Pienen vauvan tapaamisoikeudesta eron jälkeen

[lökkjkcfnv]

Minäkin olen sitä mieltä, että lapsen etu on saada olla pääasiassa yhdessä paikassa ja että hänelle selvästi varmistuu, kuka on lähin hoitaja. Lapsen etu ei ole monta kotia eri puolella kaupunkia, noin pieni vauva ei todellakaan nauti vaihtuvista asuinpaikoista. Kyse ei ole nyt siitä, etteikö isään luotettaisi tai etteikö hän olisi yhtä hyvä hoitamaan lasta, vaan siitä, että vauva tuntee turvallisuutta ja saa "erota" äidistään pidemmäksi aikaa ihan luonnollista tahtia sitten, kun on siihen tarpeeksi vanha.

Se pieni vauva ei edes tajua olevansa eri asunnossa.

Mutta sen vauva tajuaa jos on pitkään erossa häntä pääsääntöiseti hoitavan vanhemman luota.

 

[vieras]

miksi ei voi olla äidistä erossa? samahan se kumpi sen vastikkeen lämmittää ja syöttää pullosta.

 

[Gluteus maximus]

Miksi isä ei voisi olla vauvan kanssa viikonloppua?

 

[Gluteus maximus]

Minäkin olen sitä mieltä, että lapsen etu on saada olla pääasiassa yhdessä paikassa ja että hänelle selvästi varmistuu, kuka on lähin hoitaja. Lapsen etu ei ole monta kotia eri puolella kaupunkia, noin pieni vauva ei todellakaan nauti vaihtuvista asuinpaikoista. Kyse ei ole nyt siitä, etteikö isään luotettaisi tai etteikö hän olisi yhtä hyvä hoitamaan lasta, vaan siitä, että vauva tuntee turvallisuutta ja saa "erota" äidistään pidemmäksi aikaa ihan luonnollista tahtia sitten, kun on siihen tarpeeksi vanha.

Se pieni vauva ei edes tajua olevansa eri asunnossa.

Mutta sen vauva tajuaa jos on pitkään erossa häntä pääsääntöiseti hoitavan vanhemman luota.

jos isä on aktiivisesti mukana lapsen elämässä niin ei varmasti huomaa!

 

[kirppu]

mikä estäisi isää olemasta pääasiallinen huoltaja ja vauvan tapaavan äitiään?

 

[vieras]

No mun mielipide noin pienen vauvan kohdalla on että varmaan sillon tällön voi olla viikonlopunki pois äitinsä luota, mut en kyllä usko että se on pienelle vauvalle hyväksi jos sitä riepotellaan paikasta toiseen. Isähän voi käydä tapaamassa myös lapsen luona. Ja sitten kun lapsi on isompi, niin ottaa sitten luokseen. Ei se suhde katkea kun ei päästä sitä katkeamaan. En usko että isän ja lapsen suhteeseen vaikuttaa onko lapsi isällä säännöllisesti yötä vauvana vai käykö isä vauvan kotona katsomassa. Ja varsinkin jos asutte samalla paikkakunnalla niin eikös sillon voisi useamman kerran viikossa käydä vauvaa moikkaamassa.

että mua sieppaa nää tietämättömien kirjoitukset.
Vauvalle ei ole mitenkään haitallista että se isä ottaa joka toinen viikonloppu pariksi yöksi.

 

[täysin]

Minä suorastaan vaadin että lapseni isä ottaa tytön luokseen joka toinen viikonloppu.
Että hänkin olisi saanut sitä tuntumaa siihen lapsen kanssa olemiseen,ja kasvattamiseen.
Joku idiootti tuolloin ehdotti että entä jos valvot tapaamisia,ja olet siinä tukena ja turvana.hei haloo kyse oli sentään lapsesta ja sen OMASTA ISÄSTÄ.
Miksi minun olisi pitänyt valvoa vieressä että osaako tuo aikuinen mies hoitaa lastaan.
Kyllä mun mielestä lapsella on oikeus isään,ja isällä lapseen.siinä missä minullakin on oikeus ja velvollisuus hoitaa lapseni,niin on se myös hänen isällään.

Luulevatko jotku äidit että lapsi kuuluu vain heille.
Sitten kun se lapsi on 4v niin turhaa sitä sit miestä haukutaan,ku ei pirulainen ottanu vastuutaan ja ollu lapsen kaa.ja must tuntuu silt ettei nuo kaks tuu ollenkaan toimeen keskenään,,,miten voisivatkaan ku eivät ole saaneet viettää arkea yhdessä.

peesaan tätä!

 

[vieras]

No mun mielipide noin pienen vauvan kohdalla on että varmaan sillon tällön voi olla viikonlopunki pois äitinsä luota, mut en kyllä usko että se on pienelle vauvalle hyväksi jos sitä riepotellaan paikasta toiseen. Isähän voi käydä tapaamassa myös lapsen luona. Ja sitten kun lapsi on isompi, niin ottaa sitten luokseen. Ei se suhde katkea kun ei päästä sitä katkeamaan. En usko että isän ja lapsen suhteeseen vaikuttaa onko lapsi isällä säännöllisesti yötä vauvana vai käykö isä vauvan kotona katsomassa. Ja varsinkin jos asutte samalla paikkakunnalla niin eikös sillon voisi useamman kerran viikossa käydä vauvaa moikkaamassa.

että mua sieppaa nää tietämättömien kirjoitukset.
Vauvalle ei ole mitenkään haitallista että se isä ottaa joka toinen viikonloppu pariksi yöksi.

Paitsi, että vauva pitää olla tällöin opetettu pullolle ja haettuna sopiva korvike. Ja sitä ei ainakaan meidän vauvaikäiset ikinä olleet. Vasta taaperoiässä tuli mukaan maito tai kauramaito, yksikään ei korvikkeeseen koskenut.

 

[Kokemusta]

Meillä 3 yhteistä lasta, joista nuorin oli erotessa vasta 6 viikkoinen. Isä tapasi lapsia lähes päivittäin, kävi siis mun luona niitä tapaamassa. Tehtiin myös niin että mä lähdin kaverini kanssa päiväksi pois ja ex tuli katsomaan lapsia. Sitten lapset viettivät isänsä kanssa aikaa myös muualla ja kuopus oli n. 3 kk kun hänkin alkoi viettää ensin yhtä yötä ja lopulta koko viikonloppua isällään. Se oli mulle vaan helpotus kun poitsu ei nukkunut öitään niin sain itse nukkua jokatoinen viikonloppu. Isä tapasi lapsia myös arkisin. Ja uskonkin että se on syynä siihen että nyt kun nuorin on jo kohta 9 vuotias, tuntee hän isänsä ja välit ovat läheiset. Miten se vauva oppisi tuntemaan isäänsä jos ei saa viettää aikaa isänsä kanssa? Mutta tietenkin ehdottomasti isän(kin) on oltava luotettava. Ja meillä se siinä suhteessa kyllä on. Ei ole koskaan tarvinnut miettiä osaako isä olla lastensa kanssa. =) Otti lapset jopa silloinkin kun ne sairastivat, että minä sain levätä varsinkin pitkän sairasteluputken aikana olin itse tosi väsynyt. Lapsen ollessa sairaalassa kun toisen vanhemmista piti olla siellä koko ajan, isä tuli välillä yöksi jotta mä pääsin välillä nukkumaan omaan sänkyyn ja suihkuun kotiin jne. Ei valittamista. Ja kaikki lapset ovat tänä päivänäkin ihan normaaleita lapsia. =) Kukaan ei ole kärsinyt siitä että on saanut viettää aikaa isänsä kanssa. Suoraan sanoen mä en ymmärrä äitejä jotka haluaa vieraannuttaa lapsia isästään!

 

[up]

Miten lastenvalvalvojat/asiantuntijat suosittavat 1½ vuotiaan tapaamiset isänsä kanssa?

En ole ollut kertaakaan yötä lapsesta erossa, koska halusin edetä vauvantahtisesti ja olla aina läsnä. Lapsella on hyvä isä ja heillä oikein hyvä, läheinen suhde. Haluan tukea tätä suhdetta mutta en tiedä olenko vieläkään olemaan valmis yön yli kestäviin tapaamisiin. Onko minun pakko suostua esim joka toinen viikonloppu-systeemiin?

 

[½V???]

Eikö kellään ole kokemusta 1½-vuotiaan tapaamisoikeuksista?

 

[äiti itsekin]

Pahaa teki lukea tätä ketjua. Ihan oikeasti aikuiset ihmiset, äidit vielä ovat tasa-arvon vuoksi sysäämässä 4kk ikäistä vauvaa viikonlopuiksi ja jopa vuoroviikoiksi isälle joka ei ole aktiivisesti lasta hoitanut ja jota vauva jopa vierastaa. Että äiti pitäisi laittaa kuriin sillä että vaatii heti 50-50 jakoa!

Se ettei äiti halua jättää lasta viikonlopuiksi isälle ei tarkoitta että äiti haluaisi omia lapsen, kostaa isälle eron tai muuten hankaloittaa lapsen ja isän suhdetta. Se lähtee puhtaasti lapsen tarpeista ja kehityspsykologiasta. Äiti on lapselle se tärkein ihminen ja on julmaa erottaa hänet tästä turvallisesta symbioosisuhteesta useiksi vuorokausiksi ihan turhanpäiten. Haluaako isä oikeasti riskeerata lapsen perusturvallisuuden kehityksen vain antaakseen vaimolle näpäytyksen?

Vaihtoehtona noille viikonlopputapaamisille tai vuoroviikoille ei ole se ettei isä saa nähdä tai hoitaa lasta lainkaan. Jos isä välittää lapsesta ja tämän parhaasta on hän myös halukas tekemään työtä oman ja lapsen suhteen eteen. Sama juttu äidiltä, myös häneltä edellytetään tätä yhteistyötä lapsen parhaaksi oli ne omat tunteet ex:ää kohtaan mitkä hyvänsä. Tuossa iässä lapsi jota ei imetetä voi olla isän hoivissa jo useita tunteja putkeen. Siksi olisikin alkuun hyvä jos noita isäpäiviä saisi useamman lyhyen viikolle. Vaikka niin että isä yhtenä iltana viikossa töiden jälkeen menisi lasta tapaamaan äidin luo tai hakisi tämän itselleen illaksi palauttaen taas yksi kotiin. Sitten viikonloppuna vaikka yhtenä tai kahtenakin päivänä ottaisi lapsen vähän pidemmäksi päiväksi mennen ihan lapsen mukaan. Alkuun vaikka 4h ja siitä sitten sopivasti pidentäen. Kun lapselle tulee vähän lisää ikää ja isän ja lapsen suhde siitä kehittyy niin sopivassa vaiheessa voidaan ruveta siirtyä yökyläilyihin.

Mitään lopullista sopimusta tapaamisista ei todellakaan tuossa vaiheessa kannata tehdä vaan juuri niin että tarkistetaan sitten 1v iässä ja ehkä uudelleen vielä 2v. Uskon että lapsi on isälle tärkeä ja tiedän että isästä tulee lapselle tärkeä mutta tuo suhde saadaan paljon vahvemmaksi kun se tehdään lapsen ehdoilla, ei minkään tasa-arvon mukaan vaan ihan sitä tärkeintä ajatellen. Ei kai kukaan oikeasti halua tuottaa lapselleen tuollaisia hylkäämiskokemuksia ja mahdollisia tuleveisuuden traumoja vain siksi että siihen olisi oikeus?

 

[vieras]

En jaksanu lukee koko ketjua, mutta kyllä on imetysorgastiset mammat ollu taas kommentoimassa. Kenelläkään ollut ikinään huonoa äiti-tytär-suhdetta? Kuka on tuonut/tuo leivän pöytään? Niin, isähän se. Mutta kun itsekkäät äidit saa viranomaisissakin päättää.. Onneks ei oo omia lapsia eikä palstan perusteella tule olemaan. Ja ikää on tällä naisella jo lähemmäs 35-v. Eikä haittaa - näemmä nuoremmat ehtivät sikiämään sitäkin enemmän ja useamman kanssa.

 

[hoh]

No mun mielipide noin pienen vauvan kohdalla on että varmaan sillon tällön voi olla viikonlopunki pois äitinsä luota, mut en kyllä usko että se on pienelle vauvalle hyväksi jos sitä riepotellaan paikasta toiseen. Isähän voi käydä tapaamassa myös lapsen luona. Ja sitten kun lapsi on isompi, niin ottaa sitten luokseen. Ei se suhde katkea kun ei päästä sitä katkeamaan. En usko että isän ja lapsen suhteeseen vaikuttaa onko lapsi isällä säännöllisesti yötä vauvana vai käykö isä vauvan kotona katsomassa. Ja varsinkin jos asutte samalla paikkakunnalla niin eikös sillon voisi useamman kerran viikossa käydä vauvaa moikkaamassa.

että mua sieppaa nää tietämättömien kirjoitukset.
Vauvalle ei ole mitenkään haitallista että se isä ottaa joka toinen viikonloppu pariksi yöksi.

Tietämätön.. anteeksi siis arvon vieras on hyvä ja esittää _mielipiteensä?_ tueksi tutkimuksia ja ehkä kehitys psykologin arvion tms.
Ethän vain hauku muita tietämättömiksi oman _mielipiteesi_ perusteella? Luulisi että tietäisit paremmin.

 

[joo]

mikä estäisi isää olemasta pääasiallinen huoltaja ja vauvan tapaavan äitiään?

Ei mikään, mutta aika shokki vauvalle jos se heitetään vieraaseen paikkaan, vieraaksi jääneen isän hoitoon yhtäkkiä.
toki isästä tulee sen jälkeen se ensisijainen huoltaja ja toivottavasti lasta ei sen jälkeen erotettaisi taas isästään useiksi päiviksi kun isää alkaa kyllästyttään. :/

 

[vieras]

Hävetkää ihmiset kun teette lapsia sitoutumatta samalla avioliittoon ja yhdessäolemiseen. Oikeasti en käsitä, miksi teette lapsia ja heti eroatte. Niin monta säälittävää tapausta joutunut taas katsomaan, pienet lapset itkevät pihalla yksinään, kun vanhemmat riitelevät ja pakkaavat tavaroita.

 

[vieras]

Musta se pienin ongelma on joku imetys tuossa vaiheessa, johan sitä voi jo lopettaa sen muutenkin tai parin kk päästä joka tapauksessa. Kyllä suurin suru pitäis olla lapsen psyykestä.

 

[huh huh]

kysyisin neuvoa täältä...olen vasta eronnut ja muuttanut tulevan lapsen isän luota melk.800km päähän olosuhteiden pakosta.vauvan laskettu aika on maaliskuun alussa ja mies suunnittelee jo nyt,kuinka hän ottaa vauvan joka toinen kuukausi kuukaudeksi kerrallaan luokseen.ensimmäisen kerran jo vauvan ollessa parin kolmen viikon ikäinen...ja kun kerroin hänelle että aion imettää,hän suuttui ja sanoi että hänen ja vauvan parhaaksi on että annan pulloa.myös kesällä hän aikoo viedä vauvan ulkomaille sukulaisiin.

No eipä sun tuollaiseen tarvi suostua. hulluhan olisit jos tuolla tavalla antaisit lastasi heitellä. anna kun arvaan.. isä on ulkomaalainen? ja sinun pitäisi antaa hänen viedä lapsi kotimaahansa. Mistä olet varma että hän toisi lapsen takaisin?

Sinun tapauksessa vaatisin ehdottomasti yksinhuoltajuutta. Enkä kyllä suostuisi isyyttäkään myöntämään sovinnolla. sinunhan ei ole mikään pakko ilmoittaa isän nimeä. Käsittääkseni riittää että sanot ettet halua isyyttä selvitettävän. Tai voihan aina sanoa että en tiedä kuka isä on.
Tosin lapsen isä voi vaatia isyyden selvityksen, eikä siitä pysty kieltäytymään, mutta saisitpa edes vähän lisäaikaa.
Lastenvalvojan kautta tapaamisista sopimukset sitten kun on niiden aika. Voit vaatia valvottuja tapaamisia. Kukaan lastenvalvoja ei varmasti tuollaisia sopimuksia ehdottaisi kuin mies on sinulle selittänyt. Alkuun varmaan ehdotetaan parin tunnin mittaisia tapaamisia. Ilmeisesti vasta kaksi vuotiaana edellytetään että pitäisi antaa lasta yöksi.

 

[kannanottaja]

kysyisin neuvoa täältä...olen vasta eronnut ja muuttanut tulevan lapsen isän luota melk.800km päähän olosuhteiden pakosta.vauvan laskettu aika on maaliskuun alussa ja mies suunnittelee jo nyt,kuinka hän ottaa vauvan joka toinen kuukausi kuukaudeksi kerrallaan luokseen.ensimmäisen kerran jo vauvan ollessa parin kolmen viikon ikäinen...ja kun kerroin hänelle että aion imettää,hän suuttui ja sanoi että hänen ja vauvan parhaaksi on että annan pulloa.myös kesällä hän aikoo viedä vauvan ulkomaille sukulaisiin.

No eipä sun tuollaiseen tarvi suostua. hulluhan olisit jos tuolla tavalla antaisit lastasi heitellä. anna kun arvaan.. isä on ulkomaalainen? ja sinun pitäisi antaa hänen viedä lapsi kotimaahansa. Mistä olet varma että hän toisi lapsen takaisin?

Sinun tapauksessa vaatisin ehdottomasti yksinhuoltajuutta. Enkä kyllä suostuisi isyyttäkään myöntämään sovinnolla. sinunhan ei ole mikään pakko ilmoittaa isän nimeä. Käsittääkseni riittää että sanot ettet halua isyyttä selvitettävän. Tai voihan aina sanoa että en tiedä kuka isä on.
Tosin lapsen isä voi vaatia isyyden selvityksen, eikä siitä pysty kieltäytymään, mutta saisitpa edes vähän lisäaikaa.
Lastenvalvojan kautta tapaamisista sopimukset sitten kun on niiden aika. Voit vaatia valvottuja tapaamisia. Kukaan lastenvalvoja ei varmasti tuollaisia sopimuksia ehdottaisi kuin mies on sinulle selittänyt. Alkuun varmaan ehdotetaan parin tunnin mittaisia tapaamisia. Ilmeisesti vasta kaksi vuotiaana edellytetään että pitäisi antaa lasta yöksi.

Vaadi yksinhuoltajuutta - tuleepahan asiantila tuomioistuimessa ratkaistua. Palstatuomarit eivät kerro koko totuutta.

 

[Näin]

mitäs sitten kun jotkut vanhemmat on päätyneet joka toinen vkl menoon lapsen ollessa jopa alle 1v. miten se lapsi kasvaa kieroon? tuleeko tappaja/raiskaaja/kouluhäirikkö vai mikä

Siitä tulee sellainen kuin minä. Psykologin arvio pitkän terapian jälkeen: Perusturvallisuuden tunne on jäänyt varhais-lapsuudessa kehitymättä ja minän kehitys on jäänyt vaillinaiseksi. Näin varhaisiin kokemuksiin on pitkällisessä terapiassakaan hyvin vaikea päästä käsiksi.

Että sellaista

Aiheuttaakaa vaan niille lapsillenne traumoja. Voitte sitten myöhemmin sanoa että ei ole meidän vika et kersasta tuli tollanen. Me tehtiin _aina_parhaamme_ !

 

[näin]

Miten lastenvalvalvojat/asiantuntijat suosittavat 1½ vuotiaan tapaamiset isänsä kanssa?

En ole ollut kertaakaan yötä lapsesta erossa, koska halusin edetä vauvantahtisesti ja olla aina läsnä. Lapsella on hyvä isä ja heillä oikein hyvä, läheinen suhde. Haluan tukea tätä suhdetta mutta en tiedä olenko vieläkään olemaan valmis yön yli kestäviin tapaamisiin. Onko minun pakko suostua esim joka toinen viikonloppu-systeemiin?

Siis eihän tässä tapaamissopimuksessa ole kysymys vanhempain oikeudesta tavata (tai pitää kiinni) lastaan vaan lapsen oikeudesta tavata molempia vanhempiaan!!! Miten niin monella vanhemmalla, lähinnä lähiäidillä on tämä liian vaikeaa tajuta?

Eli miksi asetat lähiäitinä itsesi korkammalle arvojärjestyksessä kuin lapsen isän? Jos isä on hyvä ja heillä on läheinen suhde kerran. Ajattele asiaa toisin päin:

Tee sellainen tapaamissopimus lapsen isän kanssa, joka sopisi sinulle myös toisin päin. Entä jos sinä olisit etä-äiti. Mikä olisi silloin mielestäsi riittävä tapaamisväli, jotta lapsen ja sinun suhde pysyisi hyvänä? Olisiko päivätapaamiset tällöin riittäviä? Haluaisitko pitää yllä suhdetta lapseesi siten, että hän olisi myös yökylässä?

Pääsääntöisesti voidaan ajatella, että kaksivuotias pärjää hyvin viikonlopun etävanhemman luona, yöt mukaan lukien. Monet erolapset ovat tuon ikäisenä jo viikko-viikko systeemillä.

 

[vieras]

Hävetkää ihmiset kun teette lapsia sitoutumatta samalla avioliittoon ja yhdessäolemiseen. Oikeasti en käsitä, miksi teette lapsia ja heti eroatte. Niin monta säälittävää tapausta joutunut taas katsomaan, pienet lapset itkevät pihalla yksinään, kun vanhemmat riitelevät ja pakkaavat tavaroita.

Täysin samaa mieltä! Sitten valitetaan kuinka ero oli rankkaa ja oltiin ihan lopussa ja pitää saada omaa aikaa. Entäs lapsi? Miltähän se on hänestä mahtanut tuntua?

Omaa aikaa on paljon enemmän sitä kaipaaville kun ei hanki niitä lapsia jos ei ole ihan varma että haluaa elää heidän ehdoillaan monta monta vuotta.

 

[Mä]

huh huh, kyllä noin pieni vauva tarvitsee kiinteää ja pysyvää hoitajaa rinnalleen sekä tutun ja turvallisen ilmapiirin ja paikan. Jos jatkuvasti retuutetaan paikasta toiseen ja henkilöltä toiselle niin kyllä vauva kasvaa aika epätasapainoiseksi ihmiseksi, irtolaiseksi, ei tiedä mihin kuuluu. toisaalta ei kovin hyvät vanhemmatkaan voi olla jos noin pienen vauvan ollessa kyseessä pitää erota!

Nykypäivänä lastenvalvojat suhtautuvat asiaan hienosti.Eivät vierasta ajatusta vaan kannattavat asiaa pohtineita tämän laiseen vaihtoehtoon eron sattuessa.Missään nimessä isältä ei saa evätä mahdollisuutta elää lastensa kanssa normaalia arkea.Mitä vanhemmuus on jos sitä ei pääse toteuttamaan sanan oikeassa merkityksessä.Viikonloppu-isyys/äitiys ei mielestäni riitä tukemaan lapsi-vanhempi suhdetta.

..."Jos jatkuvasti retuutetaan paikasta toiseen ja henkilöltä toiselle niin kyllä vauva kasvaa aika epätasapainoiseksi ihmiseksi, irtolaiseksi, ei tiedä mihin kuuluu. .."
Pakko kysyä,Oletko itse kokenut/lukenut/nähnyt vierestä tai ylipäätänsä mitään havaintoa/tietoa/faktaa kyseisestä asiasta? Suosittelen tutustumaan asiaan paremmin ennen kuin julkisesti lauot näinkin typeriä väittämiä..

 

[kummastelija]

kummallista etteivät aikuiset ymmärrä että vauvaikäisellä on oltava vakituinen hoitaja. Viikonloppu on liian pitkä aika olla erossa "emosta", kuten kaikilla nisäkkäillä. Muistia ei ole, lapsi unohtaa paljon jo kahdessa päivässä. Sekoittaa kehittymistä ja perusturvallisuuden tunnetta. Ottakaa selvää älkää olettako!

 

[Voi jessus]

mikä teitä aikuisia ihmisiä vaivaa???? jos isä on vastuullinen ja kiinnostunut hoitamaan lastaan, hän suoriutuu siitä aivan varmasti yhtä hyvin kuin äiti. mun mies on tehny lasten kanssa kaiken sen mitä minäkin, paitsi synnyttänyt ja imettänyt. hoitaa heitä kun ovat sairaita, tai muuten heräilevät yöllä, mittaa kuumeet pepuista, imee räät nenistä letkulla, laittaa ruokaa, antaa d-tipat, pesee peput ja pyykit. mikä tossa on sellasta että vaatii ehdottomasti äidin??

Kaikki on kiinni siitä onko kyseinen isä kiinnostunut ja motivoitunut tohon kaikkeen, ja onko siihen kykenevä. mikä sen hienompaa kuin lukea välillä näistäkin isistä jotka haluavat olla lastensa elämässä 100 prosenttisesti vielä eron jälkeen. liian usein käy niin ettei isää kiinnosta =(