Toggle sidebar

Papa luokka 4

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja narikka83
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
narikka83

narikka83

Aktiivinen jäsen
17.12.2008
5 802
3
38
:'( kääk, mitäs nyt sitte? tänhään sain kuulla tuon tuloksen ja lääkäri halus minut koepaloijen othoon heti perjantaiksi, 1.10 siis. sukurasitteena tämä kirottu syöpä, kahelta tätiltä poistettu kohtu alle 30 vuotiana. mummolla, äitin tätillä, isän serkuilla :|

miten tet muut joila on ollu tuo luokka 4 on hoijettu? olen alle 30vuotias, lapsia on 2... voin hermoilla ehkä turhastaki mutta se mitä lueskelin aiheesta ei oikein nostanu mieltä:'(
 
Viimeksi muokattu:
Voi ei, pahoittelut!
Henkilökohtaista kokemusta ei ole mutta lähipiirissä kuitenkin.

En voi muuta sanoa kuin onneksi sinulla on jo lapset, jos olisit odotellutkin niinkuin nykyään on tapana niin olisit voinut jäädä kokonaan lapsettomaksi!

toivotaan että huoli on kuitenkin turha ja mitään kohdunpoistoja ei tarvitse edes ajatella!
voimia! :hug:
 
Mulla oli luokka 3 ja koepalat otettiin. Solumuutosta löytyi ja alue poistettiin. Muutos oli ihan sillä rajalla, että ei ollut pahanlaatuinen. Seuranta jatkuu 5v. Kerran sen jälkeenkin on löytynyt muutosta, mutta koepaloissa ei ollut mitään. Nyt olen raskaana, seurantaa jatketaan raskauden jälkeen taas. Raskauteen tehdyt toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet mitenkään. Syöpänäkin tämä on usein paikallinen ja pelkkä leikkaus riittää. Mitään kohdun poistoja on nyt tässä vaiheessa ihan turha edes ajatella. Vaikka koko kohdunkaula voidaan poistaa ja silti raskaus on mahdollista.
 
Jos se yhtään lohduttaa, niin kohdunkaulan syöpä ei käsittääkseni ole perinnöllinen. Sukulaistesi huonot kokemukset eivät suinkaan välttämättä tarkoita, että sinäkin joutuisit kohdunpoistoon. Toivotaan, että koepala tuo hyviä uutisia!
 
onneksi huomenna on jo torstai ja sitte jännällä perjantai. pelottaa jos kohtu poistetaan? kohtalo tekee julmaa pilaa, lapsi luku on täyttä, mutta toisaalta ehkä ei kuitenkaan? ihan sekasin koko pää. mies onneksi tukee ja pitää ajatukset tässäpäivässä, toimii ehkä hieman järkenä tässä.
 
Minua kiinnostaa, että koska olet ap viimeksi käynyt papassa, kun nyt on pompannut neloseen ja onko ennen ollut puhdas? Kiinnostaa myös että onko elämäntapasi olleet riskialttiit tuolle eli irtosuhteita jne?
 
Alkuperäinen kirjoittaja narikka83:
onneksi huomenna on jo torstai ja sitte jännällä perjantai. pelottaa jos kohtu poistetaan? kohtalo tekee julmaa pilaa, lapsi luku on täyttä, mutta toisaalta ehkä ei kuitenkaan? ihan sekasin koko pää. mies onneksi tukee ja pitää ajatukset tässäpäivässä, toimii ehkä hieman järkenä tässä.
Click to expand...

Vaikka sulla olisi syöpä ja kohtu poistettaisiin niin sen toimenpiteen ansiosta saat varmaan olla elossa oleva äiti jo niille olemassa oleville lapsille.
 
[QUOTE="vieras";22136412]Noi on onneksi aivan eri asioita keskenään[/QUOTE]

Kiitän ja kumarran! Luin niin nopsaan ja oli niin surku-uutisia, että sekoitin nyt sitten omat murheenikin tähän...Sori. poistun taka-vasemmalle ja toivotan ap:lle jaksuja ja mahdollisimman hyviä uutisia perjantaina!
 
Mulla luokan 3 muutos oli hetkellinen ja jatkotutkimuksissa mitään ei ole enää löydetty. Neljän vuoden aikana pelkkiä luokka 1 tuloksia. Hiukan myös tämän pelästyksen aiheuttamana oon saanu nyt jo 2-vuotiaan poikani ja käyn säännöllisesti vuoden välein papassa.

Eli vaikka mieli on musta niin muista, että se voi olla paikallista ja ohi menevää. Ja vaikka ei olis, niin sua voidaan hoitaa nykyään paremmin kuin ikinä!
 
[QUOTE="vieras";22136528]Mulla luokan 3 muutos oli hetkellinen ja jatkotutkimuksissa mitään ei ole enää löydetty. Neljän vuoden aikana pelkkiä luokka 1 tuloksia. Hiukan myös tämän pelästyksen aiheuttamana oon saanu nyt jo 2-vuotiaan poikani ja käyn säännöllisesti vuoden välein papassa.

Eli vaikka mieli on musta niin muista, että se voi olla paikallista ja ohi menevää. Ja vaikka ei olis, niin sua voidaan hoitaa nykyään paremmin kuin ikinä![/QUOTE]

toivon tosiaan että ois vain ohi menevää
 
Kurja kuulla PAPA-tuloksistasi!

Kerron tähän oman hoitoni ihan sitä toivoen, että sulla epäillyt solumuutokset olisivat sitä hyvänlaatuista sorttia ja tieto hoidosta (joka on aika helppo) lohduttaisi. Minulla oli reilu 20-vuotiaana PAPA3. Silloin kolposkopiassa todettiin hyvänlaatuinen solumuutos, ja hoitona kohdunsuusta "höylättiin" pois viipale. Kolposkopiassa nipsaistiin 3 pientä näytepalaa jota voitiin tutkia mitä muutoksia siellä oikeasti oli. Se kuulostaa kamalalta ja pelkäsin ihan sikana, mutta ei oikeasti tunnu paljon papa-kokeen ottamista pahemmalta: kohdunsuulle työnnettiin ensin tuppo jossa oli etikkaa (se värjää solumuutokset niin että ne tunnistetaan muusta kudoksesta) ja sitten gyne otti sellaisella pienen pienellä jäätelökauhaa muistuttavalla pihdillä ne näytteet. Nipsaisi vähän, mutta ei mielestäni tehnyt yhtä kipeää kuin papa-kokeen "pulloharjanäyte". Se toinen operaatio ei sitten ollut edes sen vertaa kamala, koska se tehtiin paikallispuudutuksessa eli tunsin vain puudutuspiikin ja toipuminenkin oli kivutonta. Eli omasta PAPA3 kokemuksesta voin sanoa, että toimenpiteet olivat kaikki helppoja - raskasta oli lähinnä epätietoisuus ja pelko. Silloin ei ollut lapsiakaan ja toiveessa useampi, eli pelkäsin ihan hulluna että viedään koko kohtu enkä ikinä saa synnyttää...

Papa-luokkia on 5, joista 5 tarkoittaa syöpää. 4 tarkoittaa sellaista solumuutosta, jossa on päällepäin viitteitä pahanlaatuisuudesta, muttei mitään varmaa eli voi olla kumpaakin. 3 on solumuutos, josta ei vielä päällepäin näy mitään viitteitä pahanlaatuisuudesta, eli asteittain kun mennään alaspäin on vähemmän todennäköistä että on pahanlaatuinen. Kaikenkaikkiaan suuri osa kohdunsuun solumuutoksista on hyvänlaatuisia, PAPA varoittaa herkästi myös tilanteissa joissa ei ole, eli esim. kohdun limakalvosoluja on kohdunsuulla saakka. Jos todetaan varsinaisia solunmuutos ne poistetaan kaikki koska myös hyvänlaatuinen voi kehittyä ajan kanssa pahanlaatuiseksi. Toivottavasti sinulla epäillyt muutokset osoittautuvat hyvänlaatuisiksi ja tsemppiä kovasti vastausten odotteluun!

Aika varovasti komppaisin kommentteja että onneksi sinulla on jo lapsia koska eihän se silti lohduksi riitä... Aina tietysti parempi että olisi vaihtoehdot auki ja mahdollisuus muuttaa mieltään, myös lapsiluvun suhteen. Ja huoli omasta terveydestä on aina raastavaa. Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti tilanne ratkeaa parhain päin!!!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa