta kun näin, mitä ystävälleni tapahtui, painoin jarrua ajoissa....en tajua. Mulla ei edes pitäny olla mitään sellasta tarvetta, mut elämä vaan vei, tai sit vaan olin tyhmä. Tai sit jotain kuitenkin puuttui parisuhteestamme. En tiedä mitä se oli, mutta en harrastanut seksiä, mutta puhuimme ihan kaikesta ja se oli omalla tavallaan ihanaa.
Niin se todennäköisesti onkin, että sun salarakas ei ole kertonut ihan kaikkea vaimolleen, tai sit vaimo vaan esittää että kaikki on hyvin.
Voi että tätä elämää kun sitä tulee tehtyä sellasia asioita jotka varsin tietää vääriksi. Mikä kumma siinä on. No kenestäpä ihastus ja rakastuminen ei olis ihana tunne. Kun kaikki on uutta ja ihanaa..siinä vähäksi aikaa unohtuu kaikki hyvä mitä jo itsellä on.
Voimia sinulle teet sit minkä ratkaisun tahansa. Yritä jaksaa. Älä välitä ympäristön paineista sua kohtaan, sulla on ihan varmasti tarpeeksi vaikeeta muutenkin. Ihmisiä me vaan ollaan. Ja tunteet vie helposti mennessään.
Yrittäkää miehesi kanssa selvittää miksi sulla oli tarve moiseen ? Joku asia on täytynyt olla vialla suhteessanne, jospa miehesi ymmärtäisi sua sen kautta. Voimia :hug:

Kiitos sulle ! hyvä ettet ehtinny alottaa salasuhdetta kyllä tästä kärsii lopun ikäänsä

mun liitosta ehkä puuttu sillo huomionosoitus,,,tuntuu vaa et kaikki oli ihan hyvin mut tuli vaa lähettyy mukaan jännityksen vuoksi,,meil meni ihan hyvin oman miehen kans sängyssäkin ja muutenkin en tiedä mikä hullun hölmöily siinä iski liekkö kokeilun halu ja se ihastumisen tunne joka hullaannuttaa...niin se on että enpä kerro miehelleni nyt jos joskus kerron mutta kaunistelen myös eli enkoko totuutta.

kiitos sinulle välittämisestä! :hug:
 
En kertoisi,
Kyllä sun on itse kannettava omantunnon tuskat.
Sitä miten sinun kumppanisi suhtautuu asiaan ei tiedä, tulee jatkuva epäily, kerran pettänyt pettää toistekin.
 
Tottakai kerrot itse. Omatunto puhtaana on helpompi elää. Ja jos todella puolisosi sinusta välittää, te yritätte jatkaa suhdetta silläkin varjolla että totuus sattuu. Niin... parempi että itse kerrot kuin että salarakkaasi vaimo voi vaikkapa paljastaa miehellesi kaiken. Totuus on paljon turvallisempi keino korjata asioita kuin epärehellisyys.
 
ei omatunto puhdistu kertomalla, tehty mikä tehty älä työnnä osaa taakasta puolisosi harteille.
En enää luottaisi vaikka kertoisikin, ja luottamus on todella vaikea saada takaisin.
Sama kun rikkoisit maljakon ja liimaisit kokoon aina jää säröjä.
Jatka eteenpäin ja paranna omaa suhdettasi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.10.2006 klo 13:57 omatunto kirjoitti:
ei omatunto puhdistu kertomalla, tehty mikä tehty älä työnnä osaa taakasta puolisosi harteille.
En enää luottaisi vaikka kertoisikin, ja luottamus on todella vaikea saada takaisin.
Sama kun rikkoisit maljakon ja liimaisit kokoon aina jää säröjä.
Jatka eteenpäin ja paranna omaa suhdettasi.

Koko ajan käyn mielessäni läpi miten kertoisin.tiedän ettei luottamusta saa helposti takaisin,mutta jos kerron vain osatotuuden?
minä olen kerran epäillyt myös miestäni pettämisestä,ja hän vannoi ettei pettänyt,oli vain juttukaveri,kesti kauan ennen kuin uskoin vaikka sanoin että uskon miestäni, tai luotin häneen.
miten tuon salarakkaani vaimo voi olla noin välinpitämätön sanoi vaan tyynesti"tällästä sattuu" jospa hänkään ei ole kuullut koko totuutta?

pystynkö elämään tämän asian kanssa kun se pyörii koko ajan mielessä toisinaan meillä menee nyt mieheni kanssa niin hyvin ja suhde kunnossa että mitä tätä pilaamaan,mutta jos hän kuulee joskus toisaalta asiasta mitäs sitten eteen??
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.10.2006 klo 12:01 samppa kirjoitti:
Älä missään nimessä kerro. menee asiat vaan vaikeemmaksi.
[/quote

Milläs sitten saan tätä pahaa oloani lievitettyä? asia pyörii mielessä päivittäin
toisaALTA MEILLÄ ON NYT KAIKKI HYVIN MIEHENI KANSSA,ETTÄ JOTAKIN TÄSTÄ OPIINKIN AINAKIN SEN ETTÄ OMA MIES ON KUITENKIN SE RAKAS JA TURVALLISIN.
MITÄ LUULET SALARAKKAANI KERTONEEN VAIMOLLEEN MUUTEN? ONKOHAN KOKO TOTUUS VAI SYYT MINUN NISKOILLENI,


]
 
No tottakai kerrot! Vaikka kävisikin niin ikävästi että miehesi lähtisi, niin ainakin sinulla olisi puhdas omatunto. Sano miehellesi että välität hänestä niin paljon ettet halua salata häneltä mitään..
 
Tottakai nämä asiat pitää saada selvitettyä puhumalla. Helppoa se ei ole,kokemuksesta tiedän,mutta jälkeenpäin et kadu mikäli suhde sen kestää.
Ainakaan ei tarvitse elää suhteessa,jossa pitää pelätä toisen salailua tai valehtelua. :hug: Luottamus on suhteen tärkein asia. Mikäli luotatte toisiinne,voitte ottaa puheeksi mieltäsi askarruttavat asiat jo ennen kuin asiat luisuu päin w*ttua.
-Jopa uudet "jännät" jutut on helppo ottaa puheeksi,kun luottamus on 100% kunnossa. Ja yleensä se kompromissi löytyy joka asiaan.
(Voi kun olisi 3-kymppisen kokemus jo 2-kymppisenä :headwall: )
 
Hei,

Älä missään nimessä kerro. Mieheni petti minua ja kun sain tietää asiasta, #&%?$!* puhkesi. Olemme päättäneet jatkaa yhdessä, mutta se on todella vaikeata. Luottamus on mennyt pitkäksi aikaa ja välillä tuntuu, etten jaksa ja haluan erota. Asiasta on kulunut puoli vuotta ja vieläkin tunteeni vellovat siinä samassa pisteessä kuin silloin kun sain tietää asiasta.

Olenkin päättänyt mennä puhumaan asiasta parisuhdeterapeutille. Ensin yksin ja sitten ehkä yhdessä miehen kanssa. Mutta totuus on tämä: Pettäjä voi unohtaa asian ja jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, petetty sen sijaan ei. Minä en olisi halunnut ikinä tietää asiasta. Olisi pitänyt asian salassa, niin olisi ollut parempi. Jos haluat pitää avioliittosi, niin älä kerro ja toivottavasti muutkin asian osapuolet osaavat pitää suunsa kiinni. Tieto lisää tuskaa, niin se vain on.

Jaksamista! :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.10.2006 klo 09:26 vieras kirjoitti:
Hei,

Älä missään nimessä kerro. Mieheni petti minua ja kun sain tietää asiasta, #&%?$!* puhkesi. Olemme päättäneet jatkaa yhdessä, mutta se on todella vaikeata. Luottamus on mennyt pitkäksi aikaa ja välillä tuntuu, etten jaksa ja haluan erota. Asiasta on kulunut puoli vuotta ja vieläkin tunteeni vellovat siinä samassa pisteessä kuin silloin kun sain tietää asiasta.

Olenkin päättänyt mennä puhumaan asiasta parisuhdeterapeutille. Ensin yksin ja sitten ehkä yhdessä miehen kanssa. Mutta totuus on tämä: Pettäjä voi unohtaa asian ja jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut, petetty sen sijaan ei. Minä en olisi halunnut ikinä tietää asiasta. Olisi pitänyt asian salassa, niin olisi ollut parempi. Jos haluat pitää avioliittosi, niin älä kerro ja toivottavasti muutkin asian osapuolet osaavat pitää suunsa kiinni. Tieto lisää tuskaa, niin se vain on.

Jaksamista! :hug:


Tuo on nyt sinun kokemuksesi ja sinun tunteesi. Itse ainakin haluaisin tietää jos mieheni olisi minua pettänyt mieluummin kuin että salaisi asian. Minusta parisuhteen pitää perustua rehellisyyteen ja jos se ei siihen perustu niin miksi edes olla yhdessä jos koko yhdessä olo on vain näytelmää. Jos rakkautta on pystytään vaikeatkin asiat käsittelemään. Kyllähän se tieto varmasti satuttaa, mutta sinä päätät onko parisuhteenne näytelmä vai kuulutteko yhteen siinä todellisessakin maailmassa jossa teoista kannetaan vastuu ja elämä jaetaan kumppanin kesken myös silloin vastamäessä.

Jos kumppanisi ei voi antaa anteeksi on se tekosi hinta. Jos itse kerrot virheesi niin ainakin on mahdollisuus saada anteeksi, mutta jos asia tulee muulla tavalla ilmi et varmasti koskaan voi saada anteeksi.
 
no mä kerroin miehelleni että olin pettänyt häntä. Omatuntoni ei puhdistunut ollenkaan. Tuska vain lisääntyi, kun näin miten mieheni kärsi. Nyt siitä on jo vuosia, mutta aika ajoin tulee tapaus mieleeni.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.10.2006 klo 20:19 Hay-D kirjoitti:
no mä kerroin miehelleni että olin pettänyt häntä. Omatuntoni ei puhdistunut ollenkaan. Tuska vain lisääntyi, kun näin miten mieheni kärsi. Nyt siitä on jo vuosia, mutta aika ajoin tulee tapaus mieleeni.

Kerroitkos ihan intiimisuhteen olleen kyseessä? vai oliko intiimisuhde kyseessä kun petit?
Minäkin petin mutta en kertonut,vaikka se toinen mies soitti ja kertoi kertoneensa vaimolleen meistä...vaimo antoi kuulemma anteeksi ja elämä jatkuu...
sattuuko tällästä nyt sitten kun hän oli niin todennut että tälläst sattuu....
Ei kai se omatunto puhdistukkaan tai en tiedä mutta itse en kerro koskaan koska tiedän että menetän mieheni ja siitä taas tiedän että rakastan miestäni kun en halua menettää häntä! =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.10.2006 klo 21:09 joopa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.10.2006 klo 20:19 Hay-D kirjoitti:
no mä kerroin miehelleni että olin pettänyt häntä. Omatuntoni ei puhdistunut ollenkaan. Tuska vain lisääntyi, kun näin miten mieheni kärsi. Nyt siitä on jo vuosia, mutta aika ajoin tulee tapaus mieleeni.

Kerroitkos ihan intiimisuhteen olleen kyseessä? vai oliko intiimisuhde kyseessä kun petit?
Minäkin petin mutta en kertonut,vaikka se toinen mies soitti ja kertoi kertoneensa vaimolleen meistä...vaimo antoi kuulemma anteeksi ja elämä jatkuu...
sattuuko tällästä nyt sitten kun hän oli niin todennut että tälläst sattuu....
Ei kai se omatunto puhdistukkaan tai en tiedä mutta itse en kerro koskaan koska tiedän että menetän mieheni ja siitä taas tiedän että rakastan miestäni kun en halua menettää häntä! =)

juup, ihan loppuun asti mentiin sen toisen miehen kanssa :ashamed:
 
Kannattaa kertoa itse.Kaikkein surkeinta on kuulla muilta.Yleensä niin ,että kertoja muka hämmästyy ettei ole aijemmin tiennyt.Kaikenlaisia juttuja ain levitetään.Miehen on pettänyt minua ja olen asian kuullut muilta.
 
Mä en ole kertonut. Ei ole mun mielestä oikein kaataa omaa syyllisyyttään toisen niskaan ja tuottaa toiselle kärsimystä.
Mun mielestä pettäjän on syytä kantaa itse syyllisyytensä.
En myöskään halua tietää, jos mieheni on mua pettänyt, kunhan kohtelee mua ja lapsia hyvin. Puhun siis tilanteesta, jossa suhde on loppunut eikä aiheuta mitään "jatkotoimenpiteitä".

Eli älä kerro ja aiheuta toiselle kärsimystä, vaan kanna itse vastuusi teostasi. Ei kertominen sun syyllisyyttä poista.
 

Similar threads

K
Viestiä
4
Luettu
1K
Perhe-elämä
Oikeus nainen
O
S
Viestiä
349
Luettu
29K
Aihe vapaa
vittumitäpaskaa
V
E
Viestiä
7
Luettu
870
Aihe vapaa
Alkuperäinen
A

Yhteistyössä