perätila rv 37

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tutte
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tutte

Vieras
Hei, tänään neuvolassa todettiin muksun kiepannen perätilaan. Kaipaisin tietoa niiltä kellä muksu on ollu perätilassa näin lopussa.
- onko kääntynyt vielä?
- jos on yritetty kääntää, onko yritys onnistunut. Kaipaan kokemusta myös itse kääntöyrityksestä.
- miten vauva on lopulta syntynyt ja oliko mitään ongelmia?
Torstaina on aika äitipolille ja ennen sitä olis kiva kuulla kokemuksia. Esikoinen syntyi normaalisti, mutta imukupin avulla.
 
Esikoinen pyörähti ympäri vielä samalla viikolla. Mulle opastettiin makaamaan lattialla lantio kohotettuna että kääntyis vielä ja kyllähän se kääntöyritystä edeltävänä yönä ympäri meni ja onneks pysy loppuun asti. :) Pitkän synnytyksen 22h jälkeen imukupilla avustettiin ulos.
 
Perätila todettiin jo aikaisemmin. Ei yritetty kääntää eikä itekseen kääntynyt. Meni suunniteltuun sektioon. Ei ongelmia toipumisessa tai imetyksessäkään, vaikka olihan sitä hieman hellänä seuraavat kaksi viikkoa leikkauksesta (pahinta oli vauvan vaipanvaihdot).
 
Yritettiin kääntää, mutta harvemmin kai se onnistuu. Ei siis onnistunut meilläkään. Enkä kyllä enää antaisi edes yrittää, kun jälkeenpäin kuulin, että se ei kovin turvallista ole. Vauva syntyi sitten suunnitellulla sektiolla ja mitään ongelmia ei ollut. Toivuin nopeasti ja imetys lähti hyvin käyntiin.
 
Esikoinen oli vielä 39+ kerenny heittään ympäri eli oli tuolloin vielä perätilassa mutta vilkas neiti kun on hän päätti aiheuttaa vähän kivuliaampia supistuksia kääntyessään "oikein" päin...mut sit synnytyksen aikana neiti päätti oikutella sen verran et sektioon jouduttiin (käsi oli jotenkin tiellä ettei päässy tuleen ulos)...
 
Mulla käännettiin vielä noilla viikoilla eka akupunktiolla -> kääntyi takas -> ulkokäännös -> takas -> voltti -> pt-> rt.... Viimeinen voltti oli viikolla 39. Vielä synnytyksessä kätilö piti poikaa oikein päin kunnes kalvot puhkaistiin. Ihan normaalisti syntyi. Syynä tähän kuperkeikkailuun ja helppoihin käännöksiin oli hemmetin runsas lapsivesi.
 
Esikoinen syntyi pitkän ähinän jälkeen imukupilla,toinen oli sitten petätilassa istumassa 2kk jalat olkapäillä.Syntyi normaalisti peppu edellä ja synnytys kesti vain 4h,Onneksi ei ajateltu sektioo ja kaikki menikin hyvin.Ei yritetty kääntääkään,
 
Kuopusta yritettiin kääntää viikolla 38, ei kääntynyt. Leikattiin seuraavalla viikolla. Mulla oli yksi aikaisempikin lapsi perätilassa ja silloin selvitettiin, etten voi synnyttää perätilassa olevaa lasta.
 
Poika oli perätilassa ainakin viikolta 25. Yritettiin kääntää jossain 37+ viikoilla, mutta ei suostunut pyörähtämään kovasta yrityksestä huolimatta. Kääntäminen sattui melkoisesti, kyyneleet silmissä yritin purra hammasta ja homma lopetettiin koska kääntäminen ei saisi tehdä oikeasti kipeää. Sain toki supistuksia estävää suihketta suuhun, se helpotti ja rentoutti vähän, mutta ei kuitenkaan tehnyt ihmeitä. Pää oli poitsulla sen verran isompi kuin mahanympärys ettei olisi sopinut tulemaan alakautta. Ainakaan KYSissä ei leikata pelkän perätilan takia ilman hyvää syytä (juuri mahtuminen yms). Suunniteltu sektio sitten rv 39+3.
 
Täällä samanlainen tilanne, tosin perätila huomattin synnytystapaultrassa 36+.
Edellisenä päivänä olin käynyt normaalissa neuvolassa, jossa tarjonnan piti olla vielä rt. Minulle on kokoajan sanottu, että tarjonta on rt ja kyseessä on ensimmäinen lapsi, joten en ole osannut kyseenalaistaa asiaa.
Mutta näin jälkeenpäin mietittynä viimeisen kuukauden ajan kaikki napakat liikkeet ovat tuntuneet alavatsalla/ peräsuolen kohdalla/ virtsarakossa jne. ja kova möykky tuossa kylkiluiden alla. Tämän kuukauden aikana minut on tutkittu kaksi kertaa ja aina on sanottu, että rt:ssä on... Olen sitten tyhmänä vaan miettinyt, että nyrkkeilee siellä vaan kovasti ja kovin on pieni pylly tällä uudella ihmisenalulla :)
Mutta tiedä häntä... Nyt sitten kuitenkin oltiin pt:ssä.

Yrittivät kääntää samalla reissulla, mutta siinä ei onnistuttu. Ensin piti maata sairaalasängyssä pää alaspäin joku 20min (+käyrissä) ja sitten lääkäri yritti kääntää ja kätilö samalla ultrasi.
Noh, kuten sanoin niin ei onnistunut, mitä lääkäri jo aloittaessaan hieman epäili lapsiveden vähyyden vuoksi.
Kääntäminen sattui niin penteleesti, että lääkäri muutaman minuutin kuluttua lopetti yrittämisen. Sitten takaisin käyrille ja kippas kappas sen verran olivat koulineet, että yks kaks minulla alkoi kovat supistukset. Niitä tuli sen noin 20min aikana muistaakseni 4 vai 5 ja siitä sitten synnytysosastolle tarkkailuun ja jotain supistuksia estävää lääkettä kannikkaan.. Siellä sitten pötköteltiinkin jonkin aikaa, mutta onneksi supistukset sitä laantuivat ja pääsin kotiin.

On kyllä ihana kuulla, että vielä 38 viikolla on käännytty takaisin oikeinpäin ihan itsestään! Toivossa on siis hyvä elää :)

Mitä tuohon perätila synnytykseen tulee, niin lääkärin mukaan tavat vaihtelevat hyvin paljon sairaaloittain. Minulle sanottiin, että täällä meidän sairaalassa ei mielellään synnytetä perätilassa (varsinkaan ensimmäistä lasta), mutta esim. TAYSissa perätilasynnytyksiä tehdään jatkuvasti. Eli joissakin sairaaloissa pitää olla jotain muutakin pt:n lisäksi, että leikataan (esim. ahdas lantio). Minulle sanottiin, että "kyllä tästä lantiosta mahtuisi tulemaan vaikka perätilassa, mutta jos vauva ei käänny suosittelemme suunniteltua sektiota".
Mutta kuten sanottu tavat siis vaihtelevat ilmeisesti sairaaloittain.

Nyt sitten rv38 tarkastuskäynnille ja jos ei ole kääntynyt, niin sektioaika varataan seuraavalle viikolle eli rv39:lle.
Mutta toivottavasti tämä maha-asukki nyt olisi yhteistyöhaluinen ja ymmärtäisi, että kohta sieltä mahasta olisi joka tapauksessa tultava ulos, joten parempi olisi vaan kääntyä ihan itse oikeinpäin :)

Minua on vielä mietityttänyt sellainen asia, että mitä sairaalassa tehdään jos huomataankin, että sektioon mentäessä vauva olisikin kääntynyt rt:hen?
Vaikka olisit ollut jo sairaalassa ja sinut on otettu sisään, kaikki valmisteltu jne. niin laitetaanko sitten vielä kotiin odottelemaan spontaanin synnytyksen alkua vai leikataanko joka tapauksessa? Jostakin vain luin, että pt tarkistetaan vielä ennen leikkausta (mikä on siis tietenkin hyvä asia), mutta mitään ei missän puhuta miten toimitaan jos vauva onkin päättänyt kääntyä oikeinpäin??
Onko kellään kokemusta tällaisesta?
 
Ainakin KYS:issä eivät tosiaan ole halukkaita leikkaamaan perätilavauvaa jos magneettikuvat kertoo lantiosta mahtuvan ja jos olisi tulossa suunniteltuun sektioon perätilan vuoksi ja penakka onkin kääntynyt niin tietysti kotiin vaan oottelee normaali synnytyksen käynnistymistä ja tottakai niin on parempi synnyttää. Mulle yritettiin just viime viikolla 36+3 kääntämistä, teki niin kipeetä eikä kääntynyt. Pyllyn alle meni lapsivettä mutta pää jumitti paikallaan ja just siitä sattu missä vauvan pää oli, niin mulle tuli paniikkikohtaus (oon tosi herkkä :)), ja siihempä jäi se yritys. Vauvalla ei ollu mitään hätää käännön aikana, syke hyvä ja sen jälkeen tunnin sydänääniseuranat, joka hyvä. Sit magneettikuviin, mistä saan tulokset huomenna. Pelottaa kyllä kauheesti perätilasynnytys, kun olin jo täysin asennoitunut "normaali" pää eellä synnytykseen kun perätila huomattiin vasta synnytystapaarviossa 35+2. Neuvolassa oli kuukauden ollu eri sijaisia joilla ei liiemmin kokemusta ja arvioivat "kai se on rt" vaikka ite kyllä tiedän et liikkeet tuntunu koko ajan samanlaisilta eli pt on ollu jo aika pitkään. Vauvan koko arvio on noin 3,2-3,5 kg laskettuun aikaan, mut minusta tuntus et vois olla isompikin kun nyt on jo 2800g.. Mut onneks vauva voi hvyin koska liikkuu hyvin, työntää päätään ylöspäin ja potkii kylkeen, jospa vielä kiepin tekis ja alkas tulemaan pää edellä :). Se oli muuten jännä, kun mulla on etuseinäistukka niin sillä ei ollu väliä et sai ruveta kääntämään ja kovin ottein.. Lääkäri oli tosi tympee ja tuntu et suorastaan vittuuntu kun aloin itkeä ja haukoin henkee, ei minkäänlaista sympatiaa/ymmärrystä minua ja vauvaa kohtaan prkl. Kätilöt oli ihania.
 
Juu, magneettikuvien puolesta hyvin mahtuu tulemaan, mutta hurjalta kuulosti tämän lääkärin koko arvio lasketuksi ajaksi 3800g ja yli nelikiloista ei lähdetä perätilassa synnyttää. No onneks antoivat kontrolliajan kun säikähdin, se on viikolla 38+6. Jos on sillo kolme ja puol niin ei jumankauta lähetä riskiä ottamaan sanon minä. Kuitenkin sano sitä et ei mielellään käynnistetäkään perätilalaista eli ei voi antaa mennä paljon yli lasketunajan, kun pitää leikkaus päättää. Minä oon niin sekasin mitä pitäs ajatella ja tulen hulluks tämän kahen viikon aikana kun pitää vaan oottaa ja toivoo ettei se ois kasvanu paljon. Tietenkin toivoo et josko kääntyis vielä rt:hen tai synnytys lähtis käyntiin spontaanisti. Leikkausta en pelkää ollenkaan kun minut on kahdesti leikattu jo eri syistä. Mut tottakai siinä riskejä on ja kun esikoiista vasta ootan ja haluan monta lasta... Onko joku synnyttänyt perätilassa ja kuinka ison vauvan?
 

Yhteistyössä