Parisuhteen alamäki

[hohhoijaa]

Meillä meni hyvin kun olin kotiäiti. Mies sai vaan käydä töissä. Tekee pitkää päivää eli haluaisi mennä aikaisin (joskus jopa kello7) ja tulla myöhään (usein kello 18). Ei saa ylitöistä mitään palkkaa koska niitä ei esimies määrää. Korkeakoulutettu esimmiesasemassa oleva virkamies. joten siihen nähden pitkää päivää että toisin kuinyrittäjä, miese ei saa mitään korvausta ylitöistä. Toki ne kertyvät korttiin mutta ei mies ehdi niitä koskaan pitää pois. Loma-ajoiksi ei palkata sijaisia, joten ennen lomaa tekee töitä noin 21 saakka, ja käy joskus lomilla.

Mies ei koskaan valittanut että maksoi yksin lainat ja laskut. Ja arvosti sitä että hoidin lapset, koska on toki itsekin joutunut heitä hoitamaan niin paljon, että tietää mitä lastenhoito on.

Palasin kuitenkin työelämään ja jatkuva tappelu lapsen (esikoinen koulussa) hoitoonviemisistä. ym. Mutta varsinkin hoitoonviemisistä.

 

[ap]

Hakemisista ei ole tappelua koska minä olen hakenut. Minusta jos lapsen hoitopaikka oon työmatkan varrella, se voi viedä, joka aamulla lähtee siihen suuntaan.

Lisäksi minusta ihmisen kuuluu asettaa raja sille mitä palkkatyölle antaa

 

[UO]

Oliko sun mielestä ok, että mies teki pitkää päivää sillon kun olit kotona?

 

[ap]

Ei se ollut minusta silloinkaan ok. Minusta työelämä vaatii liikaa. Ihmiset jäävät eläkkeelle ja heidän tilalleen palkataan suhteessa 10 eläkkeelle jäävään tulee 1 tekemään työt. Burn out ja dementia ja masennus lisääntyvät ja työuupumus.

Alussa ajattelin, että mies saa rauhassa opetella työn ja minä kannan kaiken vastuun lapsista ja kodista. Mutat nyt on miehellä takana jo niin monta työvuotta että ei pitäisi enää opettelusta olla kiinni vaan sitä että valtio säästää. Liian vähän työntekijöitä.

 

[sama tilanne]

Meillä mies teki vielä pidempää päivää ja välillä lisäksi 1-2 vkon työmatkoja, ei myöskään ylityökorvauksia. Minä hoidin lapset ja kodin. Olin kotona niin kauan, että lapset menivät jo itsekseen kouluun. Tietysti välillä otti päähän, lähinnä se, että mies oli niin paljon poissa, mutta se oli meidän perheen oma ratkaisu.

 

[ap]

Meillä mies teki vielä pidempää päivää ja välillä lisäksi 1-2 vkon työmatkoja, ei myöskään ylityökorvauksia. Minä hoidin lapset ja kodin. Olin kotona niin kauan, että lapset menivät jo itsekseen kouluun. Tietysti välillä otti päähän, lähinnä se, että mies oli niin paljon poissa, mutta se oli meidän perheen oma ratkaisu.

Miehellä myös on usein jotain esimieskoulutusta ja työryhmää ym. ja on reissun päällä, ei korvauksia.

 

[UO]

Se, että säästetään, ei ole miehes vika. Varmaan hän pitää kiinni työpaikastaan, kun perheellinen on ja on sitä velkaakin.

Jotenkin tuli rivien välistä sellanen olo, että kotona ei oo kaikki ok ja mies viihtyy työpaikalla mahd. pitkään, koska "kyllä tää aina kotiolot voittaa" :/ Ehkä (toivottavasti) mä tulkitsen väärin.
Tääkin puhuu sen puolesta, että saatte "tyhjästä" aikaan kiistaa, niin kuin tuo hoitoon vieminen, aika mitätön asiahan tuo on, eikö vaan?

 

[ap]

Ei mies kyllä viihdy työpaikallaan vaan ihan vaan pakosta käy töissä kun on sitä velkaa. Kiire siellä on kaikilla.
Kotona viihtyy hyvin, siihen nähden että ei ole harrastuksia hankkinut yhtään.

Ei se ole mitätön asia. Kai me alamme olla jo niin vanhoja, että molemmat haluaisimme jo päästä helpommalla. Olemme jo aika kauan olleet vanhempia.


Täytyy sanoa, että ihailen niitä vanhempia jotka koko ajan vievät lapsia hoitoon, harrastuksiin jne. Rankkaa

 

[UO]

No jos molemmat haluaa päästä helpolla, niin jaatte tasan tyyliin tällä viikolla mies vie, ens viikolla sinä. Mikä siinä on niin vaikeaa?