Paluu lapsettomuushoitoihin pikkukakkosta yrittämään, vol 2

Kiitos tervetulotoivotuksista! Mussa ei ole siis todettu mitään vikaa, vaikkakin tutkittu on. Eka ICSI tehtiin pitkällä kaavalla ja silloin oli lääkevaste vissiin vähän liian hyvä, koska tuli hyperi. Ultrassa tuo hyperi näkyi, mut mun olossa ei ollut mitään valittamista. Aika turvonnut olo oli vaan sen kertyneen nesteen ja kymmenien munasolujen takia. Ekasta hoidosta jäi kaksi alkiota siis pakkaseen, mutta ne eivät kestäneet sulatusta. Toinen hoito tehtiin lyhyellä kaavalla (vaikka se tuntui pidemmältä, koska söin alkuun 6 viikkoa pillereitä kierron oikein ajoittamisen takia!). Tässä jälkimmäisessä hoidossa mielestäni oli liian pieni lääkeannostus, koska meidän sairaalan lääkäri konsultoi puhelimitse hoitoa tekevää lääkäriä annostuksen suhteen, ja oli sanonut että mä olen pieni ja hento ja lääkeannostus oli sit sen mukainen! No en nyt oo mitenkään poikkeavan pieni, ja niin lääkärikin sit sanoi kun punktioon menin. Tästäpä syystä ehkä saatiin niin vähän munasoluja, koska osa oli keräämishetkellä epäkypsiä. Tai siis ei niitä hirveän vähän ollut, mut enempäänkin olisi varmaan ollut mahdollisuuksia. Ja tästä ei sitten jäänyt pakkaseen mitään. Jatkossa toivon et lääkeannos olis isompi, että saatais enemmän soluja, ja kun ei se hyperikään mitenkään vaikuttanut. Vaikka ei liikaakaan sais tulla. Äh, toivottavasti lääkärit tietää ens kerralla paremmin. Pitihän se arvata et heti kun uskallan soitella polille ja pyytää päästä hoitoihin, niin vauvakuume alkaa nousta kiihtyvään tahtiin! Melkein toivon että näin ei olis, koska edessä voi olla pitkä ja kivinen tie...
 
Pikkuperho: Ahaa nyt tiedän missä ollan törmäilty ja tunnistinkin sinut kun luin nuo hoitotaustat tarkemmin. Mie pyörin enemmän sillä toisella palstalla. Täällä tulee aktiivisemmin seurattua meidän polilaisten hoitoketjua ja tätä:)
 
Hyvää huomenta ladies! Viikonlopun ovat ihania, aina on niin paljon tekemistä, että ei ehdi laskea päiviä ja arvuutella omia oireita. Tänään siis pp10, ja olo on ihan liiankin "normaali". Eikös tässä vaiheessa pitäisi jo tuntua jotain, jos on tuntuakseen?:confused:

Perjantaina meinasin saada paskahalvauksen, kun vessassa käydessä paperiin jäi hieman kellertävää vuotoa. Onneksi meni ohi, eli mitä lie...

Huomenna pariksi päiväksi työmatkalle. Jos vain kantti kestää, niin sinnittelen testauksen kanssa ainakin tuon reissun yli.

Mites muiden piinailut?

Alexix pp10
 
Heippa!

alexandria mulla on kyllä toi oireettomuus ollut taas hyvä merkki jälkeenpäin ajateltuna.tuulimunan ja kemiallisen kokeneena oireita on ollut ja paljon.eli pidän peukut pystyssä!nytkin olin ennen plussaa suht oireeton ja ihan varma negasta mutta kyllä nyt sitten plussaamisen jälkeen alkoikin oireita etenkin tää etominen mikä on välillä ollut ihan hirveetä.tissit ei ole kipeät vaan turvoksissa välillä ehkä pikkasen kivistää sivuilta,mutta toivotaan että toi sun oireettomuus on hyvä merkki :)

oon miettinyt tässä että mä taidan olla joku superhedelmällinen,kun kolmesta hoidosta kaikista plussa.tosin yksi kemiallinen,mutta kyllä meillä siis ihan selvästi johtuu pelkästään miehestä tää lapsettomuus muahan ei sitten tutkittu kun oli mies niin selvä tapaus.toisaalta ihan hyvä jos mies olis hedelmällinen meillä olis varmaan 10 lasta :D

RP&viimeinen mohikaani
 
Tere taas,

RP, meillä ongelma on ollut mun johtimissa, jotka on tukossa. Eli kunhan on saatu solut hedelmöitettyä ja kohtuun saakka, niin hyvin ovat kiinnittyneet =).

Mutta kyllähän tämä hoitorumba on aikamoista arpapeliä, jossa kohtalolla (ja hyvällä lääkärillä) on hiton suuri merkitys :)

aksu
 
alexandria, minulla myös oli oireetonta sinne pp12-13 asti, joten hyvä merkkihän tuo voi olla :) Toivotaan parasta!!

RouvaPapunen meillä ihan sama tilanne ja ihan samaa olen miettinyt. Minua ei ole tutkittu millään tavalla, koska miehessä niin selkeä "vika". 4 siirtoa, 1 nega. Olenkin jo päättänyt, että jos tämä menee kesken, niin haluan kyllä ehdottomasti, että aletaan vähän miettiä minunkin osuutta :)

Tsempit kaikille piinailijoille ja hoidoissa olijoille!! Ja mukavaa joulun odotusta!
 
Me ollaan miehen kanssa vitsailtu/mietitty tällästä että mistä me tiedetään onko meille sisään laitettu edes elävää alkiota??eihän meille kun sanota vaan että elävä on,mutta ei meille sitä näytetä millään tavalla.Hoitopaikassa vaan ajatellaan että "aahh antaa mennä saadaan rahat pois" kauheeta ajatella asiaa näin mutta meille tuli mieleen tässä viimeisen pas:in aikana sellanen..mut oikeasti mistä sen voi tietää??nyt mä sitten pelottelen kaikkia :D päässä vaan oikeasti liikkuu hoitojen aikana kaikenlaista :D

RP
 
heippahei!

Täälläkin nyt piinaillaan. Perjantaina kyytiin läksi yksi nelisoluinen yksilö. Kaksi on pakkasessa ja kolmea jatkoviljeltiin vielä. Niiden kohtalosta ei tietoa. Verikoe olisi jo ensi viikon keskiviikkona. Minusta se kuulostaa normaalia aikaisemmalta, mutta siis oikein hyvä, niin se piina loppuu silloin. Tosin jos se nega tulee, niin ehkä se piina olisi kuitenkin parempi... Nyt kun jo lääkärillekin murehdin, että mitäs jos sitä ja tätä ja kun ei onnistu, niin topakka täti pisti tämän naisen hiljaiseksi, että on se kumma, kun teillä naisilla ei ole yhtään uskoa tähän hommaan. Sitten päätinkin alkaa uskoa, että josko tämä todellakin voisi tärpätä. Tämähän on meidän ensimmäinen hoito siis. Mutta siksi en vain oikein voi uskoa, kun niitä ekalla kerralla onnistujia on niin vähän.

voi kun mäkin olisin kuin rouvapapunen. Oikea liimapaperi alkioille! ;)

Ja sitten vähän valitusta. Nuo luget on kyllä niin ällöttäviä. Minulla ei muut lääkkeet/hormonit ole tähän asti juuri mitään oireita tuonut, niin nyt sitten senkin edestä. Väsyttää, paleltaa, etoo, uni jotenkin muutenkin huonoa. Osa voi tietysti olla vain stressausta, mutta kai jotain menee noiden lugejenkin piikkiin.

Alexix: oot kyllä ihaltava sissi, kun maltat olla testaamatta!

Tervetulotoivotukset teille uusille!

Mukavaa joulunodotusta minunkin puolesta!

Mustikka pp3
 
Heissan,
nyt kyllä jännittää Alexandrian puolesta :)! Ja tsemppiä, liimaa, tarroja ja kaikkea siltä väliltä piinailijoille.

Tänään oli ultra, siellähän kööllötteli yksi pieni pallero, sydän jumpsutti, vastasi täysin viikkojaan, 7+4 :heart:. Olo on vieläkin, edelleen epäuskoinen, mutta jospa se tästä todeksi muuttuu. Olo on ihan kamala, pahoinvointia aamusta iltaan, samalla kaavalla kuin ennenkin, kunhan alusta selviää hengissä niin loppu on lasten leikkiä :)!

Joku kirjoitteli siitä alkionkuoren avauksesta, joka meille siis tähän hoitoon tehtiin, neljän tuloksettoman siirron jälkeen, lisäksi alkioissa oli selkeästi paksu kuori. Näyttäisi, että se oli sitten meille oikea apu tällä kertaa. Meidän klinikalla se tehdään tosiaan vain ja ainoastaan tuoresiirrossa.

Seurailen taustalta teidän kuulumisia, varsinkin Vaustin puolesta jännittää, ollaan kuljettu yhdessä pitkän matkaa, vetäisen sut nyt plussapuhuriin mukaan :)!

Krisseli
 
Heippa kaikki tutut ja palstan uudet tulokkaat!!

Palailen palstailemaan parin kuukauden hiljaiselon jälkeen. Me ollaan siis yritetty tätä pikkukakkosta viime helmikuusta lähtien, silloin tuoresiirto, keväällä pysähtyi pakkaslalkionsiirto alkioiden jatkoviljelyyn, ne kun eivät lähteneet kasvamaan laisinkaan. Kesällä oli taas tuoresiirto, josta plussasin, mutta jo reilun viikon päästä plussasta alkoi vuoto. Nyt syksyllä oli alkionsiirto, mutta siitä tuli nega.

Pakkasessa olisi vielä yksi alkio, mutta päädyttiin siihen, että aloitetaan koko hoitorumba alusta. Siihen on kaksi syytä, toinen on se, etten jaksaisi jännittää ainokaisen sulatusta ja toinen on se, että lääkekatto on tullut täyteen, joten saan nyt lääkkeet halvemmalla.

Eilen oli suunnittelukäynti ja sovittiin, että menen välipäivinä ultraan ja jos menkat alkavat 1.1. tai sen jälkeen, niin sitten tehtään hoito siihen kiertoon. Jos menkat alkavat tämän vuoden puolella (hyvin mahd. että alkaa just siinä 30.-31.12.) niin sitten on odoteltava kuukausi, sillä klinikan joulutauko päättyy vasta 9.1. ja pystyvät 10.1. tekemään ensimmäiset toimenpiteet. Mutta katellaan, uuten hoitoon kuitenkin tähdätään ja nyt on taas uutta puhtia tähän rumbaan :)

Tsemppiä alexandralle! Epäreiluahan tuo on, se on selvä. :hug:

Krisselille tuhannet onnittelut! Ihanaa, että olet jo päässyt näkemään pikkuisen sykkeet :heart:

Hyvää joulunodotusta kaikille ja paljon tsemppiä piinailijoille!

Vuokko
 
heippa, enää muutama yö jouluun, jipii! Vaikka kyllä olisin toivonut joululahjaksi pikkusisarusta, mutta eipä mennyt taas suunnitelmat toiveiden mukaisesti.
No, pas:iin mennään sitten tammikuun lopulla, ei auta kun kääntää katseet sitä kohti.

Mites mustikan piinailut?

aksu
 
Heissan!
Saisikos yksi pikkukakkosesta haaveileva liittyä joukkoon mukaan? Taustalla olen lueskellut ketjua, nyt alkaa olla uusi yritys itselläkin ajankohtainen. Meillä on takana 3 vuotta lapsettomuushoitoja, ensin insseillä, sitten ICSillä. Kaikki kolme ICSIä saatiin tahkota, ennen kuin poika sai alkunsa ja syntyi tammikuussa 2011.

Pakkaseen jäi tuosta viimeisestä hoidosta viisi huurunenää ja viime viikolla kävimme klinikalla suunnittelemassa PASia seuraavaan kiertoon. Ensi vuoden puolelle menee kuitenkin. Jänskättää jo nyt, mutta ihan erilaiselta tuntuu hoitoihin lähtö, kun on tuo pieni murmeli päiviä sulostuttamassa! -Ainakin vielä, ääni voi muuttua kellossa hyvinkin, jos seuraavaa yritystä täytyy jatkaa samat 4 vuotta...;)
Mutta, teidän onnistumiset luo itsellekin toivoa, kovasti onnea plussanneille siis!! Vielä piinaileville tsemppiä niihin piiitkiin päiviin!!
 
moi,

Emmiliinalle tervetuloa, samoin Vuokolle tervetuloa takaisin!

Täällä jaksettiin piinailla tähän päivään saakka. Kävin eilen ostamassa tuplapakkauksen CB:n tavistestejä. En ollut halunnut ostaa niitä edes aiemmin, kun en kuitenkaan olisi pystynyt olla käyttämättä niitä. Tänä aamuna sitten testasin ja negahan sieltä tuli. Mutta sitten huomasin, ettei testi ollutkaan toiminut kunnolla, kun tarkastusikkuna olikin ihan tyhjä (ts. ei ollut toiminut kunnolla tai todennäköisemmin itse testaaja oli niin unenpöpperössä, että teki testin väärin).

Sitten oli pakko ottaa toinen testi mukaan töihin ja muutaman tunnin jälkeen testata siellä. Haalea plussa siihen testiin piirtyi ja nyt oli viiva myös siellä kontrolliruudussa. Täällä siis varovaisen positiivisella mielellä mennään huomenna veritestiin (pp12). Voisikohan tämä olla tämän joulun meidän perheen toivotuin lahja? Oireista ei voi kyllä mitään päätellä edelleenkään. Samoja tuntemuksia kropassa ollut koko lugejen ajan.

Terveisin, Mustikka
 
Hiphei, voi kun hieno juttu Mustikkaa!!!!!! :hug: Ihania joulu-uutisia teillä :) Vaikka itsellä ei niin loistavat fiilikset olekaan, niin jokainen plussa täällä ketjussa kyllä piristää ja luo toivoa, että kyllä mekin vielä joskus.

Tervetuloa palstailemaan Emmiliina ja Vuokko!

Käännetään katseet jo tulevaan vuoteen, mä olen ihan varma, että vuosi 2012 on meille kaikille plussavuosi!!

alexis
 
No mutta ihania uutisia Mustikka, onnea!! Kyllä teidän perhe nyt sai sen parhaimman joulupaketin :heart: Jokos veritestin tuloksen sait??
Alexsandrialle halaukset ja tsempit, toivottavasti joulumieli kuitenkin löytyy negasta huolimatta. Meillä ajoittui ties kuinka monena vuotena hoidot just joulun alle ja aina testit näytti negaa. Oli rankkaa, silloin kyllä sai kaivella joulufiilistä oikein urakalla esiin, eikä aina ihan onnistunutkaan... :(
Mutta joo, ensivuonna pistetään kaikki ehdottomasti plussatuulemaan!!!=)

Eemis
 
kiitos Alexix ja Eemiliina onnitteluista!

Kyllä se veritesti sen plussan varmisti. Mutta on se mieli jotenkin kamala. Ensin sitä on niin satavarma ettei koskaan plussaa. Sitten sitä joutuu jännittämään alkuraskaudenultraa, että onko siellä mahassa todellisuudessa mitään elämää. Sitten seuraavaan ultran jne. Meille kun ensimmäisenkin lapsen saaminen oli kovan "työn" tulos, niin sitä ei osannut oikein nauttia kovin siitä raskaudesta kuin vasta rakenneultran jälkeen. Voi kun sitä osaisi nyt olla vähän relammin.

Todella paljon plussatuulia nyt kyllä kaikille ensi vuodelle ja loppuvuoden piinailijoille myös!

terveisin, Mustikka
 
Se olisi sitten joulunpyhät takanapäin, paluu arkeen edessä. Sormet on syömisestä niin turvonneet että hyvä jos näppäimistölle mahtuvat.:LOL:

Mustikka muistan kyllä itsekin tuon jännityksen, en tainnut edes uskoa olevani raskaana ennen kuin syke näkyi siinä alkuraskauden ultrassa. Yrittihän sitä koko raskauden ajatella positiivisesti, eihän sille itse paljoa mahda jos jokin menee pieleen, mutta minkäs voi ajatuksilleen, kun on tottunut että näissä jutuissa tulee lähinnä sitä shittiä niskaan... Meni varmaan puoli vuotta vielä pojan syntymän jälkeen, ennen kuin aloin uskoa, että ei tätä nyt kukaan tule enää ottamaan meiltä pois. MUTTA koita nauttia, kuten kaikki muutkin plussanneet, jälkeenpäin vain harmittaa jos huolehtii ja murehtii koko raskauden ajan. :)

Täällä odotellaan kuumeisesti menkkoja alkavaksi tällä viikolla/ lähipäivinä. Sitten olis soiteltava klinikalle päivitystä ja pikkuhiljaa siirryttävä oviksen odotteluun. Tarkoitus olisi tehdä PAS omaan kiertoon, mitä mulle ei olekaan aiemmin tehty. 1.ICSIstä saatiin aikanaan pakkaseenkin alkioita, mutta ne pas:it tehtiin lääkkeelliseen, en oikein edes muista miksi, kun oma kierto on aina ollut ihan kohdallaan (meillä on siis vika löytynyt vain miehen siittiöistä). Kivempi minusta näin, mutta tässähän on nyt sitten tietysti se, että jos ovis osuu viikonlopun alle, niin homma menee sit ohi...:( Nyt jo mietityttää miten ne alkiot sitten taas mahdollisesti selviää sulatuksesta. Edellisessä pas:in yrityksessä kuolla kupsahtivat molemmat. :( :( Lääkäri oli kyllä tosi optimistinen, kun tästä ICSIstä jäljellä olevat alkiot ovat kuulemma "priimaa" luokkaa, mutta mene ja tiedä näistä taas...;)
Äidin tauko on ohi, pinnasängystä kuuluu kutsu, mentävä on!!
Eemiliina
 
Pikainen heippa... Jos täällä vielä tuttuja pyörii, niin vilkutuksia vaan! On täytynyt ottaa vähän etäisyyttä tähän asiaan, meidän hoito, hoidot, haaveet kolmannesta, kaikki, KAIKKI päättyi jo punktiopäivänä. Eli perheemme on tässä ja tällä mennään kun ei muutakaan voi. Eikä sit tarvinnu piinailla jouluna, jotain hyvää sentään.. Ja Luojalle kiitos kahdesta lapsesta mitkä meillä jo on.
Toivottavasti saatte kaikki hyvän päätöksen hoidoillenne, ja vielä mahdollisimman moni sen lapsenkin! Sitä kai tässä kaikki kuitenkin toivoo... Hyviä tuulia ensi vuoteen ja onnellista odotusta plussanneille!!!
Terveisin sivuunväistyvä Vausti
 
Hei vaan kaikille! Paljon Onnea plussanneille, ja halaus niille jotka vielä plussaa odottavat! Käyn melkein päivittäin kuulumisianne seuraamassa, mutten oikein ehdi kirjoitella. Meillä pitkä taival hoidoissa. Vuonna 2008 syntyi poika, joka onnistui 1. IVF tuoresiirrolla. Toista lähdimme yrittämään pakastealkionsiirrolla, joka ei tuottanut tulosta. Sitten tehtiin 4 IVF hoitoa, 3 kunnallisella j a1 yksitysellä. Kaikki menivät pieleen, ei päästy kertaakaan siirtoon asti. Soluja tuli vähän, ja ne olivat monitumaisia?. Lääkäri sanoi että meidän tie on kuljettu loppuun. Itse olin sinnikäs ja pyysin vielä yhtä hoitoa, joka tehtäisiin samalla kaavalla kuin ensimmäinen, samat lääkkeet ja annokset. Lääkäri ei ollut aiemmin uskaltanut antaa lääkettä niin paljon, hyperin pelon takia. Tämä viimeinen hoito onnistui, ja minulle tehtiin kahden alkion siirto lokakuussa. Toinen alkio kiinnittyi, ja nyt mennään RV 13+3.
Halusin tämän oman tarinani kirjoittaa, jos joku painiskelee asian kanssa, että kannattaako hoitoja jatkaa, jos monta hoitoa epäonnistuu. Kannattaa, jos itsestäsi tuntuu että tämä ei ollut vielä tässä!
Hyvää Uutta Vuotta 2012 kaikille!
 
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!!
Ensiksikin suuren suuret pahoittelut Vaustille. En oikein keksi mitään järkevää lohdutuksen sanaakaan, haleja kovasti ja voimia. :hug:Todella kurjaa ja väärin että homma loppui alkuunsa. Kyllä tämä lapsettomuushoitorumba osaakin olla niin kertakaikkisen epäreilua!!

Miltäs muiden hoidot näyttää? Olikos Alexsandrialla pas:ia tiedossa loppukuulle, entäs Vuokko? Mitenkäs kierron kanssa kävi, pääsetteko jännäilemään tässä kuussa?? Ja oliko vielä muita alkuvuoden yrittäjiä...??

Itse sain pirautella klinikalle viime viikolla kuukautisten alettua, mutta laskeskeltiin hoitajan kanssa, että tiukkaa tekee päästäänkö siirtoa yrittämään. Kierron puoliväli olisi just ehkä ke-to. No elämme jännittäviä aikoja siihen saakka, ensiviikolla siis tikuttelemaan ovista...
Eemis
 

Yhteistyössä