Tämä oli niin hauska idea, että pakko kai se on meikäläisenkin pistää lusikkansa tähän soppaan.
Imetän edelleen toista lastamme, joten kierron käynnistyminen antoi taaskin odottaa itseään. Tämän kuun alussa täti kuitenkin saapui pitkästä aikaa, ja siitähän luonnollisesti seurasi mahdollisten ovis-oireiden vahtaaminen. Imetys voi toki tehdä sen, että ovulaatiota ei vielä välttämättä tapahdu, siihenkin olen varautunut. Mutta koska kahden ensimmäisenkin lapsen välissä ehti olla vain yhdet menkat, ja jatkoin esikoisen imetystä vielä läpi raskauden, niin kokemuksesta jo tiedän ettei omalla kohdallani imetyksen pitäisi kuitenkaan olla esteenä uudelle raskaudelle.
Mutta nyt sitten jännittämään. Kierron pituudesta ei harmainta aavistusta, enkä ovistikkujakaan ole käyttänyt, mutta aloitetaan laskenta kiertopäivästä 15.
KP 15 Ensimmäiset merkit ovislimoista, mutta ei muita ovistuntemuksia
KP 16 Limat edellisen päivän kaltaisia, ja pieniä nipistelyjä alavatsassa, sekä kummallakin sivulla. Nämä kuitenkin voinee tulkita ihan miten tahansa. Sellaista selvää toisella puolella tuntuvaa oviskipua, jota olen aikoinani joissain kierroissa tunnistanut, en kuitenkaan havaitse.
KP 17 Uusia finnejä naamassa, mistäs nämä oikein ilmestyivät?
KP 18 Nuhaa, taisi tosin tarttua lapsista. :snotty: Ovat kumpikin olleet nuhassa jo jokusen päivän.
KP 19 Nuha jatkuu, ja sitten vielä migreeni kaupan päälle. :kieh: Uskonpuutetta. (Siellä mitään ovista kuitenkaan oo vielä tapahtunut.)
KP 20 Lisääntynyttä valkkaria. Hmm... Jospa sittenkin?:O
KP 21 Lisääntynyttä valkkaria edelleen, ja jomotusta alaselässä. (Ettei vain kuitenkin olisi tullut rattaiden työntelystä?) Äkillistä aristamista toisessa nännissä - auts, se olikin kuopus joka mokoma puraisi!
KP 22 Alapää edelleen tavallista kosteampi. Edelleen nipistelyjä milloin missäkin päin alavatsaa. Usko uuteen raskauteen ei edelleenkään ole vielä kovin vahva. Mutta mistä näitä finnejä oikein tulee?
KP 23Kosteus edelleen runsasta, uusia oireita odotellessa. Samalla muistelen edellisten raskauksien ensioireita. Ekassa raskaudessa rintoja alkoi aristamaan melkein heti, mutta tokassa ei. Syy luultavasti se, että toisella kertaa imetin - kuten siis nytkin.
KP 24Valkkaria riittää yhä vain. Ja eilen illalla aloin yhtäkkiä palella. Edes villasukat eivät meinanneet auttaa asiaa. Mies vielä valitti että hänen mielestään meillä on sisällä vähän turhankin lämmin. (Tietysti vilu voisi kai johtua flunssastakin, joka ei vielä ole ihan täysin parantunut.) Tajusin myös, että kuopus on alkanut roikkumaan rinnalla pidempään, ihan kuin maito olisi vähentynyt. Toki voi olla myös ihan normaali tiheämmän imun kausi, mutta esikoisella kävi sama juttu toisen raskauden alkaessa...
KP 25 Varovaisen toiveikas olo vaihtunut epäuskoiseksi. Valkkari edelleen runsasta, mutta näyttäisi muuttavan muotoaan kirkkaasta ja venyvästä valkoiseksi ja tahmeaksi.
KP 26 Nyt vasta hoksasin muodonmuutoksen kokeneen valkkarin salaisuuden - hiivatulehdus. :kieh: Eilen kutina oli vielä lähes huomaamatonta, mutta oireista ei voi enää erehtyä. Ei kun apteekkiin. (Ja näyttää sitä edellisiltä päiviltä tuttua kirkkaampaa vuotoa sittenkin riittävän edelleen.)
KP 27Hiiva hoidettu.
Heti aamusta alkavat kovat menkkamaiset kivut alavatsalla/selässä. Tätiä ei kuitenkaan iltaan mennessä näy, ja kivutkin hellittävät.
KP 28 Ei kipuja, ei tätiä. Yritän vielä malttaa mieleni testin tekemisen suhteen. Tätä kakkosen sinnikästä tissillä roikkumistakin on jatkunut ainakin viikko, mutta maitomäärä ei tunnu siitä kohonneen...
Mikäli täti ei tämän illan aikana ilmesty, niin huomiseksi annan itselleni luvan ensimmäiseen testaukseen.
KP 29 Ei tätiä, ei plussaa, ei mielenrauhaa. Valkkari vähentynyt, mutta erittäin sitkeää ja venyvää limaa bongattu aika ajoin.
KP 30 Tädistä ei merkkiäkään, ja päässä uusi kuningasajatus: Olisivatkohan ne KP 27:n "menkkakrampit" olleet kiinnittymiskipuja? Ekassa raskaudessa koin aivan samanlaisia, tosin silloin tuli myös pieni kiinnittymisvuoto. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että mahdollinen ovis olisikin ollut vasta tuolla KP 20:n tienoilla, jolloin limanerityskin oli kaikkein runsaimmillaan. Näin ollen testin ei vielä pitäisikään näyttää yhtään mitään. Piinailu jatkukoon...
KP 31 Eilisillasta lähtien ollut "perseeseen ammuttu karhu"-olo. Aamulla jälleen uusi nega. :headwall: (Vaikka tiedän että jos eilisen kuningasajatus osoittautuisi oikeaksi, ei vielä olisi mitään järkeä testata.) Haisevatko roskis ja tiskikone tänään poikkeuksellisen pahalle, vai kuvittelenko vain?
KP 32 Edellisen päivän kaltaista yliherkkyyttä pahoille hajuille edelleen havaittavissa, mutta ei (vielä ainakaan) varsinaista pahoinvointia.
KP 33 Ei mitään uutta/ihmeellistä. Edelleen selkeämpiä oireita/tätiä odotellessa. |O
KP 34 Uusi nega. Usko alkaa olla mennyt, Toivo kadonnut, eikä Yrjökään ole vielä tullut. Tätiä odotellessa...
KP 35 Nega jälleen. Ja ei kun kauppaan. (Vaikka järki tietenkin sanoo, että kannattaisi testien sijaan käyttää nekin rahat johonkin hyödyllisempään, kuten esim. siteisiin.) Illalla vatsanväänteitä.
KP 36 Aamuyöstä heräsin uusiin vatsanväänteisiin. Tätiä ei kuitenkaan aamulla vielä näy, joten uutta testiä kehiin. Negaa edelleen. Vatsanväänteetkin helpottavat.
KP 37 Kuudes nega toden sanoo? Nyt saa jo jäädä tämä testailu vähäksi aikaa.
KP 38 Tulihan se täti sieltä vihdoin viimein.