Kiitos neitoperho83!
Kerron vähän meistä ensin, luen ketjua vielä myöhemmin läpi enemmän.
En tiedä kyllä mitä kertoisin, mutta tässä tulee.
Eli olen (vasta) 23v ja mies 25v. Ensimmäinen lapsi sai alkunsa puolen vuoden yrityksen jälkeen luomusti. Toista on yrittämällä yritetty ja oltu yrittämättä nyt reilu kaksi vuotta. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen käytin 3kk ehkäisyä, sen jälkeen ei ole ollut mitään käytössä.
Kierto on melko säännöllinen, päivän tai parin heittoja.
Tänään suru iski suurimpana kuin koko aikana. Minulla on ollut päivänselviä raskausoireita ensimmäistä kertaa tämän kahden vuoden aikana. Tissit pingottaa, mahaa turvottaa, mahaa nipistelee, palelen, mielialamuutoksia, järjetön väsymys, mahtava hajuaisti, menkat myöhässä ja ruoka maistuu. Hyvä, etten jo kuuluttanut koko maailmalle, että olen raskaana. Onneksi en- kävin eilen ostamassa oikein clearblue digitalin, että saan lukea kirjaimin, että raskaana olen. Aamulla sen testin sitten tein.. ei raskaana. Tänään pitäisi menkat alkaa. Oireet jatkuu.
Ehdin typeränä jo suunnitella kaiken valmiiksi. Ennen on voinut luottaa ainakin omaan itseensä, mutta nyt alkaa ilmeisesti psyykekin temppuilla, kun noin selvät oireet ilmaantuu. Pettynyt ja surullinen, siinäpä ne tämän hetkiset tunteet. Ja vihainen olen itselle ja omalle kropalle.
Olemme näissä hoitoasioissa päässeet vasta siihen päätökseen, että aiomme tutkimuksiin hakeutua. Jaksaisiko joku kertoa vähän siitä alkuvaiheesta, mitä on odotettavissa ja miten prosessi etenee? Olen varautunut siihen, että jonot ovat pitkiä.
Kun meillä kuitenkin on jo yksi lapsi, niin en ole aiemmin uskaltautunut tutkimuksiin. Ehkä ajattelen, että kokonaan lapsettomat ovat etusijalla ja minulla olisi mahdollisuus raskautua luomusti, kun kerran on niin käynyt. Alkaa ajatukset pyöriä pelkästään näissä asioissa ja se haittaa muuta elämää. Ilmeisesti nyt odotellaan, että menkat alkaa.. taas.
Tässä teille konkareille tämmönen natiainen siipien suojaan, toivottavasti mahtuu. =)
Kerron vähän meistä ensin, luen ketjua vielä myöhemmin läpi enemmän.
En tiedä kyllä mitä kertoisin, mutta tässä tulee. Eli olen (vasta) 23v ja mies 25v. Ensimmäinen lapsi sai alkunsa puolen vuoden yrityksen jälkeen luomusti. Toista on yrittämällä yritetty ja oltu yrittämättä nyt reilu kaksi vuotta. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen käytin 3kk ehkäisyä, sen jälkeen ei ole ollut mitään käytössä.
Kierto on melko säännöllinen, päivän tai parin heittoja.
Tänään suru iski suurimpana kuin koko aikana. Minulla on ollut päivänselviä raskausoireita ensimmäistä kertaa tämän kahden vuoden aikana. Tissit pingottaa, mahaa turvottaa, mahaa nipistelee, palelen, mielialamuutoksia, järjetön väsymys, mahtava hajuaisti, menkat myöhässä ja ruoka maistuu. Hyvä, etten jo kuuluttanut koko maailmalle, että olen raskaana. Onneksi en- kävin eilen ostamassa oikein clearblue digitalin, että saan lukea kirjaimin, että raskaana olen. Aamulla sen testin sitten tein.. ei raskaana. Tänään pitäisi menkat alkaa. Oireet jatkuu.
Ehdin typeränä jo suunnitella kaiken valmiiksi. Ennen on voinut luottaa ainakin omaan itseensä, mutta nyt alkaa ilmeisesti psyykekin temppuilla, kun noin selvät oireet ilmaantuu. Pettynyt ja surullinen, siinäpä ne tämän hetkiset tunteet. Ja vihainen olen itselle ja omalle kropalle.
Olemme näissä hoitoasioissa päässeet vasta siihen päätökseen, että aiomme tutkimuksiin hakeutua. Jaksaisiko joku kertoa vähän siitä alkuvaiheesta, mitä on odotettavissa ja miten prosessi etenee? Olen varautunut siihen, että jonot ovat pitkiä.
Kun meillä kuitenkin on jo yksi lapsi, niin en ole aiemmin uskaltautunut tutkimuksiin. Ehkä ajattelen, että kokonaan lapsettomat ovat etusijalla ja minulla olisi mahdollisuus raskautua luomusti, kun kerran on niin käynyt. Alkaa ajatukset pyöriä pelkästään näissä asioissa ja se haittaa muuta elämää. Ilmeisesti nyt odotellaan, että menkat alkaa.. taas.
Tässä teille konkareille tämmönen natiainen siipien suojaan, toivottavasti mahtuu. =)