Perätila ja synnytys alakautta..

Synnytyspelkoiset ovat näemmä keksineet itselleen uuden takaportin: sektiot ovat vain ja ainoastaan kalleutensa vuoksi niin vaikeasti saatavissa.

Just joo. Onhan tuo nyt taivahan tosi, että alatiesynnytys on monessakin mielessä parempi kuin sektio silloin, kun mitään selkeää lääketieteellistä syytä sektiolle ei ole!

Eli ei se nyt mikään kustannuskysymys pelkästään ole!

 

itsellä oli YLLÄTYS perätila, joka saatiin selville kun menin laitoksella vesien mentyä 40+6, atalan äitiysneuvolassa oli koko ajan väitetty raivotarjontaa olisin halunnu vielä loppu raskaudesta ultraan mut ei ollu kuulemma syytä niimpä, niin.... sairaalassa ultrattiin pariinkin otteeseen ja röntkeniin pika, pikaa ja sit synnytys lääkäri tutki molemmat "kuvat" ja totes että mahtuu tuleen ja on todella hyvässä asennossa (pylly eellä) että eikun saliin ja otatko epiduraalin sillä voimalla nukuttiin reilu tunti ja sitte alkoi ponnistelu... koko naisuudessaan synnytys kesti 8 tuntia ja 25 min siitä kun vedet meni...
eikä mulle siitä ainakaan mitään kammoa jäänyt, muuta kuin epäluulo atalan neuvolaan... välilihaa jouduttiin repeämis riskin takia leikkaan ja muutama tikki laittaan mutta en kokenut sitä millään muotoa kauheena... enemmän pelkäsin että joudun leikkuriin...


T:mamma ja poitsu 3kk

 

Minulla kanssa neuvolassa erehdyttiin vauvan asennosta ja laitokselle mentyä huomattiin vasta että perätilassa. Alatiesynnytys arvioitiin mahdolliseksi ja synnytin alakautta. Synnytyksestä ei jäänyt mitään ikäviä kokemuksia.

 

\

Vihdoinkin joku sanoo asian niinkuin se on eikä aina tuota iänikuista lässytystä alatiesynnytyksen luonnollisuudesta oli tilanne mikä hyvänsä. Koska perätila on luonnoton synnytystilanne ei alatiesynnytyksestä "luonnollisena" synnytystapana silloin voi puhua. Se ei ole muuta kuin sairasta leikkimistä lapsen (ja äidinkin) terveydellä.

TÄYTTÄ TOTTA !! Synnytystapa se sektiokin on.Ja äitejä meistä tulee kuitenkin.


Itse olen menossa sektioon kolmen viikon päästä perätilan takia.
Minulle ei tule mieleenkään lähteä alakautta synnyttämään perätilavauvaa.

Onnea kaikille synnytykseen! :flower:

 

Perätilassa on vaavi täälläkin, eikä mulla taas ole ollut mielessä muuta kuin alakautta synnyttää, koska lantiomitat siihen antavat mahdollisuuden.
Vain jos olisi liian ahtaat paikat tai muita riskitekijöitä valitsisisin sektion. Se on mulla se vihonviimeinen vaihtoehto. Itse näen että leikkaus on aina suurempi riski...

 

Esikoiseni syntyi puolitoistavuotta sitten alakautta, pää kylläkin edellä mutta muuten niin huonossa asenossa kuin olla voi, imukupin ja välilihan leikkauksen avulla neljän lääkärin voimin saatiin ulos,elvytettiin puolitoista tuntia ja neljä päivää oltiin happikaapissa letkuruokinnassa. Tämän takia sain ylimääräisen ultra-ajan äippäpolille nyt kk ennen laskettua aikaa tämän toisen kanssa. Paljastui perätila jota neuvolassa ei oltu huomattu.

Tietysti edellinen synnytys jätti pelon takaraivoon, mutta toisaalta se tuo myös vahvistusta päätökselleni lähteä yrittämään alatiesynnytystä. Riski tulee osana synnytystä, on lapsi miten päin tahansa tai syntyykö alakautta tai sektiolla. Se on osa elämän ihmettä ja murhetta.

En tiedä, olenko tehnyt oikean päätöksen, muutaman päivän sisällä se nähdään. Nyt minulla on ainakin lääkäri heti paikalla auttamassa. Toivon lapselleni turvallista matkaa.

 

mulla 4kk vanha poika. mulla sanottiin myös neuvolassa(atalan) että poika laskeutunut ja pää kiinnittynyt.kävin atalassa 36+2 viimeisellä lääkärillä ja sanoi että siellä se pää jo työntää. hah hah hah. onneksi muutin kangasalle ja kävin täällä neuvolassa. neuvolantäti ihmetteli mahani mallia ja sitä että se oli "kova"kokoajan,ihan kuin supistus olisi ollut päällä kokoajan. (niin hän sanoi).

onneksi saimme peruutus ajan ultraan,menimme sinne 38+5 viikolla ja lapsi todettiin olevan perätilassa. ajattelin että noni.

heti maanantaina keskussairaalaan synnytystapa arviointiin ja kääntää ei voitu,vettä liian vähän. kysyi synnytyksestä ja sanoin ehdottomasti sektio. (ensimmäinen lapsi mulla) sain sen ilman mitään suuria tappeluita.
niin ja tehtiin kokoarvio,sanottiin lapsen painon olevan jotain 2,9-3,2kg kun syntyisi.

poika syntyi viikolla 39+6 sektiolla ja oli 3740g+napanuora kaulan ympärillä. leikkausviiltoa jouduttiin isontamaan kun vauva ei suostunut tulemaan kun napanuora kuristi. niin ja lääkäri totesi,että hyvä kun oli leikkaus,ei kuulemma olisi alakautta tullut...

minä en perätilalasta synnyttäisi...se on vain mun mielipide. =)

Ja meillä perhe tuttu jonka lapselle jäänyt ikuinen vamma perätila synnytyksestä.
tiedän myös että jollain se myös onnistuu...

hyvää vuodenvaihdetta =)

minulla sektiosta ei ole mitään pahaa sanottavaa,pidempään kipeä kun alatiesynnytyksestä,mutta muuten kaikki loistavasti.

 

Itellä kyllä hirvittäis synnyttää perätilassa olevaa vauvaa alakautta...
Äitini on synnyttänyt 13 lasta, joista minä olen ollut perätilassa ja oli kuulemma helpoin synnytys kaikista! Eihän tämä nyt kuitenkaan tarkoita, ettei ikinä mitään voisi vikaan mennä.
Sitä vaan olen miettinyt, että miksi oikeastaan perätila olisi niin kamala, sillä mm. serkkuni on synnyttänyt toisen kaksosistaan kaksinkerroin. :$ Vai onko se nimenomaan se pää, joka voi jumittua?! :ashamed:

 

Heips!

Itselläni rv 36+2 ja vauva ollut jo hyvän aikaa perätilassa alhaalle laskeutuneena joten ei tod. näk. enää käännykään sieltä "oikeinpäin". Tässä muutamana viikkona olen jo ehtinyt orientoitumaan perätilalapsen alatiesynnytykseen enkä enää edes mieti vaihtoehtoa sille. Tietenkään kaikki synnytykset ei mene niin kuin haluaa/ on suunnitellut, joten tilanteen vaatiessa olen varautunut sektioon.

Perätilalapsen synnytys pelotti alussa aika tavalla, mutta kun suodatin enimmät pelottelutarinat mielestäni, ja poimin sen olennaisen tiedon, niin olen kyllä nyt varma päätöksestäni. Synnytän pt- lapsen alakautta jos lantio ja lapsen koko sallivat.

Joku tuossa aikaisemmin kirjoitti että jos perätilalapsi syntyy "kaksinkerroin" aiheuttaa se emättimelle kohtuutonta venymistä tms. Ainoa tapa synnyttää perätilalapsi on ns. "kaksinkerroin" eli täydellisessä perätilassa, linkkuveitsiasennossa, muut asennot ovat virhetarjontoja ja päätyvät sektioon.

Siitä asti kun sain tietää vauvan olevan perätilassa, olen yrittänyt hakea aktiivisesti tietoa alatiesynnytyksen riskeistä, turhaan. Missään ei riskeistä puhuta, ei tosin "normaalin" alatiesynnytyksenkään. Tästä päättelin, että ehkäpä niitä riskejä ei sitten niin kauheasti ole verrattuna "tavalliseen" synnytykseen. Kyllähän niistä varmasti jossain mainittaisiin. Itse en usko mihinkään salaliittoteorioihin, joissa lääkärit/ muu hoitohenkilökunta tahallaan pimittäisi tietoa riskeistä..

 

Synnytin 3 viikkoa sitten toisen lapseni.Ensimmäinen tuli pää edellä. Lapset olivat samaa kokoa syntyessään. Täytyy kyllä sanoa, että tätä peratila tuntui paljon helpommalta. Ja paikalla oli lääkäri heti, kun synnytys eteni tiettyyn pisteeseen. Jä lääkäri sitten auttoi pään supistuken aikana ulos.
En edes harkinnut sektiota, kun lantiokuvista selvisi että hyvin on tilaa ja vauvan asento hyvä.

Eli voi suositella perätilasynnytystä kunhan edellytykset sille ovat olemassa. Turhaan kulkee sen tiimoilta kauhukertomuksia (joita valitettavan usein jatkavat ne jotka itse eivät perätilaa ole kokeneet, kyllä minuakin hulluksi sanottiin kun vapaaehtoisesti alatiesynnytystä halusin)

Lisäksi synnytyksessä kätilöltä kysyin sektiosta, niin hänen kantansa oli että ehdottomasti alatie kannattaa jos tilaa on, sillä sektiö on tällä hetkellä yksi isoimpia ns rutiinileikkauksia joita tehdään ja siihe liittyy aina suurempi riski kuin alatiesynnytykseen.

 

Sain tietää esikoiseni perätilasta vasta synnytys sairaalassa. Olimme sairaalassa n. klo 13.00 ja sain tietää perätilasta vasta n. klo 21.30.
Elikkäs koko ajan luulivat, että lapsi on tulossa pää edellä ulos. Eipäs ollutkaan, lastenlääkäri katsoi ultralla, kun olimme lähdössä osastolle odottelemaan kovempia supistuksia.
Ja kappas! Lapsi oli täydellisessä peppu tarjonnassa, elikkäs tuli kaksinkerroin ulos. Jalat oli nätisti ristissä kasvojen edessä ja peppu tukevasti minun lantiossa.
Mitenkäs synnytys eteni? Ensin käytettiin magneetti kuvassa -> varmistivat että mahtuu tulemaan ulos. Avautumisvaiheen aikana EI SAA syödä tai juoda mitään. Miksi? Pitää olla valmiudessa hätäsektioon. Imeskelet siinä sitten jääpaloja ja suoneen tippuu nakit ja muussi. Kyytipoikana NaCl- liuos. Ponnistaa ET SAA ennen kun lääkäri antaa luvan. Minäkin työnsin tyttöä loppu ajasta takaisin sisään, tuntui aika inhottavalle kun meinas väkisin tulla ulos..jaa, minkähän takia ei saa ponnistaa? Lapsen pään pitää olla oikeassa asennossa, että ei jää kiinni. Kun lääkäri vihdoin antoi luvan ponnistaa, tyttö oli maailmassa kolmessa minuutissa. Kaksi ponnistusta ja se oli siinä aikaa meni ponnistamiseen 2minuuttia.
Ensi synnyttäjä saa valita haluaako sektion vai kokeilla alateitse. En tiedä miten on uudelleen synnyttäjällä. Sen tiedän että jos lapsi on yli 4kg niin sillon leikkaavat automaattisesti. (esikoiseni oli 48cm ja 2920g)
Niin ja episiotomian tekeevät aika varmasti, Antaa paikat enemmän periksi.
Toivottavasti oli jotain apua minun tarinastani =) JA EIKUN PALJON ONNEA SYNNYTYKSEEN, MUISTA HENGITELLÄ JA PIDÄ SILMÄT SUPISTUSTEN AIKAAN AUKI -> EDESAUTTAA AVAUTUMISTA

 

Kommenttina edelliseen

Kyllä minä ainakin sain syödä ja juoda avautumisvaiheen aikana, jopa kehotettiin siihen jos vaan nälkä/jano on.

Toiseksi, ponnistaa sain aivan miten itsestä tuntui, lääkäri kutsuttiin avuksi lasta ulos ottamaan siinä vaiheessa, kun vauva oli sopivasti tullut ulos eli hieman ennen kuin päätä piti alkaa auttamaan ulos, silloinkin sain ponnistaa kun ponnistutti. Omalla kohdallani ponnistin lähen yhtäjaksoisesti koko vaiheen ajan.

Ja näin toimittiin siis TAYSissa joka taitaa olla johtava sairaala (parhaat valmiudet) perätilatapuksissa(?)

 

Minä en saanut syödä ja juoda avautumisvaiheessa. Minulle laittoivat jo iltapäivällä tipan kun näytti ettei synnytys käynnisty ja sain kiellon ottaa suun kautta mitään, edes vettä. Tämä siltä varalta että tehdään sektio. Synnytys kuitenkin käynnistyi ja en saanut edelleenkään suunkautta mitään, siltä varalta että jos joudun sektioon. synnytyssalissakaan en saanut kuin purskutella vettä vaikka kurkku oli aivan kuiva. synnytyksen jälkeen sain vasta juomista.

 

Onko perätilavauvan ponnistus aina automaattisesti selällään/puoli-istuvassa asennossa jalat telineissä? Taidan olla pöljä, mutta pelkään kaikein eniten ajatusta tästä. Esikoista kun ponnistin puoli-istuvassa asennosta, ei hommasta meinannut tulla lasta eikä sitä toistakaan. Kakkosen ponnistus jakkaralla oli ohi kahdessa minuutissa ilman repeämiä tai mitään.

 

Kyllä mun tietääkseni perätila pitää aina synnyttääsängyssä ja mielummin vielä jalat telineissä, koska siinä kätilö pystyy leikkaamaan episiotomian 8jota lähes aina perätilassa tarvitaan) ja lääkärin pitää auttaa vauva ulos. se ei onnistuis jakkaralla tai vois tulla ongelmia.

 

olen antanut itselleni lääkäreiden kertoa, että sektio on turvallisempi synnytystapa perätilavauvalle. äidille sektio on suurempi riski, mut en ikinä antais itelleni anteeksi jos vauvalle tulis jokin vamma vain koska halusin synnyttää alakautta suojellakseni itseäni sektion vaaroilta!!

tässä vain minun mielipiteeni, jokainen vastatkoon omista valinnoistaan!!

 

Mulle taas kätilöt valisti (kun synnytyssalissa asiaa kyselin) että sektioon toimenpiteenä liittyy aina suurempi riski kuin perätilasynnytykseen. Sektio on iso avoleikkaus!

Synnytys tapahtuu poikkipöydällä, jotta lantio on parhaiten "auki". En pitänyt mitenkään pahana, varsinkin kun puoliso tuki selkää ja niskaa, ja siinä sai perätilaponnistuksen suunnattua juuri oikein. Jalat oli pohkeista jalustimissa.
Episiotomia tehdään helpottamaan vauvan ulostuloa, synnytystavasta riippumatta jos se tarpeen (mulla tehtiin sekä raivotarjontasynnytyksessä että nyt perätilassa). Synnytys sujui nopsaan ja ponnistuskin ohi varttissa.

niin ja sain myös syödä ja juoda kun huvitti...

 

Hei vaan!

Rohkaisun sanaa sinulle! Synnytin esikoiseni yllätysperätilana kaksi vuotta sitten. Neuvolassa sanoivat lepsen olevan raivotarjonnassa ja lapsivedet menivät rv 38 ja rajut supistelut heti. Kättärillä sanoivat, että lapsi täydellisessä pakaratarjonnassa ja alatiesynnytystä suositellaan. Päätös oli tehtävä supistuskivuissa ja valitsin alatiesynnytyksen. Lantio kuvattiin kiireenvilkkaa ja avautumisvaihe täytyi ola sängyllä maaten. Vaikeinta oli aika, kun kohdunsuu oli auki 10cm ja odotimme ponnistusvaihetta 4 tuntia!!!! Täristen läähätin ponnistustarvetta pois ja aika tuntui ikuisuudelta. Onnistuin ja kun viimein sain ponnistusluvan lapsi syntyi toisella ponnistuksella napaan asti ja lääkäri auttoi kädet ja pään lopuksi. 10-pisteen tyttövauva oli maailmassa. 2.8kg ja 49 cm. Synnytys sujui kuin tanssi ja kokemus oli upea.
Ei siis mitään etukäteispaniikkeja kannata luoda. Tsemppiä! :flower:

 

Hei!

Minä päädyin ensisynnyttäjänä suuniteltuun sektioon pertilan takia ja nyt se on sitten kohta edessä.

Ennen käännösyritystä sain Hki Naistenkilinkalta tietoa sekä alatiesynntyksen että sektion hyvistä ja huonoista puolista. Siinä paperissa mainittiin että 10 - 15% altiesynnytyksistä päättyy sektioon jostain syystä. Sektion riskit taas ovat äidille suuremmat kuin alatiesynnytyksen.

Kun käännösyritys ei onnistunut keskustelimme lääkärin kanssa synnytystavasta. Kysyin kuinka suuri prosentti perätilasynnytyksistä päättyy sektioon. En saanut mitään posenttiosuutta, mutta kuulemma paljon enemmän kuin 10-15%.

Jos kohdallani olisi kyseessä toinen synnytys ja ensimmäisen olisin normaalisti alakautta synnyttänyt olisin vakavasti harkinnut alatiesynnytystä. Koska tämä on kuitenkin ensimmäinen synnytykseni eikä ole minkäänlaista kokemusta siitä mahtuuko synnytyskanvasta vauva hyvin tulemaan päädyin sektioon. Siinä vauvan vammautumisriski on pienempi. Otan sen suuremman riskin mielummin itse. Perätilassahan synnytetään ns. helpompi osa vauvaa ensin eli kroppa ja sitten viimeiseksi on vasta tulossa kova, iso pää. Jos sitten pää jääkin synnytyskavanaan kiinni niin siinä ei enää sektiot auta vaan vauva on kiskottava ulos ja nopeasti koska pään mukana jää puristuksiin myös napanuora.

Lisäksi minulle lääkäri mainitsi että jos olisin halunnutkin synnyttää alakutta siihen olisi ryhdytty vain jos aika monet kriteerit olisivat tätyttyneet yhtä aikaa eli että synnytys olisi käynnistynyt ennen laskettua aikaa itsestään, lantioni olisi kuvattu ja vauvasta tehty tarkka kokoarvio ja todettu että mahtuu tulemaan ja että tarjonta olisi ollut oikea eli peppu edellä linkkuveitsiasennossa. Lisäksi synnyttäjän täytyy olla hyvin motivoitunut alatiesynnytykseen.

Sain kahdelta eri lääkäriltä kommentin että sektio on perätilavauvan kyseessä ollessa hyvä synnytystapa. Näin ainakin minun kohdallani.

Hattua nostan niille jotka uskaltava ensimmäistä lähteä perätilasta synnyttämään!

 

Huh huh, onpa monelaista kommenttia ja tarinaa.

Mulla oli tänään vauvan kääntöyritys, mutta ei suostunut esikoiseni pyörähtämään istumasennostaan raivotarjontaan.

Lantiokin kuvattiin, mutta tuloksia en tiedä vielä. Jos tilaa on, olen aikeissa yrittää alatiesynnytystä. Vielä tietysti voi tulla mutkaa matkaan, jos vauva vaikka ehtii kasvaa liian isoksi, mutta nyt siis elän siinä uskossa, että synnytän perätilaisen vauvan alakautta.

Kyllähän siinä moni asia mietityttää, etenkin juuri, kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Mutta kun itsestä tuntuu, että haluan synnyttää, niin parasta kai sitten on tehdäkin niin.

 

Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, et jos lapsia aikoo hankkia, niin myös ne synnytetään.. En tietenkään tarkoita sitä, että jos on kauheat riskit alatiesynnytykseen, mutta muuten kyllä!! En ymmärrä yhtään jostain synnytyspeloista kärsiviä ihmisiä jne.. mitä hemmettiä sitten haluaa niitä lapsia, jos ei ole valmis niitä maailmaan saattamaan! Ei vielä 100 vuotta sitten päässyt leikkaukseen jos lapsi oli väärinpäin.. sitä ei edes tiedetty!! Ja jos nykyään todetaan että se lapsi sieltä mahtuu tuleen, niin kyllä se sillon mahtuu.. jos lantiokin kuvataan jne.. Itse synnytin syyskuussa ensimmäisen lapseni. Peppu edellä hän sieltä tuli.. olen itse vaan 155cm ja 48kg. eli en kovin iso.. ja hyvin tuli tyttö(3300g)maailmaan. Kaikki meni tosi hyvin. Lantio kuvattiin ja sanottiin, että mahtuu tulemaan, niin tottakai päätin, että sitten se synnytetään. Lapselle on isompi riski leikkaus kun luonnollinen synnytys. Lapsi ei ole aina valmis tulemaan sinä päivänä kun hänelle semmoinen määrätään. Tässä tietoa omalta tädiltäni joka on kätilö. Synnytykseni kesti 18 tuntia ja oli raskas, koska puudutusta ei saa ihan niin alussa, kuin normaali synnytyksessä.. Lapsi ei suostunut laskeutumaan ja paikat olivatkin auki kokonaan 5 tuntia, ennen kuin syntyi.. Pyysin itse lupaa, että saisin ruveta ponnistamaan, koska mitään ei tapahtunut. Sitten kuin aloin ponnistamaan, niin johan rupesi tapahtumaan.. Lapsi alkoi valua alaspäin. ja hetkessä olikin jo pihalla. paikat kyllä repesivät totaalisesti, mutta oli se sen arvoistakin. 3 viikkoon ei pystynyt yhtään istumaan, johtuen niistä vaivaisista 25 tikistä ja 3 asteen repeemästä.. Aika parantaa haavat.. Eli kaikki vaan rohkeasti synnyttämään, jos lääkärit sanovat että siihen hyvät mahdollisuudet ovat!! Kyllä ne tietää mitä ne puhuu, eikä ne ota mitään riskejä..Aina voi sitten leikata jos siltä näyttää.. =) Tsemppiä kaikille synnytykseen menijöille!! =)

 

\

\

Perätilaan ei oo välttämättä mitää tollasta syytä et napanuora kaulan ympärillä tms, mut napis saattaa esim. olla lyhyt. Tosin napanuora on kaulan ympärillä noin 40%:lla ja harvoin suurempia ongelmia aiheuttaa.. Rohkeasti vaan! Siinä ei loppujen lopuksi oo muuta eroa kun että ulosauton hoitaa synnytyslääkäri, mut avautumisvaihe on ihan samanlainen ja kätilön hoitama. Hiukan useammin myös leikataan väliliha, muttei sitäkään välttämättä uudelleensynnyttäjältä. Yleensä kaikki menee oikein hienosti.

ei muuten olekkaan avautumisvaihe samanlainen!! se on paljon hitaampi, kosla peppu on pehmeämpi kuin pää, eikä näin ollen saa kovalla päällä tehokkaita ja työnnättäviä suppareita aikaseksi..ja lisäksi ponnistusvaihe on selkeästi vaikeampi sen vuoksi, että täytyy ponnistaa koko vauva, mutta raivotarjonnassa pään jälkeen autetaan loppu vartalo. kannattaa kysyä lääkäriltä ja kätilöltä tarkasti tuosta synnytyksestä ja siitä kumpi on riskittömämpi sektiö vai synnytys perätilassa...tsemppiä :hug:

mulla avautumisvaihe nopeampiku muilla eikä leik välilihaa...kiirus oli et ehittiin. ÖLÖ LUE YHTÄÄN TARINAA PERÄTILASYNNYTYKSISTA.ei ne mee samam kaavan mukaanaaa

 

\

\

Perätilaan ei oo välttämättä mitää tollasta syytä et napanuora kaulan ympärillä tms, mut napis saattaa esim. olla lyhyt. Tosin napanuora on kaulan ympärillä noin 40%:lla ja harvoin suurempia ongelmia aiheuttaa.. Rohkeasti vaan! Siinä ei loppujen lopuksi oo muuta eroa kun että ulosauton hoitaa synnytyslääkäri, mut avautumisvaihe on ihan samanlainen ja kätilön hoitama. Hiukan useammin myös leikataan väliliha, muttei sitäkään välttämättä uudelleensynnyttäjältä. Yleensä kaikki menee oikein hienosti.

ei muuten olekkaan avautumisvaihe samanlainen!! se on paljon hitaampi, kosla peppu on pehmeämpi kuin pää, eikä näin ollen saa kovalla päällä tehokkaita ja työnnättäviä suppareita aikaseksi..ja lisäksi ponnistusvaihe on selkeästi vaikeampi sen vuoksi, että täytyy ponnistaa koko vauva, mutta raivotarjonnassa pään jälkeen autetaan loppu vartalo. kannattaa kysyä lääkäriltä ja kätilöltä tarkasti tuosta synnytyksestä ja siitä kumpi on riskittömämpi sektiö vai synnytys perätilassa...tsemppiä :hug:

mulla avautumisvaihe nopeampiku muilla eikä leik välilihaa...kiirus oli et ehittiin. ÖLÖ LUE YHTÄÄN TARINAA PERÄTILASYNNYTYKSISTA.ei ne mee samam kaavan mukaanaaa

 

\

Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, et jos lapsia aikoo hankkia, niin myös ne synnytetään.. En tietenkään tarkoita sitä, että jos on kauheat riskit alatiesynnytykseen, mutta muuten kyllä!! En ymmärrä yhtään jostain synnytyspeloista kärsiviä ihmisiä jne.. mitä hemmettiä sitten haluaa niitä lapsia, jos ei ole valmis niitä maailmaan saattamaan! Ei vielä 100 vuotta sitten päässyt leikkaukseen jos lapsi oli väärinpäin.. sitä ei edes tiedetty!! Ja jos nykyään todetaan että se lapsi sieltä mahtuu tuleen, niin kyllä se sillon mahtuu.. jos lantiokin kuvataan jne.. Itse synnytin syyskuussa ensimmäisen lapseni. Peppu edellä hän sieltä tuli.. olen itse vaan 155cm ja 48kg. eli en kovin iso.. ja hyvin tuli tyttö(3300g)maailmaan. Kaikki meni tosi hyvin. Lantio kuvattiin ja sanottiin, että mahtuu tulemaan, niin tottakai päätin, että sitten se synnytetään. Lapselle on isompi riski leikkaus kun luonnollinen synnytys. Lapsi ei ole aina valmis tulemaan sinä päivänä kun hänelle semmoinen määrätään. Tässä tietoa omalta tädiltäni joka on kätilö. Synnytykseni kesti 18 tuntia ja oli raskas, koska puudutusta ei saa ihan niin alussa, kuin normaali synnytyksessä.. Lapsi ei suostunut laskeutumaan ja paikat olivatkin auki kokonaan 5 tuntia, ennen kuin syntyi.. Pyysin itse lupaa, että saisin ruveta ponnistamaan, koska mitään ei tapahtunut. Sitten kuin aloin ponnistamaan, niin johan rupesi tapahtumaan.. Lapsi alkoi valua alaspäin. ja hetkessä olikin jo pihalla. paikat kyllä repesivät totaalisesti, mutta oli se sen arvoistakin. 3 viikkoon ei pystynyt yhtään istumaan, johtuen niistä vaivaisista 25 tikistä ja 3 asteen repeemästä.. Aika parantaa haavat.. Eli kaikki vaan rohkeasti synnyttämään, jos lääkärit sanovat että siihen hyvät mahdollisuudet ovat!! Kyllä ne tietää mitä ne puhuu, eikä ne ota mitään riskejä..Aina voi sitten leikata jos siltä näyttää.. =) Tsemppiä kaikille synnytykseen menijöille!! =)

Siis ootko ehkä hiukan SANKARI...

 

Perätilassa olevan sikiön ulosautto("Naisen elämä ja hoitotyö",Eskola,Hytönen)
Perätilassa syntyminen on sikiölle vaarallisempaa kuin päätilassa syntyminen,sillä pää ei ehdi muovautua rauhassa,sillä se joutuu kulkemaan nopeasti synnytyskanavn läpi. Jos synnytystä lähdetään tekemään alateitse,pitää seuraavien kriteerien täyttyä:

-riittävät lantion mitat
-sopivan kokoinen sikiö (yli 2kg-alle 4kg): pieni vartalo voi solahtaa kohdunsuusta läpi ennen kuin se on täysin auki,iso sikiö ei ehkä mahdu syntymään
-Täydellinen pakara-tai pakara-jalka-tarjonta:muissa vaarana pienten osien ja napanuoran esiinluiskahdus
-sikiön pää ei ole ojennsuryhdissä,jolloin pään ulosautto voi olla hankalampaa
-ei sikiön hapenpuutteeseen tai huonontuneeseen happivajeen sietokykyyn viittavaaonnistusvaiheessa on sikiöllä enemmän riskejä perä-kuin päätilassa
-ei yliaikaisuutta:tällöin pää kovempi ja muovautumattomampi
-aikaisemmat synnytykset säännöllisiä alateitsen arvio alatiesynnytyksen kulusta,aiempi säännöttömyys lisää riskejä uudessa raskaudessa
-äiti halukas informaation saatuaan peräsynnytykseen

Kun synnytys hoidetaan alateitse,oksitosiinitiputus voi olla atrpeen supistusten tehon varmsitamiseksi. kalvoja ei puhkaista,sillä ehjä kalvorakko laajentaa kohdunsuuta hyvin aj ehjät kalvot ehkäisevät napanuoran ulosluiskahduksen.Kalvojen puhjetessa napanuora saattaa luiskahtaaveden mukan atarjoutuvan osan ohi,sillä perätilasikiö ei täytä synnytyskanavaa yhtä hyvin päätilasikiö.
...Äiti ponnsitaa supistuksien aikana,kunnes lapsen vartalo on syntynyt lapaluiden kärkiä myöten. Tässä vaiheessa lääkäri aloittaa lapsen ulsoauton. Napanuora on puristuksissa lapsen pään aj alntion seinämän välissä,joten ulosautto tulee saada tehtyä 4-6 minuutissa. Jos sikiöön kosketaan liian aikaisin,hän saattaa vetää kätensä ylös,mikä haittaa ulosvetämsitä. Ojennusryhdissä,etenkin täydellisessä jalkatarjonnassa,voi vartalo soljuakohdunsuun läpi,vaikka se ie ole vielä täysin auki. Tällöin lääkäri joutuu pään ulosauttamiseksi leikkaamaan KOHDUNSUUTA. Jotta tämä vältetään,jalkatarjonnassa olevien sikiöiden synnytys hoidetaan sektiolla.

Anteeksi kirjoitusvirheet:tekstiä on niin paljon,ettei jaksa alkaa korjata :ashamed:
Toiv. saatte selvää. ja heikkohermoisille: edellisistä syistä johtuen itse en alkaisi perätilan synnyttämiseen, vaikka mullakin taustalla norm. päätarjonta-alatiesynnytys,mutta lääkärit KYLLÄ OSAAVAT ARVOIDA,MIKÄ ON HYVÄKSI JA MIKÄ EI! Joten älkää ottako näistä nyt mitään painajaista itsellenne :heart:

terv.ruutis &Jemma huomenna tasan 34 <br><br>