Hei kaikille! Minäkin olen vielä täällä mutta valitettavasti niin kovin harvoin koneella että ehdin hädin tuskin lukemaan kaikkia juttuja... :ashamed:
Mulla on huomenna se Gyne ja jännittää ihan tolkuttomasti! Toivon vaan, että saan asiani selitettyä niin että ottaa mut tosissaan ja antaa oikeesti jotain lääkettä tähän ovuloimattomuuteeni tai mikä mua sitten vaivaakin.. Pelkään vaan, että alan itkemään ja sitten siitä puhumisesta ei tule mitään. Onko kukaan muu huomannut olevansa kireä kuin viulunkieli ja mieli TOSI herkässä?? Siis kun yleensä olen tosi tasainen ihminen niin nyt tuntuu, että ei ees kuolinilmoituksia voi lehdestä lukea. Voisko siihenkin olla syynä joku hormonaalinen häiriö?? Pitäis tietenkin kysyä ennemmin siltä lääkäriltä näitä asioita mutta kun jotenkin tuntuu, että te täällä "kaiken kokeneena" tiedätte paljon enemmän...
Mulla tosiaan täti tekee parhaillaan lähtöä, toivottavasti huomiseen mennessä on poissa niin sen gynen ei tartte yökkiä jos jotain tutkimusta meinaa tehdä.. Siihen asti voimia kaikille, nää asiat on henkisesti niin vaikeita... :headwall:
Nopeita kommentteja (mitä nyt lukemaani muistelen): uusille tervetuloa!! Mites
Fensca joko tiedät onko kyytiläinen vielä matkassa?
iitukalle tuhansia haleja :hug: melkein alkoi itkettää kun luin teidän tilanteesta (älkää ottako muuten näitä mun itkuja ihan todesta, hormoonit ne vaan jyllää)! Eilen itse sain tietää, että poikamme saa uuden serkun ja ilmeisesti tämä raskaus oli sellanen onnellinen yllätys... :headwall: Kyllä itku pääsi kun oli niin EPÄREILU olo!! Mutta näin tämä elämä menee, jotkut saa, toiset ei ja eihän se meidän onnesta ole pois kun toiset saa mutta tuntuu silti niin PAHALTA!!
Vielä plussapuhurit kaikille jännäilijöille!!
:heart: