Pienten vauvojen äidit!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rouvaliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joka ilta on mulla pari tuntia omaa aikaa, sitten kun lapset ovat nukkumassa. Se riittää mulle, pakkokin riittää. Sellaista että olisin päässyt johkin yksinään lähtemään, ei ole ollut pariin vuoteen, syynä varmaankin se että meillä on tätä "pienivauvavaihetta" ollut pitkään, kun kolmonen ja nelonen ovat syntyneet tasan vuoden ikäerolla.

Sen sijaan, meillä kyllä mies osallistuu kotitöihinkin, on tiettyjä hommia jotka mies tekee lähes aina (esim imurointi ja mattojen hakkaus). Eikä kotihommia mielestäni voi ihan tasan jakaakaan, kun mies sentään käy päivät palkkatyössä. Mulla on aikaa mahdollisuus hoidella kotia täällä samalla kun oon lasten kans.
 
omaa aikaa saan pojan toisten päikkäreiden aikana sekä tietyissä määrin iltaisin, kun mies tulee töistä. Ja viikonloppuisin, tietysti. Kotityöt ja vauva hoidetaan suurin piirtein puoliksi. :D Omalla ajalla dataan, lueskelen, kirjoittelen tai katselen tv:tä, en sen kummoisempaa.
 
onks sul eka lapsi? Toi kuulostaa vähän siltä...Jälkikäteen se kuulostaa kauheen lapselliselta, kuinka itsekin ekaa vauvaa hoitaessani kiukuttelin joskus sitä, miten en pääse mihinkään tms. Ehkä se liitty siihen vanhemman vastuuseen kasvamiseen ja sen hyväksymiseen, et vastasyntynyt on niin tarvitseva suhteessa äitiinsä. Nykyisin mä kyllä otan sitä aikaa esim. lenkillä käymiseen. Nyt mä oon töistä syyslomalla ja kotona kolmen päiväkoti-ikäsen lapsen kans ja ihanaa kun on aikaa sekä olla lasten kans että tehdä itse samalla kaikki kotityöt, niin illalla saadaan perheen kesken enempi nauttia yhdessäolosta. Tietysti kotitöitä on sit illallakin, mut se menee useimmiten niin, et mä jään siivoo iltapalapöytää ja mies pesee lasten hampaat ja valmistelee nukkumaan. Niin ne ajatukset tasajaosta ja muusta typerästä muuttuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja heinäsirkka:
onks sul eka lapsi? Toi kuulostaa vähän siltä...Jälkikäteen se kuulostaa kauheen lapselliselta, kuinka itsekin ekaa vauvaa hoitaessani kiukuttelin joskus sitä, miten en pääse mihinkään tms. Ehkä se liitty siihen vanhemman vastuuseen kasvamiseen ja sen hyväksymiseen, et vastasyntynyt on niin tarvitseva suhteessa äitiinsä. Nykyisin mä kyllä otan sitä aikaa esim. lenkillä käymiseen. Nyt mä oon töistä syyslomalla ja kotona kolmen päiväkoti-ikäsen lapsen kans ja ihanaa kun on aikaa sekä olla lasten kans että tehdä itse samalla kaikki kotityöt, niin illalla saadaan perheen kesken enempi nauttia yhdessäolosta. Tietysti kotitöitä on sit illallakin, mut se menee useimmiten niin, et mä jään siivoo iltapalapöytää ja mies pesee lasten hampaat ja valmistelee nukkumaan. Niin ne ajatukset tasajaosta ja muusta typerästä muuttuu.

Toinen on ja siinähän se aika menee kun kahta lasta pyörittelee tässä samaan aikaan.

 
Mikä on pieni vauva? Meidän nuorin (kolmas) on 5kk.
Kyllä täällä kotihommia riittää miehellekin silti, vaikka mäkin tekisin niitä 24/7.

Omaa aikaa saan kun haluan, miehen työajat huomioon ottaen tietysti.
Mutta ei mulla nyt ole ollut mitään intoa mihinkään baarirymyämisiin tai muuhun. Ratsastan 2-4 kertaa viikossa keleistä riippuen, ja saatan käydä naapurin emännän nurkissa kahvilla.

Muuten en ole kokenut edes tarvitsevani sen kummempaa omaa aikaa.
 
En alussa saanutkaan omaa aikaa, pakolla piti välillä käydä vaikka lenkillä ja laittaa isi hoitamaan muksua. Meillä ei ollut säännöllistä päikkäriaikaa, poika saattoi olla hereillä 8-12h, eli todellakaan en päässyt irti. Töistä tullessa mies ei jaksanut huutavaa vauvaa ja siinäpä oli riitojen aihetta kun molemmilla hermot finaalissa.
 
omaa aikaa en edes muista miltä mitä se on? :D
eli mun oma aika on sillon kun vauva 6kk nukkuu päikkäreitä nekin kestää 30min-1h,tai sitten kun vauva menee yöunille.
koiria pääsen kyllä lenkittään.
mutta yksin kaupoille tai kaverille kahville en pääse viälä kun vauva on kovasti mun perääni ja alkaa hillitön huuto kun en ole lähettyvillä.
mies kyllä hoitelee vauvaa mutta yksin en voi viälä mihinkään lähteen.
riitoja tästä asiasta on ollut monta kertaa kun ei toi ukko tajua että mulla kaatuu välillä seinät päälle.
olen niin paljon yksin kotona välillä tuntuu todella pahalle ja riita siitä syntyy :kieh:
 

Yhteistyössä