Ihania uutisia wabisabilla=) Mulla oli myös mukava ultra käynti, syke löytyi ja koko vastasi viikkoja. Kahdesta siirretystä matkaa jatkoi vain toinen mutta enpä osaa surra sitä että kyydissä on "vaan" yksi. Helpotuksen tunne oli valtava kun syke löytyi oikeasta paikasta. Yritän vielä pitää raskauden omana tietona kunnes np ultra on käyty
**Piinailijoista ekaan ultraan.. ja ehkä ylikin**
- Viestiketjun aloittaja Tinka-
- Ensimmäinen viesti
Voi ihanaa wabisabi ja pikkukotka!! Onneksi tosiaan kohtu taitaa olla aika suojaisa paikka, että vaikka ite kuinka hermoilee, niin pikkuisella voi ja todennäköisesti on kaikki hyvin.
Omalla tavallaan niin ihania nämä raskausoireet, mutta onhan heikottava ja huono olo heikottava ja huono olo, oli sitten syy iloinen tai ei. Viikonloppuna heikotus yltyi ja on nyt päällä melkein jatkuvasti. Nyt pitäis selvitä viikon hommista, vähän mietityttää, että miten, eikä haluais vielä kertoa tästä raskaudesta eteenpäin. No yritän kasata evästä mukaan laukkuun ja salaa sitä sitten päivän mittaan napostella, jos se vähän helpottais oloa ja pysyisin pystyssä sinne iltapäivään.
Joo, mutta en siis todellakaan valita, vaan ihanaa tämä on, kaikki merkit siitä, että jotain tapahtuu
Iloista viikon alkua teille kaikille! Toivottavasti viikon päästä löydän tieni sinne kazin perustamaan uuteen ketjuun
Joo, mutta en siis todellakaan valita, vaan ihanaa tämä on, kaikki merkit siitä, että jotain tapahtuu
Iloista viikon alkua teille kaikille! Toivottavasti viikon päästä löydän tieni sinne kazin perustamaan uuteen ketjuun
Pikkukotkalle onnittelut ilouutisista!!!
Kielovanamo tiedän tunteen. Mies hymyilee kuin naantalin aurinko aina kun mulla on paha olo ja itsekin on iloinen, mut sit toisaalta joo etominen on etomista, on syy mikä tahansa. Mutta kuten sanottua,yhtään en valita, vaan otan kaiken mikä tulee. Taidat olla (ainakin) pari päivää mua edellä, mulla lauantaina alkoi tosissaan paha olo, koko ilta tuli maattua kun aina kun nousi ylös alkoi oksettaa. Su sitten vain etoi koko ajan, mutta ei niin tosissaan. Alkaakohan pahoinvointi ees näin aikaisin, la oli vasta 5+5...
ps. krampit vähentyneet ja miedontuneet, toivo nousee taas
Kielovanamo tiedän tunteen. Mies hymyilee kuin naantalin aurinko aina kun mulla on paha olo
ja itsekin on iloinen, mut sit toisaalta joo etominen on etomista, on syy mikä tahansa. Mutta kuten sanottua,yhtään en valita, vaan otan kaiken mikä tulee. Taidat olla (ainakin) pari päivää mua edellä, mulla lauantaina alkoi tosissaan paha olo, koko ilta tuli maattua kun aina kun nousi ylös alkoi oksettaa. Su sitten vain etoi koko ajan, mutta ei niin tosissaan. Alkaakohan pahoinvointi ees näin aikaisin, la oli vasta 5+5...ps. krampit vähentyneet ja miedontuneet, toivo nousee taas
Saako liittyä mukaan piinailemaan ? Tein eilen 12dpo erittäin suureksi yllätyksekseni positiivisen raskaustestin. Meillä on ennestään PAS:illa saatu 8kk ikäinen poika, ja usko luomuihmeeseen oli hyvin pieni. Hyvin varovaisilla mielillä tässä mennään kun ollaan niin alussa vasta, mutta ainakin viime raskaudesta tuttu "krapulainen" olo tuli nyt jo heti päälle.
? Tein eilen 12dpo erittäin suureksi yllätyksekseni positiivisen raskaustestin. Meillä on ennestään PAS:illa saatu 8kk ikäinen poika, ja usko luomuihmeeseen oli hyvin pieni. Hyvin varovaisilla mielillä tässä mennään kun ollaan niin alussa vasta, mutta ainakin viime raskaudesta tuttu "krapulainen" olo tuli nyt jo heti päälle.Hei kaikille :wave:
Jaa, että minäkö ihan oikeasti nyt kirjoitan tänne ketjuun, uskomatonta!
Eilen tein positiivisen testin, hcg 548 ja yksi kaveri on kyydissä. Jos joku muistaa, niin tässä PASsissa alkioille tehtiin pitkä viljely ja sain yhden n.5vrk ikäisen blaston mukaan. Toisesta alkiosta puuttui jokin "sisäsolukerros.." tmv. Eli se, mistä vauva lähtisi kehittymään, ts. oli tuulimuna. Tämä toinen siirretty näytti hyvältä ja nyt olen jo näin pitkällä.
Laskeskelin, että nyt mentäisiin rv 4+4.
Varhaisultran sain vasta kuukauden päähän, 21.10. Silloin olisi rv 8+5. Kuinka munsta tuntuu, että meni kovin myöhäiseen. Eikös teillä muilla ollut aijemmin?
Terv. Maitoparta, rv 4+4
Jaa, että minäkö ihan oikeasti nyt kirjoitan tänne ketjuun, uskomatonta!
Eilen tein positiivisen testin, hcg 548 ja yksi kaveri on kyydissä. Jos joku muistaa, niin tässä PASsissa alkioille tehtiin pitkä viljely ja sain yhden n.5vrk ikäisen blaston mukaan. Toisesta alkiosta puuttui jokin "sisäsolukerros.." tmv. Eli se, mistä vauva lähtisi kehittymään, ts. oli tuulimuna. Tämä toinen siirretty näytti hyvältä ja nyt olen jo näin pitkällä.
Laskeskelin, että nyt mentäisiin rv 4+4.
Varhaisultran sain vasta kuukauden päähän, 21.10. Silloin olisi rv 8+5. Kuinka munsta tuntuu, että meni kovin myöhäiseen. Eikös teillä muilla ollut aijemmin?
Terv. Maitoparta, rv 4+4
Maitoparta Mulla oli kanssa tuo varhaisultra varattu rv 7+2, mutta kävin yksityisellä rv 6+3 tai 4, ko miun kärsivällisyys ei riittänyt odotella kauemmin.... Enemmän nähtävää siel on mitä kauemmin malttaa odotella, mut tuolloin oli itselle tärkeää nähdä alkiot ja mahdolliset sykkeet. Lopulta taisin siirtää tota Tyksin virallista ultraa viikolla eteenpäin, ko meil tais olla reissu tai jotain.... Eka kauhee hoppu ja sit siirtää varsinaisen ultran viikolla kauemmas....
Apua! Eilen alkoi toispuoleinen vatsa- ja selkäkipu ja menin ihan paniikkiin, kun pelkäsin, että on nyt kohdun ulkopuolinen - sitä kun ei ollakaan vielä koettu....Varasin paniikkiultran tänään ja voi, että mitä siellä näkyikään: :heart::heart:!!! Ollaan sekä onnellisia että samalla vähän kauhuissaan miehen kanssa.
Vadelmaunelma + tiitiäiset 6+5
Ollaan sekä onnellisia että samalla vähän kauhuissaan miehen kanssa. Vadelmaunelma + tiitiäiset 6+5
Maitoparta, upeaa - jättisuuret onnittelut! :heart: Mulla oli varhaisultra 7+3, ja alkion sydän jumputti jo kovasti. En olisi varmasti pystynyt odottamaan päivääkään kauemmin
Voi Vadelmaunelma - mikä ihana uutinen! :flower: =) :heart: Hurjasti onnea! Olette miehen kanssa varmasti ihan sekaisin :kiss: Taitaa mennä hetki, kunnes totutte tilanteeseen!!
Kaz, huomasin ilokseni tuolla odottajien puolella uuden palstasi, mutten ole vielä uskaltanut tulla sinne... taikka mihinkään odotuspalstalle. Mulla on nyt 8+1 menossa ja varhaisultrassa kaikki hyvin, mutta ultran jälkeinen pienen pieni vuoto (johtui ehkä / toivottavasti vain siitä ultrasta...) pelästytti niin, että pidän nyt matalaa profiilia. Vuoto on ollut nyt poissa jo useamman päivän, mutta ihan pieniä ruskeita tippoja on vielä havaittavissa. Tulen kyllä palstailemaan jo ensi viikolla - jos siinä vaiheessa on kaikki hyvin!
Voi Vadelmaunelma - mikä ihana uutinen! :flower: =) :heart: Hurjasti onnea! Olette miehen kanssa varmasti ihan sekaisin :kiss: Taitaa mennä hetki, kunnes totutte tilanteeseen!!
Kaz, huomasin ilokseni tuolla odottajien puolella uuden palstasi, mutten ole vielä uskaltanut tulla sinne... taikka mihinkään odotuspalstalle. Mulla on nyt 8+1 menossa ja varhaisultrassa kaikki hyvin, mutta ultran jälkeinen pienen pieni vuoto (johtui ehkä / toivottavasti vain siitä ultrasta...) pelästytti niin, että pidän nyt matalaa profiilia. Vuoto on ollut nyt poissa jo useamman päivän, mutta ihan pieniä ruskeita tippoja on vielä havaittavissa. Tulen kyllä palstailemaan jo ensi viikolla - jos siinä vaiheessa on kaikki hyvin!
Vadelmaunelma, aivan huippuhuippuihanaa
mikäs teiän hoito olikaan, oliko siis yhtään odotettavissa tällainen tuplaonni? Mä kans pelkään välillä ihan sairaan paljon kohdunulkoista.. vaikka yritän itelleni tolkuttaa, että se ei oo mitenkään todennäköistä. Vielä piinaavat viisi yötä ultraan, huoh
Emily ja maitoparta, isot isot onnittelut ja tervetuloa joukkoon
Maitoparta, mulla ultra ens ma, jolloin on rv 7+4. Sain ekaks ajan vasta siitä puolentoista viikon päähän, mut kun soitin polille uudestaan niin kävi ilmi, että hoitaja oli ekalla kerralla laskenu ajan väärin, eli kantsii ehkä soittaa ja tarkistaa vielä asia!
Lumipuu, meillä sama reaktio miehellä, se hykertelee, kun voin pahoin no toki hoivaa ja hellii myös, onnellinenhan se on ja jotenkin uskaltaa paljon vapautuneemmin iloita ja luottaa kuin minä
mikäs teiän hoito olikaan, oliko siis yhtään odotettavissa tällainen tuplaonni? Mä kans pelkään välillä ihan sairaan paljon kohdunulkoista.. vaikka yritän itelleni tolkuttaa, että se ei oo mitenkään todennäköistä. Vielä piinaavat viisi yötä ultraan, huoh
Emily ja maitoparta, isot isot onnittelut ja tervetuloa joukkoon
Maitoparta, mulla ultra ens ma, jolloin on rv 7+4. Sain ekaks ajan vasta siitä puolentoista viikon päähän, mut kun soitin polille uudestaan niin kävi ilmi, että hoitaja oli ekalla kerralla laskenu ajan väärin, eli kantsii ehkä soittaa ja tarkistaa vielä asia!
Lumipuu, meillä sama reaktio miehellä, se hykertelee, kun voin pahoin
no toki hoivaa ja hellii myös, onnellinenhan se on ja jotenkin uskaltaa paljon vapautuneemmin iloita ja luottaa kuin minä vadelmaunelma Ihania uutisia :flower:
Minua pelottaa ihan hirmuisesti tämä vähäoireisuus. Ainoat oireet on ihan pienet nippailut pari kertaa päivässä alavatsalla, nenän tukkoisuus ja väsymys. Viikon päästä olisi ensimmäinen neuvola ja aion kyllä kysyä, että olisiko mitään mahdollisuutta ultraan, kun siellä sellainen on... :ashamed:
Tää netti on tosi inhottava paikka kun tulee etsittyä tietoa alkuraskauden keskenmenoista ja muista pahoista asioista ja sitten ne tuntuukin yleisemmiltä kuin mitä oikeasti ovat, koska yleensä näihin viestiketjuihin kirjoittaa yleensä vain henkilöt, jotka sellaista on kokeneet vaikka suurin osa raskauksista eteneekin normaalisti.:|
Minua pelottaa ihan hirmuisesti tämä vähäoireisuus. Ainoat oireet on ihan pienet nippailut pari kertaa päivässä alavatsalla, nenän tukkoisuus ja väsymys. Viikon päästä olisi ensimmäinen neuvola ja aion kyllä kysyä, että olisiko mitään mahdollisuutta ultraan, kun siellä sellainen on... :ashamed:
Tää netti on tosi inhottava paikka kun tulee etsittyä tietoa alkuraskauden keskenmenoista ja muista pahoista asioista ja sitten ne tuntuukin yleisemmiltä kuin mitä oikeasti ovat, koska yleensä näihin viestiketjuihin kirjoittaa yleensä vain henkilöt, jotka sellaista on kokeneet vaikka suurin osa raskauksista eteneekin normaalisti.:|
Toi on Kaz niin totta, että netistä tulee luettua ihan liikaa ja aika lailla ehkä vääristynyttäkin tietoa. Ihan tosi typerää, että ei pysty iloitsemaan täysillä.. Hetkittäin tulee kyllä sellanen onnen tulvahdus, mutta sitten taas alkaa pelottaa niin että järki meinaa mennä.
Mutta ei oireettomuus oo mitään poikkeavaa, ainakin kaikkialla sanotaan, että oireet on tosi yksilöllisiä, joillakin ei oo mitään ja joillakin taas kaikki mahollinen. Kyllähän noihin hoidoissa käytettyihin lääkkeisiinkin tai yleensä hormonaaliseen vaihteluun me reagoidaan niin eri tavoin. Että ole vaan turvallisella mielellä Kaz!!
Mutta ei oireettomuus oo mitään poikkeavaa, ainakin kaikkialla sanotaan, että oireet on tosi yksilöllisiä, joillakin ei oo mitään ja joillakin taas kaikki mahollinen. Kyllähän noihin hoidoissa käytettyihin lääkkeisiinkin tai yleensä hormonaaliseen vaihteluun me reagoidaan niin eri tavoin. Että ole vaan turvallisella mielellä Kaz!!
Kaz, ihan samoja huolia minullakin... Lääkärin mukaan kun sydänäänet on kuultu, niin on jo selvästi yli 90% mahdollisuus että raskaus etenee ihan normaalisti. Mutta vaikea uskoa tuota, kun palstat pursuavat keskenmenotarinoita... Ja tietysti olen keskimääräistä skeptisempi. kun on nuo hoidot takana ja olen tottunut, että mikä vain voi mennä pieleen... Sama varmasti sinullakin! Aion mennä itsekin uuteen ultraan viikon taikka viimeistään parin kuluttua. Minullakin oireet ovat aika lievät. Pienet nippailut on, ja huono olo tulee, jos en syö parin tunnin välein, mutta siinä kaikki!
Vattu: Hehkutan tännekin ketjuun, että I:heart:H:heart:A:heart:N:heart:A:heart:A
Muistatko kun plussasit kymppiketjussa ja joku kommentoi jo silloin Vadelmaunelman tuplaunelmaa!
Nyt sekin on sitten totta ja tuplasti onnea jännäämistä.
Kyllä teillä on niin pitkä historia, että tämä tuplaonni saisi tulla kotiin asti tuhisemaan.
Joo, taidankin soittaa muutaman päivän päästä uudelleen klinikalle, jos sitten vastaisi eri täti ja ultra aikaa voisi aikaistaa vaikka viikolla. Kiitos teille!
Ja se on niin totta, että raskauksissa on eroja, oireettomuus ei todellakaan ole huono asia. Tuntuu niitä kuitenkin täällä jokaisella olevan, mutta niitä niin kovin vähätellään.
Muistatko kun plussasit kymppiketjussa ja joku kommentoi jo silloin Vadelmaunelman tuplaunelmaa!
Nyt sekin on sitten totta ja tuplasti onnea jännäämistä.
Kyllä teillä on niin pitkä historia, että tämä tuplaonni saisi tulla kotiin asti tuhisemaan.
Joo, taidankin soittaa muutaman päivän päästä uudelleen klinikalle, jos sitten vastaisi eri täti ja ultra aikaa voisi aikaistaa vaikka viikolla. Kiitos teille!
Ja se on niin totta, että raskauksissa on eroja, oireettomuus ei todellakaan ole huono asia. Tuntuu niitä kuitenkin täällä jokaisella olevan, mutta niitä niin kovin vähätellään.
Tervetuloa mukaan Emily ja Maitoparta ja ONNITTELUT!!!
Ja Vadelmaunelma, otit sitten varaslähdön, Iiiiks ja hui ja ihanaa!
Ollaan me tosiaan hermoheikkoa porukkaa, mullakin on päivittäin ihan varma olo että ei meillä voi näin lykästää ja että varmasti menee pieleen ennen vio 12 :| Ja sit vaan yrittää järkeillä että ei sitä voi tietää, ja että nyt pitä iloita tästä hetkestä, tämä on jo lähimmäs sitä omaa lasta mitä ollaan oltu ikinä.
Julistan todellisen pahoinvoinnin alkaneeksi: Eilen aamulla töihin mennessä piti jäädä kesken matkan bussista pois ja rynnätä ulos oksentamaan.... Kyllä tunsi bussilastillisen katseita selässään kun en ehtinyt kovin kauas mutta sitten iski niin iloinen olo että hitsi, tätä en enää kuvittele (niinkuin luulen kaikista muista oikeista, niinkuin Maitoparta sanoikin, vähätellään), vaan on ihan oikea oire! Onneksi ei tarvi matkustaa bussilla joka aamu. Ja jos tämän nyt tekee KU tai tuulimuna niin on kyllä hirvittävän epäreilua huijausta.
Ainiin mulla UÄ 7+0 eli ens maanantaina.
Ja Vadelmaunelma, otit sitten varaslähdön, Iiiiks ja hui ja ihanaa!
Ollaan me tosiaan hermoheikkoa porukkaa, mullakin on päivittäin ihan varma olo että ei meillä voi näin lykästää ja että varmasti menee pieleen ennen vio 12 :| Ja sit vaan yrittää järkeillä että ei sitä voi tietää, ja että nyt pitä iloita tästä hetkestä, tämä on jo lähimmäs sitä omaa lasta mitä ollaan oltu ikinä.
Julistan todellisen pahoinvoinnin alkaneeksi: Eilen aamulla töihin mennessä piti jäädä kesken matkan bussista pois ja rynnätä ulos oksentamaan.... Kyllä tunsi bussilastillisen katseita selässään kun en ehtinyt kovin kauas
mutta sitten iski niin iloinen olo että hitsi, tätä en enää kuvittele (niinkuin luulen kaikista muista oikeista, niinkuin Maitoparta sanoikin, vähätellään), vaan on ihan oikea oire! Onneksi ei tarvi matkustaa bussilla joka aamu. Ja jos tämän nyt tekee KU tai tuulimuna niin on kyllä hirvittävän epäreilua huijausta.Ainiin mulla UÄ 7+0 eli ens maanantaina.
Heipparallaa :wave:
Olen ylipäänsä uusi palstalainen ja ehdin vierailla vähän aikaa 35+ lapsettomat-ketjussa. Plussasin ensimmäisestä IVF-tuoresiirrosta, takana kolme tuloksetonta inseminaatiota ja luomuyrittämistä yhteensä noin neljä vuotta. Ilahduin kun huomasin täällä tällaisen ketjun joka tuntuu nyt enemmän omalta.
Tämänhetkinen tilanne on 6+2, ensimmäinen ultra on Naistenklinikalla 27.9. ja ensimmäinen neuvola 7.10. Oireina on närästystä, lievää etovaa oloa, vatsanturvotusta ja vessassa saa käydä 1-2 kertaa yössä... Haju- ja makuaisti on kokenut muutoksen, pientä väsymystä. Lisäksi maatessa ilmenee usein vihlontaa suunnilleen munasarjojen kohdalla kun kääntää kylkeä tai venyttelee.
Olen ollut parisen viikkoa nuhassa. Usko raskauden jatkumiseen on sitä tasoa että joka kerta kun aivastan tai yskäisen tavallista kovempaa niin olen varma että ilmakuplaksi nimetty kaveri putoaa kyydistä
Ihanan aurinkoisia syyspäiviä ja hyviä vointeja kaikille odottajille!
Olen ylipäänsä uusi palstalainen ja ehdin vierailla vähän aikaa 35+ lapsettomat-ketjussa. Plussasin ensimmäisestä IVF-tuoresiirrosta, takana kolme tuloksetonta inseminaatiota ja luomuyrittämistä yhteensä noin neljä vuotta. Ilahduin kun huomasin täällä tällaisen ketjun joka tuntuu nyt enemmän omalta.
Tämänhetkinen tilanne on 6+2, ensimmäinen ultra on Naistenklinikalla 27.9. ja ensimmäinen neuvola 7.10. Oireina on närästystä, lievää etovaa oloa, vatsanturvotusta ja vessassa saa käydä 1-2 kertaa yössä... Haju- ja makuaisti on kokenut muutoksen, pientä väsymystä. Lisäksi maatessa ilmenee usein vihlontaa suunnilleen munasarjojen kohdalla kun kääntää kylkeä tai venyttelee.
Olen ollut parisen viikkoa nuhassa. Usko raskauden jatkumiseen on sitä tasoa että joka kerta kun aivastan tai yskäisen tavallista kovempaa niin olen varma että ilmakuplaksi nimetty kaveri putoaa kyydistä
Ihanan aurinkoisia syyspäiviä ja hyviä vointeja kaikille odottajille!
Tänään varhaisultrassa pamppaili 2 pientä sydäntä :heart::heart:. Kaikki näytti kuulemma hyvältä, joten kivuille ei löytynyt selitystä. Hiukka hirvittää kun IVF-raskaudet on vähän riskiraskauksia jo itsessään ja sitten kun on ns. "tuplariski" vielä päälle. Uskon itse onnistumiseen varmaan vasta kun/jos jotain elävää joskus ulos pullahtaa
Kivi vierähti kyllä sydämeltä, tosin kohta varmaan alkaa sitten 12-vk ultran panikointi.
Mites Libbyn uutiset?
Lumipuu ja kärppäkaksikko 7+0
Kivi vierähti kyllä sydämeltä, tosin kohta varmaan alkaa sitten 12-vk ultran panikointi.
Mites Libbyn uutiset?
Lumipuu ja kärppäkaksikko 7+0
Voi ihanaa, Lumipuu, supersuloisia uutisia
Meilläkin oli tänään varhaisultra ja kaikki oli hyvin =) Mä aivan tärisin jännityksestä ja mies keskittyi niin mun silittämiseen, että pysyisin rauhallisena, että meillä meni ihan ohi sen sydämen sykkeen näkeminen, mutta lääkäri sanoi sen sykkivän, joten on se uskottava
Jos vaan tahdon voimalla sen pystyn tekemään, niin mä lopetan tähän hetkeen keskenmenon ym. pelkäämisen ja alan iloita tästä tulevasta lapsesta. Eihän se niin helposti käy todellakaan, mutta pyrin siihen kuitenkin. Varsinkin kun luin, että tässä vaiheessa jo äidin tunnetilat välittyy istukan kautta sikiöön.
kielovanamo ja pikkusissi 7+1
Meilläkin oli tänään varhaisultra ja kaikki oli hyvin =) Mä aivan tärisin jännityksestä ja mies keskittyi niin mun silittämiseen, että pysyisin rauhallisena, että meillä meni ihan ohi sen sydämen sykkeen näkeminen, mutta lääkäri sanoi sen sykkivän, joten on se uskottava
Jos vaan tahdon voimalla sen pystyn tekemään, niin mä lopetan tähän hetkeen keskenmenon ym. pelkäämisen ja alan iloita tästä tulevasta lapsesta. Eihän se niin helposti käy todellakaan, mutta pyrin siihen kuitenkin. Varsinkin kun luin, että tässä vaiheessa jo äidin tunnetilat välittyy istukan kautta sikiöön.
kielovanamo ja pikkusissi 7+1
Paljon onnea plussasta, Libby! :flower:
Ja isot onnittelut Lumipuulle ja Kielovanamolle upeista ultranäkymistä! :heart: :kiss:
Varhaisultra on kyllä tiukka paikka, eli ei ihme jos vähän tärisytti! On tämä hirmuista jännitysnäytelmää - ei voi muuta sanoa. Ja loppua ei ole näkyvissä... Itse pysyin suht luottavaisena reilun viikon varhaisultran jälkeen, mutta sitten iski epätoivo: nyt pitäisi saada vähintäänkin kotidoppleri toimimaan, jotta jaksaisi tsempata vielä kolme viikkoa NT-ultraan. En ole kuitenkaan uskaltanut vielä doppleria kokeilla, kun huomenna on vasta 9+0.
Uskalletaanko jo siirtyä tuonne Kazin odotuslistalle, vai haahuillaanko vielä täällä? Jotenkin on niin lapsettoman identiteetti, että on tosi iso kynnys siirtyä odotuspuolelle :O
Ja isot onnittelut Lumipuulle ja Kielovanamolle upeista ultranäkymistä! :heart: :kiss:
Varhaisultra on kyllä tiukka paikka, eli ei ihme jos vähän tärisytti! On tämä hirmuista jännitysnäytelmää - ei voi muuta sanoa. Ja loppua ei ole näkyvissä... Itse pysyin suht luottavaisena reilun viikon varhaisultran jälkeen, mutta sitten iski epätoivo: nyt pitäisi saada vähintäänkin kotidoppleri toimimaan, jotta jaksaisi tsempata vielä kolme viikkoa NT-ultraan. En ole kuitenkaan uskaltanut vielä doppleria kokeilla, kun huomenna on vasta 9+0.
Uskalletaanko jo siirtyä tuonne Kazin odotuslistalle, vai haahuillaanko vielä täällä? Jotenkin on niin lapsettoman identiteetti, että on tosi iso kynnys siirtyä odotuspuolelle :O
Jee kielovanamo!
Wabisabi Minä jo kipitin onnesta soikeana odotuspuolelle Ja kielovanamonkin sieltä bongasin! Päätin että nyt olen niin raskaana kuin olla voi ja tulevasta ei tiedä. Tuosta epätoivosta...tänään jo vähän mietin että jos kävisi jossakin yksityisellä ultrassa viikolla 9 ihan vain varmistukseksi... Että ei sitä kamalan luottavainen ole että kaikki menisi hyvin. Se on varmaan juurikin se lapsettoman "leima otsassa" ja ne lukuiset pettymykset ja maahan tallominen jotka on iskostaneet pelon päähän. Ei siitä varmaan pääse eroon ennen kuin saa sen elävän vauvan syliinsä. Jos saa.
Eli sinne puolelle vaan rohkeasti! :wave:
Wabisabi Minä jo kipitin onnesta soikeana odotuspuolelle
Ja kielovanamonkin sieltä bongasin! Päätin että nyt olen niin raskaana kuin olla voi ja tulevasta ei tiedä. Tuosta epätoivosta...tänään jo vähän mietin että jos kävisi jossakin yksityisellä ultrassa viikolla 9 ihan vain varmistukseksi... Että ei sitä kamalan luottavainen ole että kaikki menisi hyvin. Se on varmaan juurikin se lapsettoman "leima otsassa" ja ne lukuiset pettymykset ja maahan tallominen jotka on iskostaneet pelon päähän. Ei siitä varmaan pääse eroon ennen kuin saa sen elävän vauvan syliinsä. Jos saa.Eli sinne puolelle vaan rohkeasti! :wave:
Hienoja uutisia täällä niin Lumipuulla kuin kielovanamollakin & ylipäänsä tähän ketjuun "päässeillä". :flower::flower::flower: Onnittelut!
Olen tässä viikonlopun yli sulatellut perjantaista plussaa :heart:, joka tuli 2. ICSIstä, ja kai nyt uskallan tännekin ketjuun kirjoittaa. Jotenkin ei tätä vaan voi uskoa vielä mitenkään todeks, ja aivan hirveä pelko persuksissa on. Just niin ku muutkin täällä on kirjottanu, että ei vaan voi uskoa, että kaikki menis mun kohdalla nyt hyvin tän 3,5 vuoden lapsettomuussuossa tarpomisen jälkeen. Jos selviän parin viikon päästä varhaisultrassa hengissä tai siis hyvin uutisin, niin sitten aion kanssa yrittää tota kielovanamon "tahdon voimalla onnellinen raskaudesta" taktiikkaa.
Mulla tosiaan edellinen plussa 1,5 vuoden takaa päättyi jo viikon päästä ja sekin siellä kummittelee kovasti. Toisaalta yritän miettiä, että ehkä se salama ei iske kahdesti samaan paikkaan peräkkäin. Toivotaan parasta.. (ja pelätään pahinta, ehkä tällä hetkellä paino jälkimmäisellä.) Hcg oli pp 14 mun mielestä tosi alhanen (107) eikä oikein mitään kunnon oireita ole, joten siksikin tähän on niin vaikea uskoa.
Jaksamisia ja paksuja vointeja ketjulaisille!
Olen tässä viikonlopun yli sulatellut perjantaista plussaa :heart:, joka tuli 2. ICSIstä, ja kai nyt uskallan tännekin ketjuun kirjoittaa. Jotenkin ei tätä vaan voi uskoa vielä mitenkään todeks, ja aivan hirveä pelko persuksissa on. Just niin ku muutkin täällä on kirjottanu, että ei vaan voi uskoa, että kaikki menis mun kohdalla nyt hyvin tän 3,5 vuoden lapsettomuussuossa tarpomisen jälkeen. Jos selviän parin viikon päästä varhaisultrassa hengissä tai siis hyvin uutisin, niin sitten aion kanssa yrittää tota kielovanamon "tahdon voimalla onnellinen raskaudesta" taktiikkaa.
Mulla tosiaan edellinen plussa 1,5 vuoden takaa päättyi jo viikon päästä ja sekin siellä kummittelee kovasti. Toisaalta yritän miettiä, että ehkä se salama ei iske kahdesti samaan paikkaan peräkkäin. Toivotaan parasta.. (ja pelätään pahinta, ehkä tällä hetkellä paino jälkimmäisellä.) Hcg oli pp 14 mun mielestä tosi alhanen (107) eikä oikein mitään kunnon oireita ole, joten siksikin tähän on niin vaikea uskoa.
Jaksamisia ja paksuja vointeja ketjulaisille!
Tervetuloa Libby. Onko ultrakuulumisia? Sulla on ainakin pitkä lista kunnon oireita.
Oih, Lumipuullekin kaksoset, iiks! :heart: :heart: Tuplasti onnea teillekin. :flower: Hyvää jatkoa toivottelen, kun siirryt odottajien puolelle. Koetan tullan hitaasti mutta hitaasti täältä perässä.
Kielovanamollekin onnittelut hyvästä ultrasta. :heart: Ihanaa, kun kaikki oli mallillaan. Kyllä kannattaakin iloita, siitä saa voimaa ja sisäistä rauhaa. ja on se vaan niin upea tunne kulkea ihmisten ilmoilla ajatelleen, että mulla onkin salaisuus, olen RASKAANA eikä kukaan muu sitä vielä tiedä!
Ja onnea luonnollisesti teille muillekin, jotka ovat aikaisemmin ehtineet ultraan asti. Kivaa sekin, että on ollut vain hyviä uutisia.
scrap: Hyvä, kun tulit tänne ketjuun, jää mulle edes yksi piinailukamu! Tuntuu että nuo aikaisemmat jo lentävät kaikki odotuspuolelle. Saisi pian tulla uusia plussalaisia tänne turisemaan.
Mun mielestä sun hcg on mainio, ei mitään hätää. Älä ainakaan vertaa sitä mun hcg:n, sillä mun alkio oli siirrettäessä jo ihan kiinnittymäisillään, 5vrk blasto. Raskaushormoni nousee luonnollisesti myöhemmin, mitä nuorempi alkio siirretään. Ymmärrän kuitenkin huolesi, ei ole helppoa vaan uskoa pitkällisen yrittämisen jälkeen, että omalle kohdalle vihdoinkin tulisi jotain hyvääkin.
).( Yksi mielialahäiriöinen täällä hei! :wave:
Juuh, mun ykkösraskausoire on mielialanvaihtelut, miten sitä voi tällainen perusnormaali ihminen seota totaallisesti sekunnissa?!
Tässäpä esimerkki:
Soitin tänään hoitopaikkaan tarkoituksena siirtää varhaisultra vähän aikaisemmaksi. Sehän oli varattu mulle alkujaan vko8+5, mutta muilla tuntui ultrat olevan järjestäin viikkoa aikaisemmin. Ja Nonna78 käy myös samassa hoitopaikassa ja hänellekin ultra oli varattu vko7+2.
Ihan ystävällinen täti vastasi ja selitti mulle, että kyllä ultra on ihan oikealla päivällä, ei tarvitse siirtää. Minä vetoan, että muutkin pääsevät jo viikolla 7 ja potilasohjeessakin lukee, että plussauksen jälkeen varataan raskausultra viikolle 6-7.
Eipä hetkauta hoitajaa, vaan painottaa että KAIKKI tulevat ultraan vasta, kun viikkoja on kasassa 8. Tämä on lääkäreiden ehdoton määräys. Tästä ei KENENKÄÄN kohdalla poiketa. Varhaisultria tehdään vain torstaisin, ja silloin mulla on se vko8+5 kasassa.
Minä vielä sopertamaan, että enkö nyt oikeasti voisi tulla viikkoa aikaisemmin, vko7+5? En sitten voinut. (tämä keskustelu käytiin siis täysin sovussa, kumpikaan ei hiiltynyt vaikka vänkäämistä puolin ja toisin oli. Kaikki hyvin?)
Ja mitä puhelun jälkeen tapahtui?
Mun päässä nyrjähti, alkoi hillitön parku ja nyyhky niin, että räkäkin valui purona suuhun. Tunsin niin suunnatonta vääryyttä, ihan kuin raskaana olevalle herkälle sielulle valehdeltaisiin päin naamaa ja olo oli täysin nöyryytetty."Mutkun potilasohjeessakin luki..." jaksoin vaan hokea. Pää meinasi räjähtää ja päätin soittaa miehelle töihin, hän kun on ainoa joka raskaudestakin tietää.
Miehellä kauhea kiire, mutta vastaa silti. Aloitan epäselvän itkuisen rääkymisen, nikottelen sopivasti ja olen ihan pois tolaltani. Mies menee vaikeaksi, koettaa nopeasanaisesti lohduttaa ja hokee, että "olisi oikeasti kova kiire.."
Vartin päästä olen itsekseni rauhoittunut. Tajuntaan iskee, mitä oikein äsken tapahtui? Miten mua hävettikään, kun mies tuli illalla varovaisesti (ja virnuillen) kotiin. Tokaisi vain, että hormonit eivät ole enää kohdillaan.
Toivottavasti piristin teidänkin iltaa ja saitte makoisat naurut.
Ja kaikillehan tuli nyt selväksi, että se perhanan ultra on VASTA vko8+5! Mähän hajoon sitä ennen.
Maitoparta :heart:, vko5+2
Oih, Lumipuullekin kaksoset, iiks! :heart: :heart: Tuplasti onnea teillekin. :flower: Hyvää jatkoa toivottelen, kun siirryt odottajien puolelle. Koetan tullan hitaasti mutta hitaasti täältä perässä.
Kielovanamollekin onnittelut hyvästä ultrasta. :heart: Ihanaa, kun kaikki oli mallillaan. Kyllä kannattaakin iloita, siitä saa voimaa ja sisäistä rauhaa. ja on se vaan niin upea tunne kulkea ihmisten ilmoilla ajatelleen, että mulla onkin salaisuus, olen RASKAANA eikä kukaan muu sitä vielä tiedä!
Ja onnea luonnollisesti teille muillekin, jotka ovat aikaisemmin ehtineet ultraan asti. Kivaa sekin, että on ollut vain hyviä uutisia.
scrap: Hyvä, kun tulit tänne ketjuun, jää mulle edes yksi piinailukamu! Tuntuu että nuo aikaisemmat jo lentävät kaikki odotuspuolelle. Saisi pian tulla uusia plussalaisia tänne turisemaan.
Mun mielestä sun hcg on mainio, ei mitään hätää.
Älä ainakaan vertaa sitä mun hcg:n, sillä mun alkio oli siirrettäessä jo ihan kiinnittymäisillään, 5vrk blasto. Raskaushormoni nousee luonnollisesti myöhemmin, mitä nuorempi alkio siirretään. Ymmärrän kuitenkin huolesi, ei ole helppoa vaan uskoa pitkällisen yrittämisen jälkeen, että omalle kohdalle vihdoinkin tulisi jotain hyvääkin.).( Yksi mielialahäiriöinen täällä hei! :wave:
Juuh, mun ykkösraskausoire on mielialanvaihtelut, miten sitä voi tällainen perusnormaali ihminen seota totaallisesti sekunnissa?!
Tässäpä esimerkki:
Soitin tänään hoitopaikkaan tarkoituksena siirtää varhaisultra vähän aikaisemmaksi. Sehän oli varattu mulle alkujaan vko8+5, mutta muilla tuntui ultrat olevan järjestäin viikkoa aikaisemmin. Ja Nonna78 käy myös samassa hoitopaikassa ja hänellekin ultra oli varattu vko7+2.
Ihan ystävällinen täti vastasi ja selitti mulle, että kyllä ultra on ihan oikealla päivällä, ei tarvitse siirtää. Minä vetoan, että muutkin pääsevät jo viikolla 7 ja potilasohjeessakin lukee, että plussauksen jälkeen varataan raskausultra viikolle 6-7.
Eipä hetkauta hoitajaa, vaan painottaa että KAIKKI tulevat ultraan vasta, kun viikkoja on kasassa 8. Tämä on lääkäreiden ehdoton määräys. Tästä ei KENENKÄÄN kohdalla poiketa. Varhaisultria tehdään vain torstaisin, ja silloin mulla on se vko8+5 kasassa.
Minä vielä sopertamaan, että enkö nyt oikeasti voisi tulla viikkoa aikaisemmin, vko7+5? En sitten voinut. (tämä keskustelu käytiin siis täysin sovussa, kumpikaan ei hiiltynyt vaikka vänkäämistä puolin ja toisin oli. Kaikki hyvin?)
Ja mitä puhelun jälkeen tapahtui?
Mun päässä nyrjähti, alkoi hillitön parku ja nyyhky niin, että räkäkin valui purona suuhun. Tunsin niin suunnatonta vääryyttä, ihan kuin raskaana olevalle herkälle sielulle valehdeltaisiin päin naamaa ja olo oli täysin nöyryytetty."Mutkun potilasohjeessakin luki..." jaksoin vaan hokea. Pää meinasi räjähtää ja päätin soittaa miehelle töihin, hän kun on ainoa joka raskaudestakin tietää.
Miehellä kauhea kiire, mutta vastaa silti. Aloitan epäselvän itkuisen rääkymisen, nikottelen sopivasti ja olen ihan pois tolaltani. Mies menee vaikeaksi, koettaa nopeasanaisesti lohduttaa ja hokee, että "olisi oikeasti kova kiire.."
Vartin päästä olen itsekseni rauhoittunut. Tajuntaan iskee, mitä oikein äsken tapahtui? Miten mua hävettikään, kun mies tuli illalla varovaisesti (ja virnuillen) kotiin. Tokaisi vain, että hormonit eivät ole enää kohdillaan.
Toivottavasti piristin teidänkin iltaa ja saitte makoisat naurut.
Ja kaikillehan tuli nyt selväksi, että se perhanan ultra on VASTA vko8+5! Mähän hajoon sitä ennen.
Maitoparta :heart:, vko5+2