PIKKUKAKKOSTA TOIVOVAT VOL.7

:hug: Treelo ja Nemu!

Noppis- tuollaisia juttuja munkin paassa pyorii... oonko hullu, kun muutan asioita, kun ne on hyvin? Miten poika tulee parjaamaan hoidossa? Miten itse jaksan sen vasymyksen ja pahoinvoinnin kanssa? Jos/kun se plussa tulee jossain vaiheessa, itken varmaan, kun haluankin vanhan elaman takaisia... Mut kun siita shokista paastaan... :heart: :D

Musta vaan tuntuu, ettei se tapahdu koskaan, kun taalla muutama kuukausi on pyoritty ja aina ne punaiset tulee... en oikein osaa kuvitellaakkaan, et ite taalla kirjoittelisia, et oon plussannu. :eek:
 
latte täytyy heti kommentoida et mäkään en pysty ees kuvittelemaan et tulisin tänne kertomaan et plussa tuli :eek: se vaan tuntuu niiiiin mahdottomalta ajatukselta, vaikka kaiken sen eteen teenkin.
taitaa mulle tulla pisin päivittäjän pesti ikinä :LOL:
 
Noppis
Ja mä taas oon vissiin liiankin positiivinen ihminen, kun joka kerta oikean tai kuvitellun oviksen jälkeen oon ihan varma, että no kyllähän se plussa sieltä tulee. :D Jonain päivänä sitten oikeastikin. :heart:
 
Noppis
Jaahas, siinä sit tosiaan meni ne mun oviksen "varmistukset" lämmöistä. 37,7 eli kuumettahan mulla on, ei ovis tällaisia lämpöjä nosta. Harmi, no täytyy toivoa, et se ovis siitä huolimatta oli. :p
 
Et sä Noppis kyllä hirveen positiiviselta vaikuta, kun pelkäät niin monta asiaa ;) Toivotaan, että se ovis nyt oli ja meni ja hyödynnettiin.

Mä en oo enää aikoihin murehtinut noita "sit kun oon raskaana" juttuja. Vuos sitten olin varma, että meillä on toinen vauva ensi jouluna. Nyt oon ihan varma etten oo joulunakaan raskaana :ashamed: Siinä teille roppakaupalla positiivisuutta :LOL:

Gallupiin toivoisin, että toinen lapsi kaipais vähemmän viihdyttämistä ja seurailis enemmän esikoisen touhuja. ja muutenkin ottaisin rennommin esim. ruoka-asioissa. IKun nyt tulis vaan se pikkuinen :)
 
Tervetuloa treelo. Nemu ja treelo :hug: tädistä.

Noppis jopas sinä pelkäät monia asioita. Mulla oli kans sillon huolena samanlaiset asiat kun tytön vein viime syksynä tarhaan. Lähinnä ne et kuin pärjää kun on outo paikka ja kiusataanko kun on niin pikkanen. Onneksi tyttö pääsi ensin pienten (1-3v) puolelle ja sit myöhemmin siirty isojen ( 3-5 )puolelle. Pienten puolelle kotiutu tosi hyvin ja ei joutunu kiusatuksi kun oli muita isompi. Isojen puolella tädit kehu että on reippampi kun omnet vanhemmat lapset sillä puolen. Et ne sit niistä mun huolista. Eikä ole joutunu kiustauksi. Ilmeisesti osaa pitää puolensa. :D

).( Ootellaan joko tätiä tai sit kuun loppua että pääsee testaamaan. Oireita ei oikeestaa ole kun lievä rintojen aristus ja julmettu kärtyäminen. Tuntuu että kaikki pikkuasiat ärsyttää ja kiukuttaa. Välillä nippailee oikealla ja välillä vasemmalla. Välllä hetkittäin tuntuu oikealla venyvää kipua, mutta se on vain pienen hetken.

Yleensä mulle on käyny niin että kun olen oireita tai testauksesta jotain kirjottanu niin eiköhän se ferrari ole alkanu itestään ilmotella. Saa nähdä käykö nyt samoin.
 
Niin joo siihen gallupiin. Pikkukakkosen kans otan varmaan paljon rennommin kun tän esikoisen kans. Ressaan vähemmän ja mennään enemmän mutu-tuntumalla. Nyt kun on yhdestä jo kokemusta niin sitä varmaan osaa /tietää ne jutut paljon paremmin kun esikoisen vauva-aikana.
 
maruzella noin se edellinen raskaus alkoi mulla... ihan menkkaolo, mutta ei menkkoja kuulunut =) nyt vaan plussapeukutukset sinne!!!

Mun luokse se täti ferrareineen löysikin sitten tänään... prkl. No, ensimmäinen kierto tää vasta olikin ja aika ihme se olis ollut jos heti olisi tärpännyt. Lisäksi meillä näytti menneen ajoitus vähän pieleen :D Mitenkä muuten noi kp:t ootte laittaneet, onko eka kp se kun alkaa tuhruttelu vai sitten kun alkaa vuoto kunnolla???

Ensi kiertoon päätettiinkin jo kokeilla ovista tikuttaa kun kierto heittelee sen n. viiden päivän välillä enkä tosiaan ihan sitä oviksen ajankohtaa tiedä ja sitten vielä mies tekee tällä hetkellä töitä kuin pieni eläin eikä aika ja jaksaminen riitä siihen että touhuillaan usein
 
AAM
tervetuloa uudet:wave:

:kieh: - tädin yllättämille... toivotaan että lähtee kun on aikansa ja jättää seuraavat 10 kiertoa väliin ;)

jestas tuntuu ko lukee vaan välillä viestejä ettei pysy mieli kelkassa kun ei kirjoita :D
täällä oviksia odotellaan tai siis yritetään tikutella.. :whistle: tuloksin ja ei tuloksin.

Lämmöistä tonne km ketjuun kirjoittelinkin etten niihin oo vielä tutustunut.. enkä varmaan jaksakaan tutustua sen tarkemmin. Tärppää jos tärppää... *kauhea tämmöi hällä väliä TJOT-olo taas :eek: *spänk, flatsh* *läimii itseään päähän* sä halusit vauvan, mihin se fiilis välillä katoaa?? taitaa olla tunne kaikilla välillä samanlainen..

mut oikeesti mä en jaksa ihan koko ajan touhottaa kybällä välillä tulee näitä hiljaiselo viikkoja eiks teillekin ? sit harmiks tietty menee joku vauvantärkeä ovis ohi.. ja ferrarin valot näkyy jo.. :'( meaning another waisted ovulation ! :(

palataan huomenissa.. pää liaan sekasin ko kattelin kolme tuntia putkeen telkkua.. ensin eilisen todistettavasti syyllisen, sit CSI: n ja sit diilin ja sit vielä kaks hells kitchenin jaksoa 5 tuotantokautta.. |O ehkäpä painun punkkaan ja jupistaan huomenna siis tänään :D
 
Huomenta kaikille! =)

tätipahoittelut ja onnea seuraavaan kiertoon punaisen paholaisen kohdanneille, tervetuloa uudet! :wave:

tuosta esikoisen hoitoon viemisestä: ei mikään ihme että se teitä jotain ahdistaa, muistan vielä hyvin sen tunteen. Meillä poitsu meni hoitoon kun oli lähes 3-vuotias, mutta pahaa se teki silti. Ensimmäinen kuukausi oli sekä äidille että pojalle totuttelua, sitten homma alkoi rullata rutiinilla. Tunnustan, että olin ekat työpäivät kirjaimellisesti tippa linssissä kun mietin mitä pieni tekee sillä aikaa...mutta siitä pääsee yli. Lapset tarvitsevat toisten lasten seuraa ja laadukkaan päivähoitopaikan löytäminen on lottovoittoon verrattavissa oleva täysosuma. Meillä se otti kaksi vaihtoa ennen kuin osui se jackpot.

Vielä tammikuussa laskeskelin että joo sitten kun meillä on vauva niin jne... hommia, mutta nyt en enää. Projekti päättyy vuodenvaihteessa, työnhaku meneillään mutta that´s life. Emme anna tuommoisten arkiasioiden häiritä tätä meidän "suurempaa suunnitelmaa". Aina voi tehdä keikkahommia laskettuun aikaan saakka, vakiduunia tuskin kukaan tarjoaa tiineenä olevalle. On sitä elämää hoitovapaan jälkeenkin, työelämää on jäljellä vielä vuosikymmenissä mitattava pätkä. Joten mitä seuraavasta kolmesta-viiteen vuodesta, sehän on vaan pieru saharassa kun miettii asiaa isommassa mittakaavassa.

Se aamun filosofisesta osuudesta, ja takaisin exceleiden pariin! B)

Tsemppiä viikon piinailijoille! bd
 
Noppis
Siis voiko tästä kropasta reklamoida johonkin? Voiko sen palauttaa tai vaihtaa? :eek:

Mulla tulee TAAS ovislimaa, eikä ihan vähänkään. Siis sitä on tullut nyt ööö... jotain pari viikkoa? Oikeesti mä en kestä!!! |O |O |O Mä en ovuloi ikinä! |O |O |O Kaiken lisäksi tosiaan ollaan kuumeessa ja flunssassa koko konkkaronkka, mut mies tietenkin vain sen verran, et menee silti töihin, ja mä saan täällä kipeänä hoitaa yksin kipeää lasta. :snotty:

Viisaampaa olis kun lopettais koko vauvakuumeilun. :kieh: Mut mitäpä sitä itselleen voi. :|

SIINÄ TEILLE POSITIIVISUUTTA! :LOL: :LOL: :LOL:
 
Hiton mitäs nytin tissiketjut. Palsta on ollut eilisestä ihan jähmeenä, kun muu maailma käy kurkkimassa tissien kuvia :kieh: :LOL: .

Voi Noppis, tsemppiä nyt kovasti! Välillä mäkin kaihoan tuota kropan vaihtoa mutta loppujen lopuksi tää tuttu ja turvallinen on ihan ok :D .

Esikoisen hoitoon vieminen: Meillä se kauhistuttava juttu tapahtui tammikuussa. Mun vauvani oli vasta 1 v 3 kk ja jouduin jättämään pienen hoitoon :'( . Aluksi tuntui, että sydän revitään rinnasta, varsinkin kun pieni itki kahden viikon ajan aina kun mun piti lähteä. Mut hyvin kaikki alkoi mennä. Hoitaja oli ihan unelma ja meidän poika oli ainoa "vauva" 4 lapsen ryhmästä. Poika sai sylihoitoa yms. kun muut isommat leikkivät itsekseen. Harmiksemme hoitaja ilmoitti toukokuussa, että lopettaa. Nyt meillä on taas totuttelu päällä uuteen paikkaan, kun poika on vähän ujopiimä. Jälleen tuli parku, kun jätettiin pariksi tunniksi harjoittelemaan :'( .

Omaa napaa: Täti ei ole vielä rynnännyt kylään, vaikka kovilla nippailuilla varottelee. Oletettavasti menkat alkaa sunnuntaihin mennessä, koska nyt on jo kp 27 ja oletetusta oviksesta on jo 11 päivää.
 
Tein sitten äsken testin ja negaa näytti. :( Elikkä tädin pitäis sit huomena tulla kylään. Osasin kyllä varautua tohon negaan mutta harmittaahan se silti. No voinpahan ens viikolla festareilla juoda muutaman olusen ja nauttia hyvästä musiikista..
 
Missä ne menkat nyt on kun niitä toivotaan? :kieh: Huomenna aamulla on aika varattuna kierukan poistoon, mutta eipä näy menkkoja. Voisin vaikka itkeä. Kun se pirun perhesuunnittelukin on sitten kiinni heinäkuun...

Toinen itkunaihe: mun menkkakalenteria ei tosiaan löydy mistään. Oikeasti itkettää. Taidanpa sitten ostaa heti ekaan kiertoon ovistestit, kun imetänkin vielä. Tietää sitten että onko ihan turha toivo koko ovulaatio.

Ferrarin yliajamille lohtu- :hug: Mä kun olisin nyt voinut ottaa vaikka teidän kaikkien menkat yhteensä.

Maruzellan kuulumiset kiinnostaa!
 
oi kun tuli ihana ylläri, meilailtiin tossa miehen kanssa ja pistin että onpas hiljasta töissä, taidan mennä kahville ja eikös se pärähtänyt tänne kesken työpäivänsä käymään tuolta toiselta puolelta kaupunkia! :heart: on se niin ihana :heart:
 
Jeps, noin mäkin kuulin. Mutta kun tuolla meidän perhesuunnittelussa eivät suostu poistamaan ilman menkkoja. Tiedä sitten miksi. Kaiken lisäksi sanovat että sinne kohtuun erittynyt kupari voi vielä ehkäistä, ei ehkä tule raskaaksi saman tien. :'(
 
ei pelota! Mä olin vk20 -->vuodelevossa, kaikki mahdolliset komplikaatiot alkavasta raskausmyrkytyksestä ennenaikasiin suppareihin ja lapsiveden vähyyteen. Ja ihan hyvä siitä tuli. Pitää vaan hyödyntää isovanhempia enemmän toisella kertaa, jos sellainen meille suodaan.
 
Täällä töissä on niin tylsää ja hiljaista, että vastaanpa gallupiin:

Mua pelottaa eniten se, että raskaus menee kesken. Huonovointisuudesta en juurikaan tiedä, kun edellisessä raskaudessa pahoinvointia oli (vaan vähän) rv 6-12 ja sen jälkeen olin rv 42+1 saakka elämäni kunnossa :) . Eli ei pelota sillä tavalla.
 

Yhteistyössä