Toivo sulle piti vielä sanomani tosta alkuraskauden ultrasta että kyllähän toiset menee jo jollain rv 6+ ultraan (silloin kun menkkojen pitäisi alkaa on rv 4). Itse kävin tosiaan rv 8+ alkuraskauden ultrassa jossa selvisi että 2 vauvaa odotellaan :heart: :heart:
Mä halusin kanssa tietää onko siellä elämää,varsinkin kun mulla tuli hieman tuhruvuotoakin tuolloin. Menkkojen mukaan olisin ollut paljon pidemmällä ja oli hyvä varmistaa myös raskausviikot koska kierrot olivat pitkiä.
Täällä meillä on mahdollisuus valita meneekö joko rv 13-14 vai 18-20 viikoilla kunnan tarjoamaan ilmaiseen ultraan.
Itse olin tuossa rv 13 ja sitten rv 22 eteenpäin käytiin säännöllisesti Taysissa ultrissa. Kahden vauvan odotus on niin erilaista kun raskautta seurataan niin tarkkaan.
Jos minulle se kolmas lapsi vielä suodaan niin olen ajatellut että haluan mennä 4d-ultraan.
Unico en osaa nimetä ketän tiettyä koskiklinikalta. Olen käynyt useammalla. Yleensä vain toivon naislääkäriä (miehilläkin kyllä ollu pakon sanelemana) eikä sitten ole niin väliä kuka se on
Siinämielessä yksityisellä on mukava käydä että saa faktatietoa mitä tuolla munasarjoissa tapahtuu ja että kaikki on kunnossa. Tavallinen lääkäri kun ei pysty muuta tekemään kun koittamaan ettei tunnu mitään muutoksia missään.
Jisse kiva kuulla sustakin :hug: kuulostaa ihanalta ja järkevältä ajatukselta viettää tuollainen vapaa viikonloppu säännöllisesti. Saat vähän omaa aikaa ja ladata akkuja kun siellä yksin lastenhoidosta vastaat. Jaksat sitten olla parempi äitikin. Ja mukava on välillä käydä myös siellä yöelämässäkin pyörähtämässä
Lapset pärjäävät varmasti hienosti isovanhempien kanssa :hug:
Saanko kysyä mitä miehesi tekee työkseen? Keikkahommia vai?
Ei tämä parisuhde tosiaan helppoa ole, ja niitä alamäkiäkin varmasti jokaiselle tulee.
Itse täällä painin myös jatkaako vai ei kysymyksen kourissa :ashamed: Meillä on ajautunut suhde nyt viimeisen puolen vuoden aikana melkoiseen kriisiin ja nyt kesästä lähtien solmut on kiristyny tosi tiukalle :ashamed: Jo raskausaikana toitotettiin sitä että täytyy muistaa pitää parisuhteesta huolta myös lasten jälkeen!! Meille on käynyt juuri niin että emme ole pitäneet parisuhteestamme huolta ja kaikin puolin ensimmäinen vuosi on ollut raskas vaikkei siltä tuntuisikaan. Molemmat ollaan väsyneitä ja sätitään toisiamme.
Kaikki läheisyys ja lämpö,puhumattakaan seksistä on kuihtunut :ashamed: Ja melkoisessa umpikujassa tässä ollaan kun emme pysty asioista puhumaan (mies ei puhu).
Hirveästi tälläinen vie energiaa ja tuntuu oikeesti ihan paskalta :ashamed: Kovasti yritän ja yritän mutta en pysty yksin pitää tätä suhdetta yllä jos toinen ei tuu vastaan ollenkaan :ashamed: Tuntuu ettei enää jaksa vaikka haluais pitää perheen kasassa.
Että meillä ainaki täytyy tehdä töitä että saadaan taas suhde luistamaan ja siihen tarvitaan miehenkin panos!!! Toivon kuitenkin vielä :heart:
Mä tässä ehdotin isännälle että olis mennyt porukoillensa viikoksi 'lepolomalle' mutta täällähän tuo on. Olisin kirjoittanut hänelle kirjeen minkä olisi saanut siellä lukea ja miettiä asioita kaikessa rauhassa. Nukkua ja ladata akkuja.
Mekin ollaan aina yhdessä eikä tolla isännällä ole harrastuksia kodin ulkopuolella eikä ystäviäkään kuin muutama (vähän sellanen erakko). Kai se on vaan kyllästynyt...mun täytyis alkaa potkiin sitä johonki rientoihin
Nyt nukkumaan :wave: