pinoudutaan hoitoputken alussa olevat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Siisami
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hyvvee maanantaita kaikille!

Ekaksi onnea Vesseli hirmusesti näistä hyvistä asioista! Ehkäpä se opiskelu sitten auttaa unohtamaan nämä murheet ja vauva ilmoitteleekin ihan itsekseen tulostaan. :)

Hippulalle tsemppiä miehen kanssa jutteluun. Hyvinhän teillä sitten on mennyt, jos yhteisymmärrykseen pääsitte? Kyllä tämä varmasti on monelle miehelle myös kova paikka vaikkeivat sitä suoraan sanokaan. Meilläkin se on tullut selväksi vasta jutustelujen myötä. Joten eiköhän teillekin se aurinko paista vielä. =)

Meillä huomenna sit se inssi. Jännää. Eka mennään miehen kaa hommiin, tai saa mies kyl ite hommansa hoitaa, mutta meen ootteleen ulkopuolelle. Sit viel se inssi päivällä. Sit alkaakin vaan odottelu. Aika tuskainen sellainen. Mutta kattellaan. :)

Hyvää viikkoa kaikille!
 
Toivottavasti Nampulan odotus nyt sit palkittais ja että tänään onnistus inssi... :flower: pietään peukkuja ja puhalletaan ++++

Meillä aamu meni kans lekurilla minä verinäytteitä antamas ja tyttö kans lekurilla mutta sitä ultraa ei tänään ollukkaan vaan 20pv vasta ja kaiken huipuks äitini oli telonu aamulla kätensä ja jalkansa koiraa käyttäessää ja kaatuen joten oltiin sit oikeen joukolla sairaalan puolella visiitillä :D
Ei kyl ensi naurattanu yhtään ku mietittiin et miten päästään autolla pihasta ettei myöhästytä ku lunta melk. polviin saakka ja auraautosta ei tietookaan... :kieh:
 
Hei kaikille!

Ilmoittaudun joukkoon :)

Taustaa: meillä on babyhaaveita takana reilun vuoden verran, ja miehestä johtuen ISCI on ainoa vaihtoehto onnistua ja se on meillä edessä vielä tämän vuoden puolella; piikitykset aloitan nyt marraskuulla. Yksityisellä ollaan hoidoissa. Itselläni on edellisestä suhteesta 8-v lapsi, miehellä ei lapsia ole.

Hienoa, että löysin tämän palstan ja muita samassa veneessä kanssamme olevia. Lähipiirille emme tästä tilanteestamme halua puhua, joten täältä on hyvä ammentaa vertaistukea. Tsemppiä kaikille toivotellen,

Merrie
 
Tervehdys pitkäsatä aikaa kaikille tasapuolisesti!

Olen psytellyt vähän tietosesti tuola taka-alalla kun tätä yritystä on nyt sitten jatkunut reilun vuoden verran ja aina tädin vierailun alkaessa masennus on valtaisa, eikä suinkaan helpotu vauvakuume etenkään tuolla kuumeiluosastolla juttujen lueskelu.

No mutta nyt sitten sain otettua sen ensimmäisen askeleen ja varasin parin viikon päähän lekuriajan lähetettä varten lapsettomuuspolille.Julkiselle puolelle olen menossa, vaikka ensin kyllä yksityistä ajattelinkin sen npeamman toiminnan yms. vuoksi.Hintapolitiikka vaan tulee helposti tuolla ykstyisellä vastaan.

Meillä kans miehelle tosi iso kynnys mennä lääkäriin.Kai se sitten pakolliset osuutensa käy hoitamassa kun kuitenki aivan mahoton vauvakuume hänelläkin.

Meillä on allekirjoittaneelle masennusta aiheuttanut tässä projektissa myös se, että tämä yrittäminen ja ainainen pettyminen pitkälläjuoksulla on vienyt miehen pupuiluhalut lähes tyystin.Tämä taasen ei ainakaan paranna raskautumismahdollisuuksia.Eikä kyllä ole kovin hyväksi tuolle itsetunnolle,ettei miestä kiinnosta "kun ei kuitenkaan tule mitään tulosta".Ja tuntee tässä jotenki huonommuutta,pettymystä sekä että loukkaa ja aiheuttaa miehelle pettymystä kun ei raskaudu.

No toivottavasti aurinko vielä tähänki risukasaan jokupäivä paistaisi!

Onhan se tosi tarpeellista että on tämä paikka olemassa missä teille rakkaat kassasisaret voi käydä tuntojaan vuodattamassa.Kiitos siitä myös teille kaikille!

-Taisku-
 
Kiitoksia terveisistä Emppu ja Harakka!

Nyt se on sitten tehty!
Jännitti hurjasti tämä eka kerta, mutta eipä se kummempaa ollut.
Nyt alkaa kahden viikon piinailu.
Miehell'ni oli siittiöt vuoden aikana "parantuneet" siis laadullisesti. Ainakin noi eteenpäin uivat. Jotka olivat tuplaantuneet. Kuulosti mukavalta. Mä kun pelkäsin pahinta. Itselläni oli jo yksi munasolu irronnut ja toinen tulossa. Mikä kuulosti kans ihanalta että ylipäätään olin ovuloinut, viime kierrossa kun näin ei käynyt. Joten sikäli meni mukavasti.
Ensi kierrosta heti uudelleen jos nyt ei onnistu.

Mun täytyy nyt vaan kovasti koittaa pitää jalat maassa, ettei sitten tulisi suurta pettymystä jos ei vauvaa kuulukaan. Joten koittakaapa pitää mua järjissäni jos alan sekoilemaan. =)

Merrielle "tervetuloa" joukkoon! Täältä löydät joukon ihania ihmisiä jotka jaksavat kuunnella ja ymmärtää. Sekä saat kuulla muiden kokemuksia.

Siispä kiitos täällä olijoille! :flower:
 
Kiitos Nampula! Tämähän tuntuu olevan aika aktiivinen palsta :)

Samoja fiiliksiä varmaan tulen itsekin käymään läpi tämän projektin aikana kuin kaikki muutkin täällä kirjoittelevat. Eniten ehkä kuitenkin jännitän hormonihoidon aloitusta (piikitys ei pelota, vaan mahdolliset tunnemyllerrykset). Pettymyksiltäkään tuskin vältytään, mutta ainakin saamme yrittää sitä kauan toivottua vauvaa lääketieteen avustuksella.

Olen yrittänyt suunnitella hoitoajanjakson toimintoja ja luvannut liikkua ja nähdä mahdollisimman paljon ihmisiä yms, että ajatukset pysyisivät välillä muualla kuin tässä jutussa. Mutta nähtäväksi jää, miten tuo lupaus pitää.. Ja jos alkaa ahdistaa, niin sitten voin tulla tänne lueskelemaan ja kirjoittelemaan ja purkamaan ketutusta :)

 
Merrie!

Tänne voit tosiaan itse tulla purkamaan niitä ikäviä tuntoja sekä iloisikin. Liittyvät ne sitten aiheeseen tai eivät. :)
Mä pelkäsin kans hormoonihoitoja, mutta mun kohdalla on käynyt niin hvyin etten ole lähes lainkaan saanut sivuoireita. Mutta jokainenhan meistä on yksilö.

Itse oon kans koittanut ohjelmaa järkätä, toisinaan liikaakin. Eli miehen kanssa kaksin oleminen on jäänyt vähemmälle välillä. Mutta onneksi yhdessä oloonkin aikaa löytyyy.

Tsemppiä tulevaan!

Nampula
 
Me ollaan Oulusta. Tiedoksi, kun kyselitte.. B)

Sain verikoetulokset tänään ja kaikki ok. Seuraavaksi gynelle ultraäänitutkimuksiin. Jänskättää vähän. Oululaiset saattavatkin tuntea Heimo Männikön.. :/


 
Haikara, törmäillään sitten rotuaarilla.. =)

Mulla hoidot aloitettu täällä pk-seudulla, mutta joulukuun jälkeen sitten Oulussa kun pääsen lopullisesti miehen kanssa saman katon alle. Jos tulee hyviä kokemuksia tietyistä lääkäreistä, niin mielellään otan tietoa vastaan..
 
Heipparallaa!! Olenkin tänne jo aikaisemmin pari kertaa kirjoitellut. No nyt varmaan tulee kirjoiteltua useammin, kun on vähän enemmän asiaakin.

No siis minulla alkoi tänään menkat. Olimme miehen kanssa sopineet, että tämän kierron odotan ja sitten varaan aikaa lääkäriin. No eli siis heti maanantaina otan sitten puhelimen käteen. Minua on jo jonkin verran viime keväänä tutkittu (verikokeet ym) ja niissä ei mitään ollut.
Oletteko käyneet lääkärillä/hoidoissa/tutkimuksissa yhdessä?? Meillä kun on tuo miehen työ niin epäsäännöllistä ja olemme eripaikkakunnilla töissä, että voi olla todella vaikeaa sovitella noita aikatauluja. Että hattaakohan jos menen yksin? Yksityidelle meinasin aikaa varailla.

Eli vielä voisin kertoa jotain meistä. Minä 25v ja mies 26. Yritystä on ollut v.2005 alusta. Vuosi sitten keskenmeno rv 11, jonka takia jouduin kaavintaa. Kovasti pelottaa, että tuosta kaavinnasta olisi tullut jotain. Alkoihan tuo raskaus suht nopeasti puolessa vuodessa pillereitten lopettamisesta.

Mutta nyt jään odotelemaan maanantaita.
 
Moikka taas Robotti Ruttunen!

Nyt sitten vain toivotan onnea hoitoihin!

Meillä mä olen lähinnä yksin käynyt lääkärillä, kun mieheni ei työnsä takia ole päässyt. Yksin tuo on mennyt ihan kivasti. Mieheni kun on sellaista laatua että ei viitsisi vaan mukana roikkua, niin olen sanonut että saa olla töissä rauhassa. Mukaan tietty saa tulla jos haluaa. Inssissä mies sitten mukana ja tykkäsi käydä. Jotta tietää hänkin paremmin missä mennään. Mutta ensi kerralla sitten meen taas yksin.(En siis kovastikaan usko raskautumisen mahdollisuuteen tästä inssistä. :( ) Hän käy välillä mukana jos haluaa, tai tarvitsen.

Näin siis meillä. :)
 
Heissan!
Meilläkään ei tosiaan mies ole kovin kiinnostunut olemaan mukana lääkärissä joten olen sanonut että ei ole pakko roikkua mukana jos ei vartavasten häntä kutsuta sinne. Ja nytkin kun on aika sillo joulukuun alussa niin on kyllä jo ilmoittanut ettei aio tulla mukaan varsinki kun on töissä juuri siihen aikaan, ja itseasiassa olen helpottunutkin toisaalta ettei halua tulla jotta ei tarvitse jännittää kahtakauheammin... :)
 
Heissan kaikille!
Kävin nyt eilen sitten erikoislääkärillä ja se katsoi vielä tarkemmin. Ei kuulemma mitään poikkeavaa näkynyt.
Määräsi minulle kahdet lääkkeet; Primolut ja Clomifen. On kuulemma normaalia, että kierto menee sekaisin pillereiden jälkeen ja ovista ei tapahdu. Sit se sanoi, et jos en 4 kuukauden aikana tule raskaaksi "ota yhteyttä". Olin ihan mielissään!!

Nyt vaan pitäis odottaa seuraavat menkat.. meee varmaan ikuisuus kun odottaa.

Onko kenelläkään kokemusta noiden lääkkeiden käytöstä? Primoluttia määräättiin vain yhden kierron ajaksi, kun taas Clomia neljän kierron ajaksi. En ymmärtänyt, että pitääkö minun aloittaa Primolutilla ja sitten ottaa vasta CLomifenia seuraavassa kierrossa. Oli niin vähäsanainen mies ja apteekissakaan eivät tienneet. Ehkä te, joilla kokemusta on, osaatte auttaa? :D

 
Nampulalle ja miehelle hurjasti menestystä ja toivotaan sitä ihanan ihanaa plussaa :heart:

olin eilen siskon kanssa katsomassa hänelle hääpukua ja kyllä oliki ihanaa=)
Kaikkipuvut on niin kauniita ja kun kaunis ihminen laittaa sellaisen päälle niin....
tuli niin mieleen vielä oma puvun metästys ja kaikki hääjärjestelyt, ihkuu :heart:

Ny on menkat kärsitty ja alkakoot sota taas kaikkia lapsettomuutta aiheuttavia hormoneja vastaan :D

Tänän tässä lähden kävelylle kaverini luo ja illalla tehdään miehen kanssa pitsaa, jeeeees :)

On ollu juttua paljon tuosta miehen läsnäolosta sairaalareissuilla...no meillä niin että on ollut mukana aina, no laparoskopiaan toimi kuskina koska eihän sairaalassa olo oikein sallittua olisi ollukaan, mutta muuten on kaikki ultraamiset yms katsonut oikein mielenkiinnolla...
töistään kyllä laitteli viestiä aina välillä että joko olen lleikkauskessa ja joko olen tullut sieltä ja mikä vointi ja muuta........
Ei tästä edes mitenkään olla keskusteltu, jotenkin mennyt automaattisesti että kun joku kutsu on tullut ja aika on ollut siinä niin mies on automaattisesti laittanut ylös omaan kalenteriinsa sen...
Eihän noissa kaikissa todellakaan meistä tarvita,mutta meillä nyt on jo matkaakin täältä polille joten jo senkin takia on kiva että on mukana ollut niin ei tarvi yksin ajella...

Ensi viikosta on tulossa tosi kiva kun on sen mun opiskelu-jutun eka tapaaminen ja sitten sellainen työpalaveri keskiviikkona mihin pääsin esimiesten mukana kutsuttuna..seinne pääs vain olikos se 4 sellaista jotka eivät ole(vielä ;) )missään johtotehtävässä mutta ehkä joskus, ja sain sellaisen kutsun, jeeeeeeeeee :D

IHANAA VIIKONVAIHDETTA KAIKILLE "SISARILLE"

Ja kun alkaa taas olemaan ne toimintapäivät kuukaudesta niin....

Kyllä on sellainen olo kaikesta huolimatta(siis siitä että vielä ei ole lasta suotu)että on onnellinen :heart: :D
 
Kiitoksia Vesseli ja ihanaa että jaksat olla noin positiivinen!
Tsemppiä kovasti teillekin tulevaan ja mukavaa viikonloppua!

Kaikille muillekin aurinkoista ja onnellista viikonloppua. Koitetaan nauttia siitä kaikesta huolimatta! :hug:
 
morjens
mukava lukea että on muitakin samassa tilanteessa olevia. välillä kun tuntuu että olen aivan yksin tämän asian kanssa.

meidän tilanne on periaatteessa kestänyt jo vuodesta 2003, mutta vasta viime talvena saimme aikaiseksi ottaa lääkäriin yhteyttä ja lähetteen keski-suomen keskussairaalan naisten polille. ja tietenkin meidän tuurilla loma-ajat keväällä ja kesällä sotkivat veri- ja spermakokeiden näyteajat. elikkäs nyt syksyllä vasta päästiin asiaan.

näytteiden mukaan kaikki pitäisi olla kunnossa, simpat on vaan vähän hitaita. lääkäri antoi clomi-kuurin ja eka iui tehtiin lokakuun alussa mistä ei ollut tulosta muuta kuin lohdutonta itkuä muutama tunti...

uusi clomi-kuuri ja nyt maanantaina ultrassa näkyi peräti kaksi kypsyvää rakkulaa ja iui tehtiin taas perjantaina. taas pitäisi kaksi viikoa pärjätä.

ottaako muut tätä näin raskaasti? välilä tuntuu ettei elämässä ole mitään muuta. en osaa puhua asiasta muille, vain mieheni lisäksi siskoni ja yksi kaverini tietää. mulla on jotenkin kauhean korkea kynnys kertoa tästä ulkopuolisille. ja kun en kerro muille,haudon asioita itekseni ja sitten vielä alkaa viskomaan päässä.. ;)

jotenkin tuntuu niin epätäydelliselle tämä elämä kaikin puolin... koko ajan päässä pyörii vaan miksi miksi..
 
Heippa Vompatti! Mekin olemme Keski-Suomesta. Millaista kohtelua olette saaneet sairaalassa? Onko lääkärit, hoitajat mukavia? Keskenmenon takia olen joutunut käymään gyn.polilla, silloin henkilökunta oli ihan ok. Naistentautien osastolla olikin sitten aivan erilainen meiniki. Hoitaja oli kyllä kiva, mutta eipä siellä keskustelu apua tai muutakaan saanut. Yksin odotin kaavintaan yli 6tuntia. Kaavinnan jälkeen saikkari lappu kouraan ja kotiin. Jouduin vielä huoneeseen yhdessa kahden odottavan naisen kanssa.
Itse ajattelin varata ajan yksityiselle In-Tiimiin. Ihan typerästä syystä, en yksinkertaisesti halua mennä paikalliseen tk:hon hakemaan lähetettä. Tunnen sieltä lähes kaikki hoitajat ja lääkärit. Ja pääseehän yksityiselle myös nopeammin. Rahallisesti se kyllä on vaan paljon kalliimpaa.
Minusta tuntuu myös etten oikein pysty puhumaan asiasta kenellekään muulle kuin miehelleni. Kaksi ystävääni tietää meidän lapsettomuudesta. Toinen on itse raskaana ja asuu kaukana, joten harvoin tulemme jutelleeksi. Ja tuntuu vaikealta jutella hänelle, kun hän saa vauvan. Toinen ystäväni on kätilö, joten hän ymmärtää asian hyvin. Hänen kanssaan emme ole myöskään jutelleet aikoihin. Hänellä on uusi mies, joka tunkee itsensä joka paikkaan meidän mukaan joten meidän tyttöjen välistä keskustelua ei saa viriteltyä. En halua keskustella lapsettomuudestamme tuon miehen kuullen, koska en tunne tätä miestä kovin hyvin.
Minulla on yksi maili kaveri täältä plussan palstalta, jonka kanssa olemme keskustelleet. Se kyllä auttaa kun saa kirjoitella jollekin saman kokeneelle.
Viime kierrossa kun menkat alkoivat itkin lähes viikon joka päivä, niin koville se otti. Ajattelin jo, että on mentävä lääkäriin että nyt olen pimahtanut aivan täysin. Tässä kierrossa ei se menkkojen alku ottanut läheskään niin koville. Ehkä se oli s, että "nyt sain luvan" varata ajan lääkärille tutkimuksiin. Olin asettanut nämä kuukautiset viimeiseksi aikarajaksi.
Jos haluat tai joku muu haluaa kirjoitella voin laittaa sähköpostiosoitteen y-viestinä.
 
morjens robotti ruttunen
keskussairaalan toiminta on ollut kokonaisuutena ihan ok. keväällä ekalla kerralla meillä oli hieman v*mainen naislääkäri, ja nyt on syksyn käynneillä ollut ihan asiallinen mieslääkäri, joka tosin taitaa epäillä mun mielenterveyttä. sen mielestä ei vissiin sais mennä itkemään vastaanotolla... tämä samainen mieslääkäri on tehnyt molemmat iui.t in-tiimissä. hoitajat on ihan ok, mutta puhelimessa välillä puhelua pompotetaan hoitajalta toiselle.
olis ihan mukava kirjotella vastaavassa olevien kanssa, jospa se siitä elämäkin tasoittus..
 
Pinoudutaanpa taas pitkästä aikaa nyt tännekkin...

Täällä näytti olevan muitakin jotka ovat oulussa...Missäs olette hoidoissa? Yksityisellä vai julkisella?

Mulla kp25 ja eilen alkoi ruskea tuhru joka sit enteilee sitä tädin tuloa. Eilen kävin valmiiksi jo hakemassa clomit ja puregonin...nyt kun vaan toi täti tulis niin kaikki olis valmista inssiä varten.
Raskaanakaan en usko olevan kun viime ultraus kerralla lekuri epäili, että en edes ovuloi tällä kierrolla... :(
Mä olen välillä miettinyt sitä, että toivottavasti noi miehen simpat olisivat sitten pesun jälkeen paremmassa kuosissa kun viimeksi testissä...noh, ei saisi päätä vaivata moisilla ajatuksilla, mutta...

että tällaista, nyt pitää kirjoittaa muutama maili. Hauskaa iltaa!!!
 
Hei! Täällähän on muitakin keskisuomalaisia :) Me olemme In-Tiimissä hoidossa ja - kaikella kunnioituksella K-SKS:aa kohtaan - olen todella iloinen, että meillä on mahdollisuus tehdä hoidot In-Tiimissä. Nämä lapsettomuusasiat ovat niin isoja juttuja, että uskon meidän saavan henkilökohtaisempaa huolenpitoa tuolla klinikalla. Mutta tulokset tietysti ovat ne, jotka puhuvat puolestaan... Niitä odotellessa... :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.11.2006 klo 18:47 pure love kirjoitti:
Täällä näytti olevan muitakin jotka ovat oulussa...Missäs olette hoidoissa? Yksityisellä vai julkisella?


Eli meillä mun lääkärikäynnit on vielä Mehiläisessä Vantaalla, mies lahjoitti rakkauttansa taas Oulussa miesklinikka Amigossa (olikohan tuon niminen)... Jos tulosta ei synny, niin alkuvuodesta mun pitäisi löytää hyvä lääkäri Oulusta.. eli jos vinkkejä on, niin mielellään otan vastaan.


:flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.11.2006 klo 10:56 Emppu1978 kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.11.2006 klo 18:47 pure love kirjoitti:
Täällä näytti olevan muitakin jotka ovat oulussa...Missäs olette hoidoissa? Yksityisellä vai julkisella?


Eli meillä mun lääkärikäynnit on vielä Mehiläisessä Vantaalla, mies lahjoitti rakkauttansa taas Oulussa miesklinikka Amigossa (olikohan tuon niminen)... Jos tulosta ei synny, niin alkuvuodesta mun pitäisi löytää hyvä lääkäri Oulusta.. eli jos vinkkejä on, niin mielellään otan vastaan.


:flower:


Me käydään nämä inssi hoidot ainakin oyssissa ja jos ei tulosta synny niin sit harkitaan väestöliittoon menemistä kun oysissa on ivf:ään puolen vuoden jono...ellei nyt sit jo pitempi.

Mulla tuli näillä näkymine täti visiitille ja on näyttänyt palaavan ennalleen eli tosi vähäistä vuotoa. Sain sit aamulla soitettua sairaalaan ja keskiviikkona alkaa clomien syönti ja en maanantaina ja tiistaina puregonit ja keskiviikkona ultra. Toivottavasti kaikki etenisi toivotulla tavalla kun sit on viikonloppu edessä...

mutta maanatai-illan jatkoja kaikille!!!
 
Tervehdys kaikille!
Tätä palstaa on tosi ihana lukea kun täältä löytyy mukavia ja kannustavia ihmisiä! :flower:

Oululaisia ollaan mekin ja Oys:ssa hoidossa. Ensi käynti oli vasta viime viikolla. Nyt Teroja popsitaan että saatas täti houkuteltua kylään ja sit saa alottaa Clomit. On tositosi ihanaa kun hoitojen suhteen vihdoin tapahtuu jotain! Onhan tätä jo ooteltukin...

Haikara! Eikös Männikkö ole Oulun kaupungin gynekologi? Sellainen vanhempi mies? Oon kerran käyny sen vastaanotolla 2 vuotta sitte enkä toiste mene! Sikäli mikäli kyseessä on sama mies...
Nuihin lääke kysymyksiin en valitettavasti osaa vastata kun mulla ei oo niistä kokemusta. (paitsi Clomifenia pääsen onneksi kokeileen kohta)

Voimia kaikille! :hug:

-Tiiti-
ps. saattaapi tulla vähän sekoa tekstiä, kun silmät ristissä yövuorossa näitä kirjoittelen...
 

Yhteistyössä