Parisuhde ilman seksuaalista vetovoimaa?

[primas86]

Olen alle 30-vuotias nainen ja seurustellut todella fiksun, komean, hyväkroppaisen ja rakastavan miehen kanssa n. 8kk. Hän todella rakastaa minua, on vakavissaan ja tekisi kaikkensa suhteemme toimivuuden eteen, mutta ongelmani on tietynlainen haluttomuus häntä kohtaan. Olen ollut kahdessakin 3 vuoden suhteessa, jossa seksi on toiminut sekä kokenut useitakin huikeitakin yhdenyön juttuja, minkä takia tällainen haluttomuus juuri tässä suhteessa on täysin uusi juttu.

Olemme puhuneet aiheesta todella avoimestikin, kokeillut eri asentoja, lopetin pillerit ja asennutin kuparikierukankin tämän takia, yrittänyt rentoutua ja haluta ja hän osti jopa leluja ym., mutta tottakai tämä ongelma on laittanut miettimään mitä oikeasti on tehtävissä?! Hän olisi loistava isä ja puoliso ja tunnen itseni kiittämättömäksi kun nurisen tällaisen asian takia, mutta pelkään tulevani onnettomaksi tässä suhteessa, jos seksi jää näin laimeaksi. Itse olen oinas ja hän kauris ja keski-Euroopasta, jossa miehen ja naisen välinen dynamiikka on varsin erilainen kuin pohjoismaissa. Tästäkin olemme puhuneet.

Monet sanovat, että rakastamaan voi oppia, mutta voiko oppia haluamaan toista? Ja mikä ero on rakkauden ja välittämisen välillä, jos puoleltani en koe seksuaalista vetovoimaa? Onko rakkaus ilman tätä vetovoimaa vain ystävärakkautta? Haluasin haluta! En kiihotu hänen tuoksustaankaan..onko se hälyyttävää? Mitä sille voi tehdä? Olen yleensä ollut se osapuoli, joka "metsästää" haluamansa miehen, mutta tässä suhteessa kävi toisinpäin. Voiko tämä olla syynä eli minun ei ole koskaan tarvinnut tavoitella häntä? Pelkään, että jään loppuelämäksi metsästämään näitä "pahoja poikia", joiden kanssa liekki kyllä leimahtaa, mutta joihin tuskin voi loppupeleissä luottaa vakavammassa mieleissä. Ikävää olisi jättää muuten hyvä, luotettava ja rakentava suhde, mutta tämä tilanne on kuihduttanut oman seksualisuutenikin ja rupeaa jo masentamaan.

Olisi mukava saada kommentteja samassa tilanteessa olleilta.

 

[Hmmmmmmmmmm]

Kerroit miehestä vain "objektiivisia" hyviä puolia, eli asioita joista kuka tahansa pitää. Mutta onko hänessä mitään sellaista, mistä juuri sinä pidät? Miksi sinä olet tuossa suhteessa, mitä sinä saat siitä? Et kertonut mitään asioita, joista lukija ymmärtäisi, miksi sinä olet tuon miehen kanssa. Toki on arvokasta, että mies on hyvä isä -tyyppiä, mutta täytyyhän kumppanissa olla jotain muutakin. Ei pidä olla sellaisen kanssa, jonka kanssa voi olla, vaan pitäisi löytää ihminen, jota ilman ei voi olla...

 

[Horoskooppihörhö]

Jokainen asiaan perehtynyt tietää, ettei oinas kiihotu kauriista.

 

[Ruusupuu2]

Kerroit miehestä vain "objektiivisia" hyviä puolia, eli asioita joista kuka tahansa pitää. Mutta onko hänessä mitään sellaista, mistä juuri sinä pidät? Miksi sinä olet tuossa suhteessa, mitä sinä saat siitä? Et kertonut mitään asioita, joista lukija ymmärtäisi, miksi sinä olet tuon miehen kanssa. Toki on arvokasta, että mies on hyvä isä -tyyppiä, mutta täytyyhän kumppanissa olla jotain muutakin. Ei pidä olla sellaisen kanssa, jonka kanssa voi olla, vaan pitäisi löytää ihminen, jota ilman ei voi olla...

Juuri tämä on hyvin sanottu: Pitäisi löytää ihminen, jota ILMAN ei voi olla, eikä sellainen että kyllä tämä elämä nyt tämänkin kanssa menee. Itse olen juuri samassa tilanteessa. Pystyn elämään mieheni kanssa, mutta haaveissa on ihminen jota RAKASTAN ja tilanne että suhteessa on INTOHIMOA jka HENKISTÄ KUMPPANUUTTA. - Saankokoskaan kokea tätä, luoja yksin tietää!

 

[Ruusupuu2]

Jokainen asiaan perehtynyt tietää, ettei oinas kiihotu kauriista.

Horoskoopeista: Tiedätkö kiihottuuko oinas kaloista?

 

[primas86]

Niin...no ongelmahan on myös se, että en oikeasti usko, että tulee olemaan ketään ihmistä, ketä ILMAN en ihan oikeasti osaisi elää. Olen hyvin itsenäinen, kasvanut yksinhuoltajaperheessä ja elämässäni on monia sitä täyttäviä asioita kuten mielekäs työ ja harrastukset etc. Silti toivoisin löytäväni todella elämänkumppanin. Jos se seksi hiipuu pitkässä suhteessa joka tapauksessa niin onko sillä sitten niin väliä kuinka himokasta se on alussa??! Tiedän siis mitä on seksi ihmisen kanssa kenen kanssa on kemiaa, mutta onko se vain jotain eläimellistä mitä ei pitäisi sekoittaa pitkästä parisuhteesta unelmoivalle? Onhan järkiliittojakin...olisiko tämä sitten sitä?!

 

[HanneleCCCP]

Niin...no ongelmahan on myös se, että en oikeasti usko, että tulee olemaan ketään ihmistä, ketä ILMAN en ihan oikeasti osaisi elää. Olen hyvin itsenäinen, kasvanut yksinhuoltajaperheessä ja elämässäni on monia sitä täyttäviä asioita kuten mielekäs työ ja harrastukset etc. Silti toivoisin löytäväni todella elämänkumppanin. Jos se seksi hiipuu pitkässä suhteessa joka tapauksessa niin onko sillä sitten niin väliä kuinka himokasta se on alussa??! Tiedän siis mitä on seksi ihmisen kanssa kenen kanssa on kemiaa, mutta onko se vain jotain eläimellistä mitä ei pitäisi sekoittaa pitkästä parisuhteesta unelmoivalle? Onhan järkiliittojakin...olisiko tämä sitten sitä?!

Niin riippuu mitä sä haluat. Voihan tää suhde tuoda sulle sellaista syvää kiintymystä, joka sekin on uusi tunne, varsinkin jos olet yhärin kakara. Toisaalta perheen perustaminen vaatii sulta vähän enemmän kuin muilta, koska sä tiedät, että ihminen pärjää myös yksin, eikä sua radikaalitkaan ratkaisut pelota. Eli se vaatii sulta pitkäjännitteisyyttä, ehkä tää seksiongelma on se ensimmäinen, jota tun pitää toleroida. Keskieruooppalaiset on hyvin konseevatiivisia, ja sä itsenäinen. Tää on se seuraava kriisinpaikka.

 

[skorpparihörhö]

Jokainen asiaan perehtynyt tietää, ettei oinas kiihotu kauriista.

Luen lehtien horoskooppeja hupina vaikka en uskokaan niihin.
Olisi vaikea kuvitella pistävänä skorpparina höykyttävänsä kaurista. Niin kaunis eläin ja varmasti
myös luonteeltaan ihana.

 

[miesnäkökulmaa]

Olen alle 30-vuotias nainen ja seurustellut todella fiksun, komean, hyväkroppaisen ja rakastavan miehen kanssa n. 8kk.
Monet sanovat, että rakastamaan voi oppia, mutta voiko oppia haluamaan toista? Ja mikä ero on rakkauden ja välittämisen välillä, jos puoleltani en koe seksuaalista vetovoimaa? Onko rakkaus ilman tätä vetovoimaa vain ystävärakkautta? Haluasin haluta! En kiihotu hänen tuoksustaankaan..onko se hälyyttävää? Mitä sille voi tehdä? Olen yleensä ollut se osapuoli, joka "metsästää" haluamansa miehen, mutta tässä suhteessa kävi toisinpäin. Voiko tämä olla syynä eli minun ei ole koskaan tarvinnut tavoitella häntä?

Olisi mukava saada kommentteja samassa tilanteessa olleilta.

Minulla tilanne on toisin päin eli olen mies ja vähän vastaavanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Itse olen päätynyt ajattelemaan että minun pitää työstää itseäni ja uskon että voin alkaa haluamaan enemmän. Kaikki muut asiat ovat hyvin ja voin kuvitella että perustamme perheen ja vanhenemme onnellisesti yhdessä.

Välillä mietin että pitäisikö vielä katsoa aidan toiselle puolen, mutta olen henkisesti sen päätöksen tehnyt että teen tässä suhteessa kaiken sen mitä itse pystyn ja en katsele enää vakavissani muita naisia. Jos se ei riitä niin sitten olen vapaa menemään.

 

[kyse]

on siitä rakastatko SINÄ ja haluatko SINÄ tuota miestä! Hyvin yksinkertainen asia.

Jos vastaus on kyllä ja ei, niin mieti miksi et halua.
Jos vastaus kysymykseen, miksi et halua, ei selviä.. niin eipä siinä meistä kukaan muu voi auttaa.

Jos vastaus ei ja ei, niin...
Oma on elämäsi, sinä teet päätökset.
Jos olet niin lapsellinen, että sinun pitää aina saada metsästää mies itsellesi, niin kasva ensin aikuiseksi ja aloita parisuhde vasta sitten kun olet henkisestikin aikuinen. Ei minulla muuta.

 

[Terttu]

Kyllhän se vanha ja paikkaansapitävä vitsi on että naimisiinmenevät on laskeneet rimaansa. Jokainen sitten ymmärtää jälkimmäisen oman kypsyytensä mukaan.

 

[Ei toimi]

Kirjoitit, että mies haisee mielestäsi pahalle.
Se ei tiedä hyvää. Teidän geeninne eivät sovi yhteen.

Seksi on sinulle selvästi tärkeä asia. Etsi hyvä seksisuhde tai hyvä parisuhde, jossa on hyvää seksiä. Seksin pitää toimia. Muuten suhde on ystävyyssuhde tai pahempaa toispuolinen ystävyyssuhde. Seksi ei ole aina tasaista, mutta jos kipinä on ollut, se yleensä on löydettävissä uudelleen. Teillä sitä ei ole koskaan ollut, ei edes monista yrityksistä huolimatta.

Ja kuten on todettu, et ole kertonut yhtään syytä, miksi olisit tämän miehen kanssa. Olet kertonut vain yleisiä seikkoja.

Onko sinun vaikea olla yksin? Miksi etsit parisuhdetta? Eikö hyvä seksisuhde toimisi, kunnes löydät miehen, joka vie jalat alta?

 

[primas86]

Kiitos hyvistä vastauksista! Villakoiran yksi ydinhän on se, että sitä "miksi en halua" en todellakaan tiedä! Tunnen itseni pinnalliseksi päättämällä muuten hyvän suhteen vain, koska en "haista miestäni" (huom! mieheni EI siis haise pahalle, en vain tunnista hänen tuoksuaan). Onko nämä ihmisten väliset kemiat todella niitä impulsseja, joita pitäisi ensisijaisesti seurata vai kypsyä itse ihmisenä ja arvostaa perusasioita kuten hyvyyttä, lempeyttä, empaattisuutta, siisteyttä etc. ??!Arvostan kaikkia puolia hänessä ja hänen luonnettaan, sosiaalisuuttaan ja meillä on samat arvot ja ammattikin. Ei ole asiaa joka hänessä ärsyttää. En vain tiedä miten löydän sen seksuaalisen kiihottumisen häneen...:/

 

[rautalankamalli]

herranen aika, nyt alkaa jo ärsyttää tällasta rauhallisempaakin ihmistä!
Kysehän ei ole siitä mitenkä unelmavävy mies on jonkun toisen mielestä!
Kyse on siitä rakastatko sinä, juuri sinä, tuota miestä vai oletko hänen kanssaan vain sen vuoksi, kun hän on niin helvetin hyvännäköinen ja kaikkien muiden mielestä hyvä saalis!
Minusta sinä olet tosi urpo!!!
Grown up woman!

 

[moi]

"Hän olisi loistava isä ja puoliso ja tunnen itseni kiittämättömäksi kun nurisen tällaisen asian takia"

Et nyt tavoita itseäsi, vaan peilaat asioita miehen kautta. Et ymmärrä miten ajatuksesi muuttuu, kun mielessäsi tulkitset sen ensin niin, että miten mies siitä ajattelee. Aika tyypillistä käyttäytymistä naiselta, joka on ajatellut panostaa parisuhteeseen.

lopeta ajatuksesi ja tunteittesi kierrättäminen ja pidä ne omanasi. siis vapaudu estoistasi ja ole oikeutettu haluamaan seksiä kuin eläin Keskity omaan nautintoosi ja nauti myös siitä. Sama koskee miestä. Seksuaalisessa kanssakäymisessä ei ole parhaimmillaan tietoisuus tai tehtävän ratkaiseminen läsnä; siinä ollaan aivan jossakin muualla.

 

[miesvieras]

Olen alle 30-vuotias nainen ja seurustellut todella fiksun, komean, hyväkroppaisen ja rakastavan miehen kanssa n. 8kk. Hän todella rakastaa minua, on vakavissaan ja tekisi kaikkensa suhteemme toimivuuden eteen, mutta ongelmani on tietynlainen haluttomuus häntä kohtaan. Olen ollut kahdessakin 3 vuoden suhteessa, jossa seksi on toiminut sekä kokenut useitakin huikeitakin yhdenyön juttuja, minkä takia tällainen haluttomuus juuri tässä suhteessa on täysin uusi juttu.

Olemme puhuneet aiheesta todella avoimestikin, kokeillut eri asentoja, lopetin pillerit ja asennutin kuparikierukankin tämän takia, yrittänyt rentoutua ja haluta ja hän osti jopa leluja ym., mutta tottakai tämä ongelma on laittanut miettimään mitä oikeasti on tehtävissä?! Hän olisi loistava isä ja puoliso ja tunnen itseni kiittämättömäksi kun nurisen tällaisen asian takia, mutta pelkään tulevani onnettomaksi tässä suhteessa, jos seksi jää näin laimeaksi. Itse olen oinas ja hän kauris ja keski-Euroopasta, jossa miehen ja naisen välinen dynamiikka on varsin erilainen kuin pohjoismaissa. Tästäkin olemme puhuneet.

Monet sanovat, että rakastamaan voi oppia, mutta voiko oppia haluamaan toista? Ja mikä ero on rakkauden ja välittämisen välillä, jos puoleltani en koe seksuaalista vetovoimaa? Onko rakkaus ilman tätä vetovoimaa vain ystävärakkautta? Haluasin haluta! En kiihotu hänen tuoksustaankaan..onko se hälyyttävää? Mitä sille voi tehdä? Olen yleensä ollut se osapuoli, joka "metsästää" haluamansa miehen, mutta tässä suhteessa kävi toisinpäin. Voiko tämä olla syynä eli minun ei ole koskaan tarvinnut tavoitella häntä? Pelkään, että jään loppuelämäksi metsästämään näitä "pahoja poikia", joiden kanssa liekki kyllä leimahtaa, mutta joihin tuskin voi loppupeleissä luottaa vakavammassa mieleissä. Ikävää olisi jättää muuten hyvä, luotettava ja rakentava suhde, mutta tämä tilanne on kuihduttanut oman seksualisuutenikin ja rupeaa jo masentamaan.

Olisi mukava saada kommentteja samassa tilanteessa olleilta.

Et ole tainnu oikeasti ketään milloinkaan rakastaa, nuo yhdenillan jutut jo kertoo sinusta paljon.
Ei siinä asentojen kanssa leikkiminen paljoa auta jos ei osaa toista rakastaa...saati sit jos ei edes tiedä mitä rakkaus on.
Kyllä minäkin tykkään kaurapuurosta vaikka en sitä ns. rakastakaan.

 

[Hoo Moilanen]

Et ole tainnu oikeasti ketään milloinkaan rakastaa, nuo yhdenillan jutut jo kertoo sinusta paljon.

Mitä ne kertovat sinulle? Mille perustat oletuksesi, ettei hän ole koskaan ketään rakastanut?

 

[primas86]

Olen, olen toki rakastanut pitkissä suhteissani ennen..ja rakastunut lyhemmissä suhteissa. Mutta se kipinä, mitä voi kokea yhden yön jutuissa ei ehkä kuitenkaan pitäisi olla verrannollinen kun puhutaan pidemmästä suhteesta ja sen tuomista haasteista...

 

[rautalankamalli]

rakastatko sinä tätä miestä vai et?
Vai onko näin helppoon kysymykseen liian vaikea vastata?

 

[kun nyt muistaisin]

Niin...no ongelmahan on myös se, että en oikeasti usko, että tulee olemaan ketään ihmistä, ketä ILMAN en ihan oikeasti osaisi elää. Olen hyvin itsenäinen, kasvanut yksinhuoltajaperheessä ja elämässäni on monia sitä täyttäviä asioita kuten mielekäs työ ja harrastukset etc. Silti toivoisin löytäväni todella elämänkumppanin. Jos se seksi hiipuu pitkässä suhteessa joka tapauksessa niin onko sillä sitten niin väliä kuinka himokasta se on alussa??! Tiedän siis mitä on seksi ihmisen kanssa kenen kanssa on kemiaa, mutta onko se vain jotain eläimellistä mitä ei pitäisi sekoittaa pitkästä parisuhteesta unelmoivalle? Onhan järkiliittojakin...olisiko tämä sitten sitä?!

Hienoa, että annat arvoa yh-äideille. Moni meistä on saanut aika karua kyytiä yh-vuosinaan.
Nuoruudessani aina siteerattiin jotain kulunutta fraasia. Siinä kuvailtiin millainen on taivas ja
mitä minkin maalainen siellä tekee. Muistaakseni ranskalaiset ovat kokkeina ja italialaiset rakastajina. Toivottavasti sinulle ei ole käynyt huono tuuri ja miehesi on italialainen. Stereotypiat eivät aina täsmää.

Jos haluat varman tiedon niin ota yhteyttä alansa huippuosaajaan parisuhdeterapiassa.
Ei meistä kyökkipsykologeista ole ennenkään ollut muuta kuin haittaa. Jos näitä ellien neuvoja alkaa noudattamaan, niin elämä on vajaassa viikossa aika hunningolla. Vaikea sana ja aina tulee laulaja Erin mieleen.

Miehen valinta on arpapeliä, mutta en kadu ratkaisujani. Tässä iässä asiat vain naurattavat.
Katsoin eilen Ylen sivulta vuoden 1980-sambakarnevaaleja. Usko tai älä, mutta aikonaan minäkin kävin Hesperia-hotellin sambailloissa. Harmi vain, etten tajunnut lähteä kuubalaisten muusikkojen matkaan. Elämäni olisi saanut taatusti ihan erilaisen suunnan kuin mihin kohtalo johdatti.

 

[joo]

Hienoa, että annat arvoa yh-äideille. Moni meistä on saanut aika karua kyytiä yh-vuosinaan.
Nuoruudessani aina siteerattiin jotain kulunutta fraasia. Siinä kuvailtiin millainen on taivas ja
mitä minkin maalainen siellä tekee. Muistaakseni ranskalaiset ovat kokkeina ja italialaiset rakastajina. Toivottavasti sinulle ei ole käynyt huono tuuri ja miehesi on italialainen. Stereotypiat eivät aina täsmää.

Jos haluat varman tiedon niin ota yhteyttä alansa huippuosaajaan parisuhdeterapiassa.
Ei meistä kyökkipsykologeista ole ennenkään ollut muuta kuin haittaa. Jos näitä ellien neuvoja alkaa noudattamaan, niin elämä on vajaassa viikossa aika hunningolla. Vaikea sana ja aina tulee laulaja Erin mieleen.

Miehen valinta on arpapeliä, mutta en kadu ratkaisujani. Tässä iässä asiat vain naurattavat.
Katsoin eilen Ylen sivulta vuoden 1980-sambakarnevaaleja. Usko tai älä, mutta aikonaan minäkin kävin Hesperia-hotellin sambailloissa. Harmi vain, etten tajunnut lähteä kuubalaisten muusikkojen matkaan. Elämäni olisi saanut taatusti ihan erilaisen suunnan kuin mihin kohtalo johdatti.

Olisit vaan lähtenyt, eläisit normaalimpaa elämää, kun Kuubassa tuskin pääsee nettiin vapaasti.

 

[ainokainen]

Ap, sun tarina kosketti mua todella syvältä. Olen itsekin aina ihastunut miehiin, joissa on haastetta, ehkä liikaakin... Olen aina tiedostanut, että tällaisten miesten kanssa ei mikään ns. oikea parisuhde tule koskaan toteutumaan. Luulen, että taustalla on se, että en itsekään oikeasti halua olla parisuhteessa.

Nykyään olen sinkku, ja nautin sinkkuudestani ja vapaudestani. Ihastun ja tapailen niitä pahismiehiä, mutta en suunnittele mitään yhteistä tulevaisuutta heidän kanssaan.

Nuorempana yritin väkisin olla "oikeassa" parisuhteessa kunnollisen ja kivan miehen kanssa. Suhteesta ei tullut mitään, koska jos totta puhutaan, mua ei kiinnostanut paskaakaan. Huijasin vain itseäni. Petin miestäni koko ajan enkä edes tuntenut syyllisyyttä. Tajusin, että olin hänen kanssaan vain kulissin takia. Kun mies lopulta jätti minut, olin valtavan helpottunut.

Mielestäni sinun ei kannata jäädä suhteeseen tuon miehen kanssa. Ruumiisi yrittää kertoa sinulle jotain sellaista, mitä pääsi ei suostu ymmärtämään. Tuhlaat tuon miehen aikaa, ja omaasi. Päästä hänet menemään. Sinulla on aikaa miettiä, mitä oikeasti haluat elämältä. Kiire ei ole minnekään.

 

[ZW]

rakastatko sinä tätä miestä vai et?
Vai onko näin helppoon kysymykseen liian vaikea vastata?

Kokemuksesta tiedän, että jos tähän kysymykseen on vaikea vastata (tai ei HALUA vastata edes itselleen) se ei tiedä hyvää...

 

[Jaska-Setä]

Olen, olen toki rakastanut pitkissä suhteissani ennen..ja rakastunut lyhemmissä suhteissa. Mutta se kipinä, mitä voi kokea yhden yön jutuissa ei ehkä kuitenkaan pitäisi olla verrannollinen kun puhutaan pidemmästä suhteesta ja sen tuomista haasteista...

Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä siitä että voi rakastaa toista ihmistä sydämen pohjasta tuntematta seksuaalista halua.

Ihminen ei voi huijata luontoa ja luonto kertoo juuri hajuaistin avulla kohdistuuko se himo tai halu kumppaniin vai ei. Jos sitä himoa ei ole alussa niin en usko että sitä voi ajan myötä oppia tuntemaan.

Itsellenikin kävi niin että tutustuin ihanaan naiseen joka oli kaikkea mitä saatoin toivoa, kaunis, hoikka seksikäs ja älykä. Hyvässä ammatissa ja vastuullinen ihminenkin vielä. Mutta en vain kiihottunut hänestä kovin helposti ja hänen ihonsa tuoksui "happamalta". Jouduin lopettamaan suhteen kun en kokenut sitä tunnetta mitä aloittajakin kaipasi.

Eräs toinen daami puolestaan on minua kymmenen vuotta vanhempi, hieman jo ryppyinen iholtaan ja välillä hieman rasittava luonteeltaan, mutta jo hänen pelkkä läsnäolonsa ja makea tuoksunsa saa minut aina himosta sekaisin.