Pienet lapset ja avioliitto hajalla

["Sanna"]

Tässä mun arki tällä hetkellä: Miehen kanssa riitaa käytännössä joka päivä, välit etääntyneet, tuntuu että se haraa vastaan joka asiassa. Jatkuvaa taistelua miehen kanssa, voimat ihan loppu! Lapset vie kaikki voimat - miksi mun pitää taistella vielä miehenkin kanssa? Tää kriisi on jatkunu niin pitkään että välit miehen kanssa on pikkasen tulehtuneet... Ero mielessä mulla mut tiedän että se on huono ratkaisu. Silti tuntuu että en jaksais asua mihen kanssa, olis helpompaa vaan lasten kanssa yksin. Mä oon umpikujassa. Harmittaa kun lapset on niin ihanat et haluis vaan nauttia niistä..

 

[---]

Lapset vie kaikki voimat, mutta mielestäsi olisi helpompaa ilman miestä? Oletko jo palannut töihin tai oletko aikeissa palata pian? Millaiseksi arkesi muodostuisi lasten hoitoonkuskaamisineen jne yksin?

Eikö kuitenkin kannattaisi yrittää saada se suhde kuntoon, jos mitään vakavampaa ei ole pienen kinaamisen lisäksi. Lopettaisit sen eron ajattelemisen, ei pitäisi sitä vaihtoehtona.

Yrittäkää saada sovittua "parisuhdeviikonloppu" eli lapset hoitoon ja etukäteen kerrot miehelle haluavasi puhua teidän suhteesta.

 

["Sanna"]

Niin... Miten pääsis eroon tästä fiiliksestä että se mies on se vihollinen tässä? Että se on se ongelma. Rakkaus on hiipunut, ainakin mun puolelta...

 

["mariia"]

Lapset vie kaikki voimat, mutta mielestäsi olisi helpompaa ilman miestä? Oletko jo palannut töihin tai oletko aikeissa palata pian? Millaiseksi arkesi muodostuisi lasten hoitoonkuskaamisineen jne yksin?

Eikö kuitenkin kannattaisi yrittää saada se suhde kuntoon, jos mitään vakavampaa ei ole pienen kinaamisen lisäksi. Lopettaisit sen eron ajattelemisen, ei pitäisi sitä vaihtoehtona.

Yrittäkää saada sovittua "parisuhdeviikonloppu" eli lapset hoitoon ja etukäteen kerrot miehelle haluavasi puhua teidän suhteesta.

näin ja sen viikonlopun voi viettää parisuhdeleirillä!

mä luulen että ne lapset kuormittaa molempia, toinen tai molemmat eivät osaa puhua oikeista tunteista. mies ehkä purkaa lapsien ym aiheuttamaa stressiä/väsymystä äksyilynä,kun ei muutakaan osaa ja/tai jaksa.


susta tuntuu nyt tolata, mutta kuule mä oon aikanani ollut totaali yh monta vuotta,ei kuule ollu yhtään helppoo eikä hauskaa.. mielummin vaikka tappelen joka päivä.. sekin on mukavampaa kuin arki joka on pelkkää lastenhoitoa ja kotitöitä!

 

["Vieras"]

Pistä miehesi etusijalle, niin johan alkaa arki toimimaan. Puolisot pitävät ensisijaisesti toisistaan hyvää huolta, ja sitten yhdessä tuumin lapsistaan.

 

["mariia"]

[QUOTE="Sanna";28710143]Niin... Miten pääsis eroon tästä fiiliksestä että se mies on se vihollinen tässä? Että se on se ongelma. Rakkaus on hiipunut, ainakin mun puolelta...[/QUOTE]

yksinkö se mies tappelee? sulla ei oo osaa eikä arpaa teidän vuorovaikutukseen?

mun arvaus on että joko toinen tai molemmat on liian väsyneitä tai sitten sä oot ollut seksuaalisesti haluton pidempään ja se loukkaa/turhauttaa miestä!

googlaa parisuhteen kielteinen kehä/negatiivinen kehä. sun täytyy ymmärtää että jos toinen sulkeutuu ei suhde toimi(toisen toimintatavaksi muodostuu usein hyökkääminen)molemmat saattaa haluta samaa läheisyyttä,mutta keinot on väärät ja ruokkii toinen toistansa! jolloin pari etääntyy ja kokee ahdistusta/yksinäisyyttä.Jos ette omin voimin saa muutettua asiaa hakeutukaa pariterapiaan.. yhdessä tai yksin

Tutkimusten mukaan myös onnellisissa parisuhteissa riidellään ja voidaan ilmaista voimakkaastikin suuttumuksen ja pettymyksen tunteita. Riitelyn määrä ei siis erota onnellisia ja onnettomia pareja toisistaan. Eroa on siinä, että onnellisissa suhteissa elävät osaavat korjata vaikeita tilanteita rauhoittumalla ja rauhoittamalla toista ja tekemällä välillä sovintoa. He myös välttävät tuhoavaa vuorovaikutusta, kuten halveksuntaa, toisen syyttelyä, jatkuvaa puolustuskannalla oloa ja jäykkää ”mököttämistä”. Samoin onnellisilla pareilla myönteisten kokemusten määrä ylittää kielteisten määrän.

Tutkimuksissa on todettu, että jokaisessa parisuhteessa on myös niin sanottuja ikuisia ongelmia, jotka eivät ratkea, vaan pari oppii elämään niiden kanssa. Tällaiset ongelmat liittyvät usein erilaisuuteen esimerkiksi temperamentissa, vuorokausirytmissä, persoonallisuuden piirteissä. Ikuisuusriita syntyy vaikkapa siitä, että toinen on säästäväinen ja toinen tuhlari, toinen siisti ja toinen suurpiirteisempi. Kolmasosan riidoista on havaittu koskevan ongelmia, jotka voidaan ratkaista.

Hankalaksi tilanne muuttuu, kun joudutaan lukkiutuneeseen tilanteeseen kesto-ongelmien kanssa. Jumiutuneessa tilanteessa asiasta on vaikea puhua. Kun sitä yritetään, tulee sellainen tunne, että ratkeamisen sijaan ongelma vain pahenee ja ahdistus lisääntyy. Jatkossa asiaa ei uskalleta enää käsitellä koska se ahdistaa niin paljon. Usein tällaisessa tilanteessa tarvitaan ulkopuolista ammattiapua, joka voi auttaa pääsemään rakentavampaan keskusteluun.

Jokainen pari rakentaa yhteiselämänsä itse

Molemmilla parin osapuolilla on omat yhdessä olemisen mallinsa ja filosofiansa. Ne ovat perusta, jolta aletaan rakentaa yhteistä mallia. Jokainen tuntee ainakin yhden yhdessä olemisen mallin; omien vanhempien tai muiden lähi-ihmisten mallit. Yksi mahdollisuus on toistaa edellisiltä sukupolvilta opittua mallia – tai sen käänteistä muotoa. Käänteinen muoto tarkoittaa sitä, että kun minun vanhempani toimivat tietyllä tavalla, minä en ainakaan toimi samalla tavalla, vaan täysin päinvastoin. Molemmissa tapauksessa vanhempien malli säätelee seuraavan sukupolven mallit.

 

["Sanna"]

Aika tyhjentävä vastaus...

 

["Sanna"]

Joo mä olen se sulkeutuja ja haluan työntää toisen pois... Tai paeta... Sen tunnistan itsessäni.

 

[astrolabe]

Läheisyyden tuntua saa aika pienillä asioilla. Jokaisella toimii ehkä hieman eri asiat, mutta meillä nyt kun olen äippälomalla niin miehen lähtiessä töihin, hän antaa pusun ja samoin töistä palatessa. Hän ottaa töiden jälkeen aikaa vain minulle, sillai että vaihdetaan päivän kuulumiset minun pääni hänen kainalossaan. Teen miehelleni useimpina aamuina aamiaisen vuoteeseen, jolloin saamme kahdenkeskisen hetken siitäkin ennen lasten heräämistä. Mies viestittelee työmatkoilta bussista tai kahvi-/ruokatauolta kuinka on ikävä ja rakastaa yms. Pyrimme harrastamaan seksiä ainakin kerran päivässä, vaikka miten väsy oisi. Mieheni haluaa myös kuulla kaikki ajatukseni pienimmästä mielipahasta lasten kuulumisiin päivän osalta, eli avoimuus.

 

[Parisuhde hoitamatta]

Mies on aika yksinkertainen olio. Yleensä kiukuttelu johtuu siitä ettei saa riittävästi huomiota/seksiä. Olethan huomioinut miehesi tarpeet makuuhuoneessa?

Meillä ei ainakaan vaadita miehen onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen muuta kuin että kotiin tullessaan on maittava, kiva ateria odottamassa ja illalla hieman petipuuhia. Ei ole riitoja tai tyytymättömyyttä.

Veikkaan että ette osaa tasapainottaa elämää lasten kanssa, ja parisuhteenne on kärsinyt. Ja kun toinen on tyytymätön parisuhteeseen, alkaa katsella ympärilleen. Aiemmassa suhteessa olin kärttyisä puolisolle kun olin häneen tyytymätön ja ihastunut työpaikan mieheen. Kun parisuhde parani, ihastuskin laimeni hiljalleen.

 

[Criminal Mind]

Mies on aika yksinkertainen olio. Yleensä kiukuttelu johtuu siitä ettei saa riittävästi huomiota/seksiä. Olethan huomioinut miehesi tarpeet makuuhuoneessa?

Meillä ei ainakaan vaadita miehen onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen muuta kuin että kotiin tullessaan on maittava, kiva ateria odottamassa ja illalla hieman petipuuhia. Ei ole riitoja tai tyytymättömyyttä.

Veikkaan että ette osaa tasapainottaa elämää lasten kanssa, ja parisuhteenne on kärsinyt. Ja kun toinen on tyytymätön parisuhteeseen, alkaa katsella ympärilleen. Aiemmassa suhteessa olin kärttyisä puolisolle kun olin häneen tyytymätön ja ihastunut työpaikan mieheen. Kun parisuhde parani, ihastuskin laimeni hiljalleen.

Entäs naisen onnellisuus? Se on automaattisesti taattu kun saa (joutuu) kokata ja avata haaransa ukolle?

 

[astrolabe]

Entäs naisen onnellisuus? Se on automaattisesti taattu kun saa (joutuu) kokata ja avata haaransa ukolle?

Meillä mies kommentoi tätä ketjua lukiessa, että tuo nikin "Parisuhde hoitamatta" vastaus sopii kumpaan tahansa sukupuoleen. Illalla petipuuhia ja huomiota alvariinsa niin onnellisuuteni on taattu, mies on ottanut kokkailutkin itselleen.

 

[Criminal Mind]

Meillä mies kommentoi tätä ketjua lukiessa, että tuo nikin "Parisuhde hoitamatta" vastaus sopii kumpaan tahansa sukupuoleen. Illalla petipuuhia ja huomiota alvariinsa niin onnellisuuteni on taattu, mies on ottanut kokkailutkin itselleen.

Tätä mä tarkoitinkin. Ihme asenne tuo "miehen onnellisuus taattu kun sille kokkaa ja ANTAA pillua" Kylhän se niin menee että välillä vois vaimokkeellekin kokata ja tyydyttää sen himot. Tuossa "annetaan pillua" skenaariossa kuulostaa naisen nautinto jäävän aikas vähälle.... *lukee palstaa kuin piru raamattua*

 

["Sanna"]

Heh, kiitos hauskoista, hyvistä vastauksista Totta että petipuuhat tärkeitä ja pitää miehen tyytyväisenä, meillä tätä harrastetaan 1 - 2 krt/vko. Ja molemmat tyytyväisiä siihen, tai siis miehelle kävis useammin, mutta ymmärsin että tää on ihan ok sille.

Joo mun pitää tsempata mun asennetta tässä, toi oli hyvin sanottu että puolisot huolehtii toisistaan ensisijaisesti ja sitten yhdessä hoidetaan lapset.

 

["Sanna"]

Istun tässä lasten kanssa olkkarissa ja mies nukkuu, joka toinen aamu toinen saa nukkua nyt lomalla.

 

[Parisuhde hoitamatta]

Entäs naisen onnellisuus? Se on automaattisesti taattu kun saa (joutuu) kokata ja avata haaransa ukolle?

Toisen onnellisuus synnyttää onnea myös toisessa. Vai saatko onnesi vaan itsekkäistä asioista?
Kyllä kotona on parempaa, jos mieskin hymyilee ja nauraa. Miksi ihmeessä toisen onnelliseksi tekeminen on naiselle noin myrkkyä että pitää puhua rumasti ja alentavasti "p*llun antamista" ja kyökissä heilumista? Ei ihme että miestä ketuttaa, kun asennekin on tuollainen.

Jokainen on sitäpaitsi vastuussa omasta onnellisuudestaan. Voin olla tänään onnellinen koska päätän niin. Voin myös päättää olla illalla naama norsunvi*ulla kun mies tulee kotiin ja tehdä molempien elämästä kärsimystä.
Mutta ajattelin kylläkin tehdä hyvää ruokaa, nauttia siitä miehen kanssa, kertoa hänelle päivästäni ja kysellä häneltä omiaan, sekä illalla jakaa helliä tunteita makuukamarissa.
Nämä ovat päätöksiä, eivät mitään ihmisestä irrallaan olevia sattumia joita tehdään sitten kun huvittaa ja kun mies on tehnyt jotain erityistä sen ansaitakseen.

Meillä ainakin molemmat antaa toisilleen jotain mukavaa, ja saa siinä samalla. Ja meillä kyllä rakastellaan molemmin puolin, sekä tykkään ruuanlaitosta koska se on rentouttavaa.

Sitäpaitsi, naisella on aina lukuisia salaisia "aseita" kääntää tilanne parempaan, ja kyllä, mies on yksinkertainen ei vaadi mitään algebran kirjoja jotta hänen positiivisuuteen yllyttävät pisteensä tulee tutuksi. Et vain ole ilmeisesti tutustunut salaiseen viehätysvoimaasi ja valtaan jota voit käyttää suhteessasi luodaksesi hyvää ja positiivista parisuhdetta.

 

[Criminal Mind]

Toisen onnellisuus synnyttää onnea myös toisessa. Vai saatko onnesi vaan itsekkäistä asioista?
Kyllä kotona on parempaa, jos mieskin hymyilee ja nauraa. Miksi ihmeessä toisen onnelliseksi tekeminen on naiselle noin myrkkyä että pitää puhua rumasti ja alentavasti "p*llun antamista" ja kyökissä heilumista? Ei ihme että miestä ketuttaa, kun asennekin on tuollainen.

Jokainen on sitäpaitsi vastuussa omasta onnellisuudestaan. Voin olla tänään onnellinen koska päätän niin. Voin myös päättää olla illalla naama norsunvi*ulla kun mies tulee kotiin ja tehdä molempien elämästä kärsimystä.
Mutta ajattelin kylläkin tehdä hyvää ruokaa, nauttia siitä miehen kanssa, kertoa hänelle päivästäni ja kysellä häneltä omiaan, sekä illalla jakaa helliä tunteita makuukamarissa.
Nämä ovat päätöksiä, eivät mitään ihmisestä irrallaan olevia sattumia joita tehdään sitten kun huvittaa ja kun mies on tehnyt jotain erityistä sen ansaitakseen.

Meillä ainakin molemmat antaa toisilleen jotain mukavaa, ja saa siinä samalla. Ja meillä kyllä rakastellaan molemmin puolin, sekä tykkään ruuanlaitosta koska se on rentouttavaa.

Sitäpaitsi, naisella on aina lukuisia salaisia "aseita" kääntää tilanne parempaan, ja kyllä, mies on yksinkertainen ei vaadi mitään algebran kirjoja jotta hänen positiivisuuteen yllyttävät pisteensä tulee tutuksi. Et vain ole ilmeisesti tutustunut salaiseen viehätysvoimaasi ja valtaan jota voit käyttää suhteessasi luodaksesi hyvää ja positiivista parisuhdetta.

Tämähän se on on se pointti. Ei se mene noin jos toinen on aina sillä anto puolella. Siksi mä olenkin oman onneni seppä ja olen mieluummin ilman kun aina antajana

 

["vieras"]

Niin se on, että jos nyt olet väsynyt ja tuskainen, niin yksin lasten kanssa saattaa olla vielä raskaampaa. Omaa aikaa on entistä vähemmän. Toisaalta jos lapset ovat välillä isällään, sinulla on silloin ihan omaa aikaa.

Kysymys kuuluukin: haluatko sittenkin eroon lapsista???

Kumpi se on, joka sua väsyttää, parisuhde ja mies, vai sittenkin lapset???

Tiedän, tuntuu kurjalta puhua näin. Mutta useinhan sitä ois aika onnellinen parisuhteessa, jos ois enemmän omaa aikaa eikä ois niin hitsin väsynyt lastenhoidon ja lapsiperhearjen takia. Siksi kannattais oikeasti nyt ottaa aikaa siihen itsekseen olemiseen ja puolison kanssa olemiseen eikä ekana vaihtoehtona hautoa ajatusta erosta.

 

[niinpä niin]

Entäs naisen onnellisuus? Se on automaattisesti taattu kun saa (joutuu) kokata ja avata haaransa ukolle?

Ja tässä tuli vastaus miksi niin moni parisuhde on hajalla. Voimaistuneet ja femakoituneet nykyämmät kokevat miehelle kokkaamisen ja seksin antamisen jotenkin sairaalloisen alistavana kun eivät itse "saa" siitä mitään.

Ei ole mikään ihme että eroprosentit ovat mitä ovat kun nämä eivät tajua mitkä ne onnellisen suhteen kulmakivet ovat. Mies tekee asian omalta osaltaan ihan helvetin yksinkertaiseksi mutta ei, näille se ei kelpaa kun ei ymmärretä että pidemmällä tähtäimellä antamalla saa paljon enemmän takaisin.

"kokatkoon ukko ite ruokansa ja vetäköön käteen, ei oo mun homma"

iso huoh

 

["Sanna"]

Jep jep! Kerronpa taas miten tänään meni: oltiin kävelyllä ja tsemppasin että puhutaan nyt vähän suhteesta et miks aina riidellään. No sit lopuks päätettiin että yritetään nyt vaan nauttia kesästä ja päätettiin että illalla juodaan viiniä ja pelataan pelejä ja harrastetaan seksiä.
No siinä sitten koko päivän touhuttuani lasten kanssa kysyin että voisinko mennä vähän ulos yksin koirien kanssa tunniks ja mies laittais lapset nukkumaan. Ei käy.
Eli siis kun mies on lomalla niin on liikaa vaadittu että saisin tunnin omaa aikaa päivässä. Olin siis noussu aamulla, hoitanu lapset koko päivän ja mies sai vielä olla yksin kotona 2 tuntia ja tehdä mitä huvittaa. Nojoo, oli se kyllä tehny kotityöt ja ruuat..

 

[Criminal Mind]

Ja tässä tuli vastaus miksi niin moni parisuhde on hajalla. Voimaistuneet ja femakoituneet nykyämmät kokevat miehelle kokkaamisen ja seksin antamisen jotenkin sairaalloisen alistavana kun eivät itse "saa" siitä mitään.

Ei ole mikään ihme että eroprosentit ovat mitä ovat kun nämä eivät tajua mitkä ne onnellisen suhteen kulmakivet ovat. Mies tekee asian omalta osaltaan ihan helvetin yksinkertaiseksi mutta ei, näille se ei kelpaa kun ei ymmärretä että pidemmällä tähtäimellä antamalla saa paljon enemmän takaisin.

"kokatkoon ukko ite ruokansa ja vetäköön käteen, ei oo mun homma"

iso huoh

Noh, jos nainen ei siitä saa mitään niin eihän se ole silloin mikään parisuhde. Eikös parisuhteessa ja seksissä pyritä tyydyttämään molempia eikä se ole vain miehen onnelliseksi tekemistä? Ihan samalla miehen vois velvoittamaan tuottamaan naiselle orgasmeja sekä tekemään hyvää ruokaa että emäntä pysyy tyytyväisenä

 

["vieras"]

Olet väärässä. Kaksplussan foorumistien mukaan lapsen saaminen ei voi heikentää parisuhteen laatua.

 

["mies"]

Ihan samalla miehen vois velvoittamaan tuottamaan naiselle orgasmeja sekä tekemään hyvää ruokaa että emäntä pysyy tyytyväisenä

Ei riittänyt...

 

["vieras."]

[QUOTE="mariia";28710144]näin ja sen viikonlopun voi viettää parisuhdeleirillä!

mä luulen että ne lapset kuormittaa molempia, toinen tai molemmat eivät osaa puhua oikeista tunteista. mies ehkä purkaa lapsien ym aiheuttamaa stressiä/väsymystä äksyilynä,kun ei muutakaan osaa ja/tai jaksa.


susta tuntuu nyt tolata, mutta kuule mä oon aikanani ollut totaali yh monta vuotta,ei kuule ollu yhtään helppoo eikä hauskaa.. mielummin vaikka tappelen joka päivä.. sekin on mukavampaa kuin arki joka on pelkkää lastenhoitoa ja kotitöitä![/QUOTE]

Täällä tuo arki on tällaista vaikka on mieskin talossa.
Ei vaan kohta enää jaksa.
Silti kovin mietityttää ero lasten kannalta.