....tuli nuo tummennukset päin pyllyä niin piti ottaa kolmannen kerran....Eli teillekkin vielä kerron,että multa poistettiin eilen kierukka,joka asennettiin heinäkuisessa kaavinnassa.Odotin siis kaksosia joista toinen kuoli kohtuun ja koska olivat samamunaisia,ei toiselle annettu toivoa :'( Juuri ennenkuin minut nukutettiin, lääkäri tokaisi,että laitetaan nyt sitten kierukkakin samalla niin ei tarvitse pelätä raskaaksituloa!!!!Olin jo ihan pöppörässä esilääkityksestä enkä kommentoinut asiaa mitenkään.....en olisi kierukkaa tarvinnut.Mutta eilen se siis poistettiin ja kuin sattumalta alkaa menkat tuntemukista päätellen tänään,joten ihanan puhtaalta pöydältä päästään liikkeelle uutta vauvaa alulle laittamaan :heart:
Pino Kaikille Vauvakuumeisille Jotka Eivät Halua Pinoutua
- Viestiketjun aloittaja Levoton Strutsi
- Ensimmäinen viesti
Täällä nainen, joka ei ole koskaan haaveillut sen kummemmin lapsesta, mutta on huomannut itsessään nyt orastavaa vauvakuumetta B). En jaksa tikutella, vahdata kiertoa tms., joten tämä ketju on varmaankin miulle sopiva. Lapselle olisi varmasti voinut antaa mahdollisuuden aiemminkin, mutta jotenkin vaan mietityttää ja pohdituttaa koko juttu..onko minusta äidiksi?
Mutta nyt mennään tässä, katsellaan miten käy. Luotan, että elämä kantaa
. Kierto sen verran epäsäännöllinen toisinaan, että hieman mietityttää miten sen raskautumisen kanssa...
Mutta nyt mennään tässä, katsellaan miten käy. Luotan, että elämä kantaa
. Kierto sen verran epäsäännöllinen toisinaan, että hieman mietityttää miten sen raskautumisen kanssa...kassu Siis laittoko ne periaatteessa sen kierukan ilman sun suostumusta tai pyyntöä..? Ompas omituisia nuo lääkärit nykyään jos vaan päättävät kaavinnan yhteydessä että laitetaampas sulle kierukka vaikka et itse sitä olisi pyytänyt... Kyllä se mies sinne vällyjen väliin lämpenee...
Mahoton ihana asenne sulla... Siis tuo että kyllä elämä kantaa! Olen koittanut itsekin hokea sitä itselleni kun meinaa usko välillä horjua tämän elämisen ja olemisen kanssa (lähinnä tiukan taloudellisen tilanteen kanssa). Usein muuten ne jotka miettii onko hänestä äidiksi ovat valmiita äideiksi, nuo ajatukset tuntuu olevan ihan yleisiä ja normaaleja. Äiti pääsee kasvamaan siihen äitiyteen jo raskausaikana (on se vauva vaan niin läsnä sen koko odotus ajan. varsinkin kun liikkeet alkaa tuntumaan) ja viimeisetkin epäilyksen varjot alkaa hälvenemään siinä vaiheessa kun lapsi on syntynyt, kyllä se lapsi vaan opettaa vanhempiaan. Sitten tuleekin seuraava murhe, olenko hyvä äiti... Sitä miettiessä on vaan syytä muistaa että lasta ei voi suojella jokaiselta kolhulta ja muksaukselta koko hänen elämäänsä. Olisi ihanaa jos voisi, mutta kyllä ne lapset joskus lentää pesästä ja joutuu kokemaan ikäviäkin tunteita ja asioita, silloin vain pitää muistaa olla tukena lapselle -on hän sitten 3v tai 30v. Itse epäilen itseäni vähintäänkin lähes viikottain ja lapsen itku tuntuu aina vain pahalta, johtui se sitten väsymyksestä tai siitä että on kaaduttu. Ulkopuoliset pitävät minua aika rentona äitinä, varsinkin kun on esikoisesta kyse ja en kauheasti vauhkoile. Joskus kun esim. isomman tällin jälkeen murehdin lapsen vointia ja näen kauhukuvia aina aivotärähdyksestä lähtien mieheni koittaa rauhoitella minua -yleensä väittää että vauhkoilen turhia- tällöin aina muistutan häntä millaisia jotkut äidit ovat varsinkin esikoisen suhteen ja saan taas jatkaa vauhkoilua hetken. Oikeasti olen herkästi vauhkoontuva ja näen vaaroja joka puolella aina takin nappien tukehtumis vaarasta metsä retkien käärmeisiin... :ashamed: On työn ja tuskan takana pitää nämä tunteet kurissa ja koittaa olla näyttämättä niitä, samoin jouduin opettelemaan heti synnytyssairaalasta lähtien että annan vauvalle ja isälle tilaa tehdä asiat omalla tavallaan vaikka oma tapani olisi usein ollut helpompi ja nopeampi. Tein myös ison henkisen työn kun lapsi piti viedä mummolle hoitoon alle vuoden ikäisenä (en soittanut ensimmäisenä päivänä kertaakaan kysyäkseni miten heillä menee, muumo tosin soitti minulle kerran ja kertoi että kaikki menee hyvin...en muutenkaan soittele jos lapsi on hoidossa kysyäkseni kuulumisia kerran tunnissa.) Mutta kaiken kaikkiaan äitiys on ihanaa!
Sain sen hygienia passin läpi, töistä ei ole tietoakaan. Tänään pitäisi mennä työkkäriin tekemään se työnhaku suunnitelma vai mikä se nyt onkaan. Lähinnä ajattelin kysellä virkailijalta seudun isoimmat työllistäjät sun muut vinkit jos itseltä on jäänyt jokin huomaamatta.
Toivon tällä hetkellä taas raskautumista niin paljon että on oikein koko kropassa outoja tuntemuksia, siis vähän kuin raskausoireita. Nyt ei taas pelota raskautuminen yhtään, illalla voin kyllä olla jo taas erimieltä. Nuo oireet tiedän valeoireiksi siitä että vasta oli menkat ja ennen niiden alkamista testasin ja tuli nega. Seuraavien menkkojen pitäisi alkaa joskus lokakuun puolenvälin paikkeilla viimeistään (kai). Mulla on menossa joku ihme syysmasennus kausi, onneksi lievä sellainen. Tajusin tänä syksynä että mulle tulee tämä kausi joka syksy. Mikään ei huvita ja mitään ei meinaa saada aikaiseksi, nyt työnhaku pahentaa tilannetta entisestään. Varasin lauantaille kampaajalle ajan josko se piristäisi, sanoin jo puhelimessa kampaajalle että hänellä on vapaat kädet pidetään pieni muuttumisleikki. Odotan innolla lauantaita! Kampaajan on oikeasti sellainen että voin istua hänen tuoliin täysin rentoutunein mielin antaa vapaat kädet (teki mm. mun hääkampauksen ilman harjoittelua ja annoni silloinkin vapaat kädet ja olin todella tyytyväinen). Olen käynyt hänwn luonaan enemmän ja vähemmän säännöllisesti kohta 10 vuotta ja hän on ainoa jonka annan leikata tytön hiukset (joita muuten riittää vaikka neiti onkin vasta reilun vuoden, puoli vuotiaana oli pakko käydä ekan kerran kampaajalla kun tukka oli niin pahasti silmillä).
Tulipas taas jaariteltua enemmän ehkä taas asian vierestä kuin asiaa, mutta koittakaa kestää, olen tällainen kun avaan sanaisen arkkuni, juttua riittää mutta siinä ei useinkaan tunnu olevan päätä eikä häntää...
Kyllä se mies sinne vällyjen väliin lämpenee... Mahoton ihana asenne sulla... Siis tuo että kyllä elämä kantaa! Olen koittanut itsekin hokea sitä itselleni kun meinaa usko välillä horjua tämän elämisen ja olemisen kanssa (lähinnä tiukan taloudellisen tilanteen kanssa). Usein muuten ne jotka miettii onko hänestä äidiksi ovat valmiita äideiksi, nuo ajatukset tuntuu olevan ihan yleisiä ja normaaleja. Äiti pääsee kasvamaan siihen äitiyteen jo raskausaikana (on se vauva vaan niin läsnä sen koko odotus ajan. varsinkin kun liikkeet alkaa tuntumaan) ja viimeisetkin epäilyksen varjot alkaa hälvenemään siinä vaiheessa kun lapsi on syntynyt, kyllä se lapsi vaan opettaa vanhempiaan. Sitten tuleekin seuraava murhe, olenko hyvä äiti... Sitä miettiessä on vaan syytä muistaa että lasta ei voi suojella jokaiselta kolhulta ja muksaukselta koko hänen elämäänsä. Olisi ihanaa jos voisi, mutta kyllä ne lapset joskus lentää pesästä ja joutuu kokemaan ikäviäkin tunteita ja asioita, silloin vain pitää muistaa olla tukena lapselle -on hän sitten 3v tai 30v. Itse epäilen itseäni vähintäänkin lähes viikottain ja lapsen itku tuntuu aina vain pahalta, johtui se sitten väsymyksestä tai siitä että on kaaduttu. Ulkopuoliset pitävät minua aika rentona äitinä, varsinkin kun on esikoisesta kyse ja en kauheasti vauhkoile. Joskus kun esim. isomman tällin jälkeen murehdin lapsen vointia ja näen kauhukuvia aina aivotärähdyksestä lähtien mieheni koittaa rauhoitella minua -yleensä väittää että vauhkoilen turhia- tällöin aina muistutan häntä millaisia jotkut äidit ovat varsinkin esikoisen suhteen ja saan taas jatkaa vauhkoilua hetken. Oikeasti olen herkästi vauhkoontuva ja näen vaaroja joka puolella aina takin nappien tukehtumis vaarasta metsä retkien käärmeisiin... :ashamed: On työn ja tuskan takana pitää nämä tunteet kurissa ja koittaa olla näyttämättä niitä, samoin jouduin opettelemaan heti synnytyssairaalasta lähtien että annan vauvalle ja isälle tilaa tehdä asiat omalla tavallaan vaikka oma tapani olisi usein ollut helpompi ja nopeampi. Tein myös ison henkisen työn kun lapsi piti viedä mummolle hoitoon alle vuoden ikäisenä (en soittanut ensimmäisenä päivänä kertaakaan kysyäkseni miten heillä menee, muumo tosin soitti minulle kerran ja kertoi että kaikki menee hyvin...en muutenkaan soittele jos lapsi on hoidossa kysyäkseni kuulumisia kerran tunnissa.) Mutta kaiken kaikkiaan äitiys on ihanaa!
Sain sen hygienia passin läpi, töistä ei ole tietoakaan. Tänään pitäisi mennä työkkäriin tekemään se työnhaku suunnitelma vai mikä se nyt onkaan. Lähinnä ajattelin kysellä virkailijalta seudun isoimmat työllistäjät sun muut vinkit jos itseltä on jäänyt jokin huomaamatta.
Toivon tällä hetkellä taas raskautumista niin paljon että on oikein koko kropassa outoja tuntemuksia, siis vähän kuin raskausoireita. Nyt ei taas pelota raskautuminen yhtään, illalla voin kyllä olla jo taas erimieltä. Nuo oireet tiedän valeoireiksi siitä että vasta oli menkat ja ennen niiden alkamista testasin ja tuli nega. Seuraavien menkkojen pitäisi alkaa joskus lokakuun puolenvälin paikkeilla viimeistään (kai). Mulla on menossa joku ihme syysmasennus kausi, onneksi lievä sellainen. Tajusin tänä syksynä että mulle tulee tämä kausi joka syksy. Mikään ei huvita ja mitään ei meinaa saada aikaiseksi, nyt työnhaku pahentaa tilannetta entisestään. Varasin lauantaille kampaajalle ajan josko se piristäisi, sanoin jo puhelimessa kampaajalle että hänellä on vapaat kädet pidetään pieni muuttumisleikki. Odotan innolla lauantaita! Kampaajan on oikeasti sellainen että voin istua hänen tuoliin täysin rentoutunein mielin antaa vapaat kädet (teki mm. mun hääkampauksen ilman harjoittelua ja annoni silloinkin vapaat kädet ja olin todella tyytyväinen). Olen käynyt hänwn luonaan enemmän ja vähemmän säännöllisesti kohta 10 vuotta ja hän on ainoa jonka annan leikata tytön hiukset (joita muuten riittää vaikka neiti onkin vasta reilun vuoden, puoli vuotiaana oli pakko käydä ekan kerran kampaajalla kun tukka oli niin pahasti silmillä).
Tulipas taas jaariteltua enemmän ehkä taas asian vierestä kuin asiaa, mutta koittakaa kestää, olen tällainen kun avaan sanaisen arkkuni, juttua riittää mutta siinä ei useinkaan tunnu olevan päätä eikä häntää...
Alkuperäinen kirjoittaja kassu:
Luulin jo viidennen teon jälkeen että kyllä se meidän lapsiluku on täynnä mutta niin vain viime keväänä rupes päässä pyörimään että jos vielä yksi
:heart: Ukon kanssa ollaan useampi kuukausi asiasta puhuttu ja nyt sitten ihan yllättäen se itse ehdotti että ei ehkäisyä käytetä
Minulla kans on joka kuukausi ollut muka raskausoireita vaikka tiesin että en mitenkään ole voinut raskaaksi tulla kun ehkäisy kumminkin käytössä...
Nytkin on vaikka minkälaisia tuntemuksia...Ja pitäs sinnitellä tuonne lokakuun alkuun ennenkuin saa tietää onko pikkuinen alullaan vai ei |O
Hei kaikille :wave:
Saakos teän seuraan liittyä tällanen kova vauvakuumeilija?
Pientä faktaa minusta..Pillerit on lopetettu heinäkuussa ja tarkotus ois saaha ens kesälle/syksylle vauva.. Vielä ei ole tärpänny, mutta jospa sitä ens kuussa sais testata plussan.
Mie en välitä nuista tarkoista pinoista joissa pittää kertoa kaikki alusta loppuun.. En sen kummemmin seuraile itteäni muutako sen, että kuinka sekasin kierto on, mitä kaiken maailman oireita tulee ja koska ois hyvä tehä testi
Saakos teän seuraan liittyä tällanen kova vauvakuumeilija?
Pientä faktaa minusta..Pillerit on lopetettu heinäkuussa ja tarkotus ois saaha ens kesälle/syksylle vauva..
Vielä ei ole tärpänny, mutta jospa sitä ens kuussa sais testata plussan.Mie en välitä nuista tarkoista pinoista joissa pittää kertoa kaikki alusta loppuun.. En sen kummemmin seuraile itteäni muutako sen, että kuinka sekasin kierto on, mitä kaiken maailman oireita tulee ja koska ois hyvä tehä testi
Heipä vaan! Siis tein eilen raskaustestin ja se oli plussa, aamulla tein viellä uuden ja sekin oli plussa. Soitin neuvolaan tänään ja kun terkka kyseli mun kuukautisista niin epäilipä, että voisin olla jo seitsämmännellä viikolla. Epäilyyn syyksi se, että heinäkuun alun mekkojen jälkeen en syönyt enään pillereitä sitten seuraavat menkat olivat elokuun alussa kaksi päivää lyhyemmällä kierrolla kun pillereitten kanssa. No sitten minulla oli elokuun lopulla kolme päivää pientä vuotoa, sen jälkeen ei ole menkkoja näkynyt. Minä ajattelin että kierto heitää vaan "härän pyllyä" monen vuoden pillereitten jälkeen kun menkat oli ennen pillereitten syöntiä aika epäsäännölliset. Kyllä tunnen itseni tyhmäki :snotty: (Olenkin kyllä blondi )
Minulla ei kyllä ole ollut juurikaan raskaus oireita( tai eihän minulla kyllä ole aikaisempaa kokemusta mihin verrata)
Muutamana päivänä minua on huimannut, viikonloppuna oli etova olo kuin myös maanantaina mutta en osannut ajatella että ne oli raskausoireita. (Noloa)
No joka tapauksessa minulla on jo maanantaina eka neuvola aika, niin eiköhän pikkuhiljaa selviä kuinka pitkällä olen.
)Minulla ei kyllä ole ollut juurikaan raskaus oireita( tai eihän minulla kyllä ole aikaisempaa kokemusta mihin verrata)
Muutamana päivänä minua on huimannut, viikonloppuna oli etova olo kuin myös maanantaina mutta en osannut ajatella että ne oli raskausoireita. (Noloa)
No joka tapauksessa minulla on jo maanantaina eka neuvola aika, niin eiköhän pikkuhiljaa selviä kuinka pitkällä olen.
Onnea tytti83:lle plussasta! Nyt pidetään kovasti peukkuja ja toivotaan rauhallista odotusaikaa! :flower: Ei kaikille tule suuria raskausoireita ja monilla ne menkat heittää pillereiden jälkeen vielä pari kertaa ennen kuin kierto tasoittuu. Eli suotta tunnet itseäsi tyhmäksi. :hug:
Tytti83 Paljon onnea plussasta :flower: Ja kaikille uusille mukaan tulleille tasapuolisesti tervetuloa.. Joku siellä pahoitteli että asiat menee vähä aiheen ohi. Älä ole pahoillasi, tarinaa saa ainakin mun puolesta tulla välillä muustakin kuin vauvakuumeesta, oviksista jne.. Olen minäkin täällä kipuillut oman terveyteni kanssa kun keuhkokuume iski jne.. joten nou hätä =)
Täällä ei ole menkkoja vieläkään näkynyt/tuntunut mutta ei myöskään mitään raskauteen viittaavaa.. Toivo alkaa pikku hiljaa nostaa päätään vaikka yritän sitä hillitä.
Nautitaan auringosta :wave:
Täällä ei ole menkkoja vieläkään näkynyt/tuntunut mutta ei myöskään mitään raskauteen viittaavaa.. Toivo alkaa pikku hiljaa nostaa päätään vaikka yritän sitä hillitä.
Nautitaan auringosta :wave:
Onnea Tytti-83 plussasta ja tervetuloa uusille :wave:
Marleena-84 Minä olen myös tiedostanut syysmasennuksen taas itselläni. Ehkä helpoimpia ovat olleet ne syksyt kun on ollut pieni vauva hoidettavana tai odotuksessa =)
Nyt on taas kausi et kaikki nyppii eikä mikään huvita. Jaksuja sullekin :hug:
Marleena-84 Minä olen myös tiedostanut syysmasennuksen taas itselläni. Ehkä helpoimpia ovat olleet ne syksyt kun on ollut pieni vauva hoidettavana tai odotuksessa =)
Nyt on taas kausi et kaikki nyppii eikä mikään huvita. Jaksuja sullekin :hug:
Kiitos vaan kaikille onnitteleusta. Kuulkaa kyllä nyt jännittää. Avo miehelle kun kerroin et nytpä tuli plussa, hänellä oli koko eilisen illan "typerä virne" naamalla. Kyllä tämä tuntuu kyllä kieltä mättä vähän epätodelliselta, ainakin viellä.
Olin ajatellut ettei se nyt näin helposti käy kun en jaksa mistää kierroista ja ovulaatiosta ressata.
Maanantain neuvola tosissaakin jännitää... Onneksi se on jo silloin en varmaan malttaiskaan oottaa kauempaan.
naamalla. Kyllä tämä tuntuu kyllä kieltä mättä vähän epätodelliselta, ainakin viellä. Olin ajatellut ettei se nyt näin helposti käy kun en jaksa mistää kierroista ja ovulaatiosta ressata.
Maanantain neuvola tosissaakin jännitää... Onneksi se on jo silloin en varmaan malttaiskaan oottaa kauempaan.
Täällä ei edelleenkään menkkoja kuulu, taitaa tää rouva kipasta viikonloppuna apteekkiin testin ostoon
Niin siis palataan asiassa taaksepäin.. Katsoin kalenteria uudestaan ja menkkojen olisi kuulunut alkaa keskiviikkona ja mulla ne on melkeinpä aina todella säännölliset toivossa on hyvä elää
Niin siis palataan asiassa taaksepäin.. Katsoin kalenteria uudestaan ja menkkojen olisi kuulunut alkaa keskiviikkona ja mulla ne on melkeinpä aina todella säännölliset
toivossa on hyvä elää Minä tein tänä aamuna clearblue testin... ja siihen tuli 10 min sisällä plussa. mut silti pohdiskelen et onko oikea plussa vai mitä...
tuun kertoo kun oon tehnyt uuden testin joka vois vaikka nyt sit mennä putkeen =)
tuun kertoo kun oon tehnyt uuden testin joka vois vaikka nyt sit mennä putkeen =)
Onnea Tytti83! Voin hyvin kuvitella tuon epätodellisen fiiliksen . Miulle tulee epätodellinen fiilis jo siitä, että minä, siis minä, kykenisin saamaan aikaan uuden ihmisen . No, kuulumisia sitten maanantaina!
marleena-84, senkun uskot vaan että elämä kantaa. Mie oon aina ollut sellainen stressaajatyyppi, voi voi sitä ja tätä. Jossain vaiheessa vaan tajusin, että on turha rimpuilla, elämä menee painollaan. Vähän samalla tavalla suhtaudun tähän lapsiasiaan. Jos tulen raskaaksi, kyllä mie opin elämään äitinäkin, sitä on turha pohdiskella.
Oon ehkä yllättynyt siitä, miten ahdistavalta suorastaan on tuntunut muutamat vauvavihjailut... Täti sanoi äidilleni (jolla ei ole yhtään lapsenlasta ja mie olen ainoa, joka voi hänelle niitä antaa), että katos xxxxx, siullakin voisi olla jo tällaisia isoja lapsenlapsia ja paijaili serkun mukuloita. Työkaveri sanoi tänään: sun pitää tehdä äitistäs nyt sitten mummo. ARGH! Eihän ne lapset tänne vaan tupsahda jostain! Vaikka haluasinkin raskaaksi just nyt, ei se sormia napsauttamalla tapahdu.
Menkat myöhässä... Öh, en tiiä syytä. En tiiä, oisko nyt ollut ee teoriassa mahdollisuus raskautuakaan. Katellaan.
Iloa ja lämpöisiä ajatuksia kaikille :flower:!
. Miulle tulee epätodellinen fiilis jo siitä, että minä, siis minä, kykenisin saamaan aikaan uuden ihmisen . No, kuulumisia sitten maanantaina!marleena-84, senkun uskot vaan että elämä kantaa
. Mie oon aina ollut sellainen stressaajatyyppi, voi voi sitä ja tätä. Jossain vaiheessa vaan tajusin, että on turha rimpuilla, elämä menee painollaan. Vähän samalla tavalla suhtaudun tähän lapsiasiaan. Jos tulen raskaaksi, kyllä mie opin elämään äitinäkin, sitä on turha pohdiskella.Oon ehkä yllättynyt siitä, miten ahdistavalta suorastaan on tuntunut muutamat vauvavihjailut... Täti sanoi äidilleni (jolla ei ole yhtään lapsenlasta ja mie olen ainoa, joka voi hänelle niitä antaa), että katos xxxxx, siullakin voisi olla jo tällaisia isoja lapsenlapsia ja paijaili serkun mukuloita. Työkaveri sanoi tänään: sun pitää tehdä äitistäs nyt sitten mummo. ARGH! Eihän ne lapset tänne vaan tupsahda jostain! Vaikka haluasinkin raskaaksi just nyt, ei se sormia napsauttamalla tapahdu.
Menkat myöhässä... Öh, en tiiä syytä. En tiiä, oisko nyt ollut ee teoriassa mahdollisuus raskautuakaan. Katellaan.
Iloa ja lämpöisiä ajatuksia kaikille :flower:!
tein äsken apteekin oman testin, ja testiajan sisään siihen ilmestyi hyvin vaalea mutta silmin erotettavissa oleva viiva hirveästi ei väriä viivassa ole mut varmaan on vielä kiertoki siinä vaiheessa.... huomen aamulla teen vielä aamupisusta testin, ja se sit varmasti kertoo tuloksen suuntaan tai toiseen B)
hirveästi ei väriä viivassa ole mut varmaan on vielä kiertoki siinä vaiheessa.... huomen aamulla teen vielä aamupisusta testin, ja se sit varmasti kertoo tuloksen suuntaan tai toiseen B)Voi että, täällä jo porukka alkaa plussailemaan... Mun pitäs oottaa tosiaan sinne lokakuun johonkin puoleen väliin menkkoja. Testejä on kyllä kotona jo valmiina kun netistä tilasin ennen viime menkkojen alkua ettei käy niin kuin esikoisen kanssa... Oli yksi testi ja siihen tuli hyvin hyvin haalea viiva ja kello oli jo yli yhdeksän illalla... Hätäpäissäni soitin kaverille ja kysyin olisiko hänellä jäänyt yhtään testiä kotiin (oli juuri saanut toisen muksun) ja olihan hänellä kipi kapi sieltä hakemaan testiä. Oli siinä selittäminen kaverille... Taisi olla viikonloppua kun testailin ja maanantaina sitten kävin tk:ssa testissä kun ajattelin että niillä olisi paremmat testit. Sieltäkin sain vastauksen "heikko positiivinen". Oli ihan uutta että voi olla heikko postiviinen kun oon vähän aatellut että testi on joko positiivinen tai negatiivinen. Viikon kärvistelin ja kävin uudestaan tk:ssa ja positiiviseksi ne sen sitten tulkitsi, koti testeillä oli viiva pysynyt heikkona koko viikon... :kieh: Olipa kiva jännäillä silloin että miten käy kun muutenkin oli aika stressi kausi, sanoin silloin miehelle että jos siellä jotain elämää ja on ja se siellä pysyy niin se on varmasti tyttö ja saa mun kovapäisen luonteeni... Noh tyttöhän sieltä tuli, mutta onneksi ei ainakaan vielä ole näyttänyt merkkejä samanlaisesta kovapäisyydestä kun mitä äitinsä on...
Vielä piti kysyä että kuinka kivulias teillä muilla on ovulaatio? Mulla on tänään jomotellut mahaa kuin olisi menkat alkamassa ja tuon yourdays nettikalenterin mukaan mulla ois näihin aikoihin vissiin ovulaatio. Oon muutenkin synnytyksen jälkeen huomannut tän ajan kuusta herkemmin kipuiluna ja heittelevinä mielialoina... Onko muilla samaa "ongelmaa"? Ja oletteko te joilla on jo lapsia huomanneet että olisi esikoisen syntymän jälkeen alkanut huomaaman herkemmin nämä asiat?
täällä taas aaltoilee nuo toisenlapsen tahtomiset. Nellyllä ollu ihme kitinää taas ja en oikee enää tiiä mistä se vois johtua ku ei syliinkään rauhotu. omiaan siis aiheuttaan sen kuuluisan huoho-äiti-fiiliksen.
mies pääs taas vähä yllättää ku se ei o ollu kakkosen tekemisestä oikeen mitään mieltä ja kun tästä olosta sille volisin ni se sano et sitte toisen lapsen kohdalla sitä varmaan ei tuu niin helposti enään tollasta oloa. sekin on nyt siis sisäistäny ajatuksen kakkosesta.
mies pääs taas vähä yllättää ku se ei o ollu kakkosen tekemisestä oikeen mitään mieltä ja kun tästä olosta sille volisin ni se sano et sitte toisen lapsen kohdalla sitä varmaan ei tuu niin helposti enään tollasta oloa. sekin on nyt siis sisäistäny ajatuksen kakkosesta.