Susannalle osanotot läheisen menettäminen on aina hirveetä ja vielä nyt odotusaikana kaikki tunteet on voimakkaampia, ainakin itsellä
Täällä tyttö potkii ihanasti masussa ja pää alaspäin on nyt ainakin pari viikkoa pysynyt voikun pysyisi loppuun asti! Tuplat on hankittu ja iso kasa ihania tytön vaatteita löytynyt kirppikseltä<3 Olen nyt vasta tajunnut ton kirpparin ja pojallekin löytänyt sieltä ekaa kertaa muutamia ihania merkkivaatteita kaikki esikoisen vauvavaatteet ostettiin kaupoista, kun en ymmärtänyt kirppiksistä mitään pinnasänky löydettiin halvalla huutonetistä, kun päätettiin että esikoinen tarvitsee vielä omaa pinnistä, mistä ei pääse heti karkuun muut ovatkin tallella esikoiselta, joten ei tarvitse mitään ostella
Esikoinen 1v 2kk ei tosiaan tajua vielä yhtään että vauva tulossa. Nyt muutenkin hänellä alkanut olla vähän uhmaa puree ja lyö kun haluaisi jotain sanoa, muttei vielä osaa ja vauhtia riittää ihan sairaasti, kun kiipeilee koko ajan pöydille ja kaikkialle ja tekee kaikkea kiellettyä. Välillä olen ihan puhki, kun en saa ikinä hetkeäkään istahtaa sohvalle, kun pojalla heti tarve saada huomiota Onko muilla samoja meininkejä? Välillä kun poika lyö, niin tietenkin kiellän ja sen jälkeen näytän että voi silittää, niin tekeekin niin. Mutta voikun tämä vaihe menisi ohi ennen vauvan syntymää! Ja olisi niin kiva, että poika alkaisi oppia sanoja (muutakin kuin äiti), että osaisi sanoin ilmaista itseään. Muuten poika on aina ollut niin iloinen ja hyväntuulinen ja ns helppo tapaus. Mutta nyt selkeesti turhautuu, kun ei löydy sanoja ja ei saa tarpeeksi minulta huomiota, kun olen niin väsynyt ym.
Täälläkin supistuksia paljon,mutta nyt vähemmän kuin pari viikkoa sitten. Silloin oli yhtenä päivänä 30 supistusta. Ja välillä kans tulee kova paineen tunne alas, mutta menee sitten ohi. Neuvolalääkärissä pari viikkoa sitten kohdunsuu vielä ihan kiinni ja kohdunkaulaa hyvin jäljellä, joten ei ollut supistuksen mitään aiheuttaneet, onneksi alkuraskaus sujui ihmeen hyvin (pahoinvoinnista huolimatta), mutta nyt selkeesti on kroppa paljon huonommassa kunnossa kuin esikoista odottaessa kunto on huono (vatsalihakset eivät edes ehtineet palautua esikoisen synnytyksen jälkeen) ja nyt on tullut suonikohjuja :S (niitäkään ei esikoisesta tullut) ja painokin nousee taas yhtä kovaa vauhtia kuin esikoisesta, vaikka lähtöpaino oli vielä muutaman kilon enemmän. Olen onneksi hoikka, mutta silti kroppa kärsii hirveesti, jos painoa tulee taas yli 20kg vaikka syön aivan samalla tavalla kuin ennen raskautta, mutta aineenvaihdunta on vaan niin paljon hitaampi.
Mutta kyllä täällä nautitaan raskaudesta on ihana ajatella, että saadaan pieni tyttö tähän perheeseen ja jossain vaiheessa on pojallekin leikkikaveri kotona<3 synnytystä odotan jo innolla vielä ei osaa yhtään jännittää, muuta kuin miten esikoisen hoito järjestyy ja ikävöikö kovasti äitiä ym. Mutta odotan niin sitä jännitystä ja että saisi pienen jo syliin<3
AurinkoL + pikkusisko 30+1 <3
Täällä tyttö potkii ihanasti masussa ja pää alaspäin on nyt ainakin pari viikkoa pysynyt voikun pysyisi loppuun asti! Tuplat on hankittu ja iso kasa ihania tytön vaatteita löytynyt kirppikseltä<3 Olen nyt vasta tajunnut ton kirpparin ja pojallekin löytänyt sieltä ekaa kertaa muutamia ihania merkkivaatteita kaikki esikoisen vauvavaatteet ostettiin kaupoista, kun en ymmärtänyt kirppiksistä mitään pinnasänky löydettiin halvalla huutonetistä, kun päätettiin että esikoinen tarvitsee vielä omaa pinnistä, mistä ei pääse heti karkuun muut ovatkin tallella esikoiselta, joten ei tarvitse mitään ostella
Esikoinen 1v 2kk ei tosiaan tajua vielä yhtään että vauva tulossa. Nyt muutenkin hänellä alkanut olla vähän uhmaa puree ja lyö kun haluaisi jotain sanoa, muttei vielä osaa ja vauhtia riittää ihan sairaasti, kun kiipeilee koko ajan pöydille ja kaikkialle ja tekee kaikkea kiellettyä. Välillä olen ihan puhki, kun en saa ikinä hetkeäkään istahtaa sohvalle, kun pojalla heti tarve saada huomiota Onko muilla samoja meininkejä? Välillä kun poika lyö, niin tietenkin kiellän ja sen jälkeen näytän että voi silittää, niin tekeekin niin. Mutta voikun tämä vaihe menisi ohi ennen vauvan syntymää! Ja olisi niin kiva, että poika alkaisi oppia sanoja (muutakin kuin äiti), että osaisi sanoin ilmaista itseään. Muuten poika on aina ollut niin iloinen ja hyväntuulinen ja ns helppo tapaus. Mutta nyt selkeesti turhautuu, kun ei löydy sanoja ja ei saa tarpeeksi minulta huomiota, kun olen niin väsynyt ym.
Täälläkin supistuksia paljon,mutta nyt vähemmän kuin pari viikkoa sitten. Silloin oli yhtenä päivänä 30 supistusta. Ja välillä kans tulee kova paineen tunne alas, mutta menee sitten ohi. Neuvolalääkärissä pari viikkoa sitten kohdunsuu vielä ihan kiinni ja kohdunkaulaa hyvin jäljellä, joten ei ollut supistuksen mitään aiheuttaneet, onneksi alkuraskaus sujui ihmeen hyvin (pahoinvoinnista huolimatta), mutta nyt selkeesti on kroppa paljon huonommassa kunnossa kuin esikoista odottaessa kunto on huono (vatsalihakset eivät edes ehtineet palautua esikoisen synnytyksen jälkeen) ja nyt on tullut suonikohjuja :S (niitäkään ei esikoisesta tullut) ja painokin nousee taas yhtä kovaa vauhtia kuin esikoisesta, vaikka lähtöpaino oli vielä muutaman kilon enemmän. Olen onneksi hoikka, mutta silti kroppa kärsii hirveesti, jos painoa tulee taas yli 20kg vaikka syön aivan samalla tavalla kuin ennen raskautta, mutta aineenvaihdunta on vaan niin paljon hitaampi.
Mutta kyllä täällä nautitaan raskaudesta on ihana ajatella, että saadaan pieni tyttö tähän perheeseen ja jossain vaiheessa on pojallekin leikkikaveri kotona<3 synnytystä odotan jo innolla vielä ei osaa yhtään jännittää, muuta kuin miten esikoisen hoito järjestyy ja ikävöikö kovasti äitiä ym. Mutta odotan niin sitä jännitystä ja että saisi pienen jo syliin<3
AurinkoL + pikkusisko 30+1 <3