Palkkanne kuukaudessa

hoitovapaalla ollaan.......367e/kk

 

1100e/kk jää käteen kassa-tarjoilijalla.
Eli päivätyö ja viikonloput vapaata.
Työpäivän pituus 7,5tuntia.
Eli aika tyytyväinen olen.

 

Vastaanpa vielä minäkin...

Bruttopalkka 4 300 EUR sisältäen puhelinedun ja vapaan autoedun. Rahapalkaa jää käteen n. 2 200 - 2 300 EUR.

 

Käteen jää aika tasan 2000£. Mutta mieheni opiskelee jo viidettä vuotta ja minun palkallani ja hänen ruhtinaallisella opintotuellaan (n.230£) elätämme kolme kasvavaa poikaa ja itsemme. Ei naurata, kun on asuntolainaa paljon ja auto vetelee viimeisiään Mutta päivä kerrallaan. Se, mikä tulee, varmasti myös menee

 

Kunhan tästä töihin menen parin kk:n päästä niin bruttopalkka on vähän alle 2200e/kk. Teen kevääsen asti lyhennettyä työpäivää ja mies opiskelee toisella paikkakunnalla (on siis periaatteessa eri taloutta, jossa omat menot), joten rahaa ei hurjasti jää käyttöön, jäiskö sellaiset 1100-1200e.

 

olen melko miehisellä alalla ja tienaan kuutisen tonnia kuussa. however, ei se mikään oikotie onneen ole, verottaja kahmaisee siitä melkoisen osan ja toisekseen, sen eteen saa vääntää ihan sikana hommia. joskus miettii että kahden lapsen äitinä vois helpommallakin päästä. mutta, mutta, eipäs niitä töitäkään ole montaa tarjolla, yhden kun on saanut niin siitä pitää kyllä pitää kiinni. tsemppiä ja jaksamista kaikille niin kotona kuin kodin ulkopuolella työskenteleville.

 

Hauska keskustelu. Joku kysyi, miksi tällaisesta pitää edes keskustella ja miksi pitäisi kertoa palkkansa. Ja jokainen kertojahan on tietysti joko paukuttelemassa henkseleitä tai ruikuttamassa kovaa kohtaloaan. Näinhän se on, ettei suomalainen rahasta puhu. Ja kuka siitä hyötyy? Työnantaja! Eipä tule vaadittua palkankorotuksia, kun ei tiedä mitä kollegat tienaa. Ok, on aloja, joilla ei pyytäminen auta.

Itse työskentelen it-alalla, jossa jokaisen on neuvoteltava palkkansa. Tällä hetkellä olen äitiyslomalla pikkukakkosen kanssa ja palkkaneuvotelut ovat siksi olleet jäissä pitkään, vaikka välillä töissä kävinkin. Olen auttamatta kakkosluokan työntekijä, koska en ylitöihin pysty samalla tavalla kuin ennen. Töissä ollessani tienaan kuitenkin yli 5000 eli mielestäni hyvin pienten lasten äidiksi (eli huomioiden sairastelut, ylityöt yms.) Tiedän/epäilen useimpien mieskollegojen tienaavan huomattavasti paremmin.

Työ ei ole aina kivaa, ylitöitä pitää tehdä, stressi vaivaa jne. eli jotain muutakin voisi tehdä. Kuten joku kirjoitti, on omasta laiskuudesta kiinni, kun ei omaa elämäänsä muuta. Totta kyllä, mutta taitaa olla meille jokaiselle aika vaikeaa tuo omankin elämän muuttaminen. Itsellenikin on helpompaa jatkaa pääkaupunkiseudulla tylsässä työssä asuntolainojen kanssa kuin oikeasti muuttaa tilannetta. Ja kateellisuus vaivaa juuri niitä, jotka ovat omaan elämäänsä tyytymättömiä. Olen kateellinen pikkukaupungissa järven lähellä asuvilla, joiden työmatka kestää vain 10 minuuttia ja lapset saavat juosta huoletta naapurissa. Toisaalta, jos joku on kateellinen työstäni ja palkastani niin tervetuloa! Suomessa on ilmainen koulutus ja tällä alalla ainakin vielä töitä riittää.

 

\

Hauska keskustelu. Joku kysyi, miksi tällaisesta pitää edes keskustella ja miksi pitäisi kertoa palkkansa. Ja jokainen kertojahan on tietysti joko paukuttelemassa henkseleitä tai ruikuttamassa kovaa kohtaloaan. Näinhän se on, ettei suomalainen rahasta puhu. Ja kuka siitä hyötyy? Työnantaja! Eipä tule vaadittua palkankorotuksia, kun ei tiedä mitä kollegat tienaa. Ok, on aloja, joilla ei pyytäminen auta.

Itse työskentelen it-alalla, jossa jokaisen on neuvoteltava palkkansa. Tällä hetkellä olen äitiyslomalla pikkukakkosen kanssa ja palkkaneuvotelut ovat siksi olleet jäissä pitkään, vaikka välillä töissä kävinkin. Olen auttamatta kakkosluokan työntekijä, koska en ylitöihin pysty samalla tavalla kuin ennen. Töissä ollessani tienaan kuitenkin yli 5000 eli mielestäni hyvin pienten lasten äidiksi (eli huomioiden sairastelut, ylityöt yms.) Tiedän/epäilen useimpien mieskollegojen tienaavan huomattavasti paremmin.

Työ ei ole aina kivaa, ylitöitä pitää tehdä, stressi vaivaa jne. eli jotain muutakin voisi tehdä. Kuten joku kirjoitti, on omasta laiskuudesta kiinni, kun ei omaa elämäänsä muuta. Totta kyllä, mutta taitaa olla meille jokaiselle aika vaikeaa tuo omankin elämän muuttaminen. Itsellenikin on helpompaa jatkaa pääkaupunkiseudulla tylsässä työssä asuntolainojen kanssa kuin oikeasti muuttaa tilannetta. Ja kateellisuus vaivaa juuri niitä, jotka ovat omaan elämäänsä tyytymättömiä. Olen kateellinen pikkukaupungissa järven lähellä asuvilla, joiden työmatka kestää vain 10 minuuttia ja lapset saavat juosta huoletta naapurissa. Toisaalta, jos joku on kateellinen työstäni ja palkastani niin tervetuloa! Suomessa on ilmainen koulutus ja tällä alalla ainakin vielä töitä riittää.

Näinhän se on.

Itse en osaa kenenkään palkkoja kadehtia, koska meillä kaikilla mahdollisuus tehdä töitä. eikä tarvita edes lukupäätä enää koska putkimiehet muurarit parturikampaajat tienaavat vähintään yhtä paljon kuin korkeakoulutetut opettajat vaikkapa.

Itse kadehdin joskus sellaisia ihmisiä, jotka saaneet paljon ilmaiseksi tekemättä mitään. Siis ihmisiä, joille vanhemmat ovat ostaneet ensiasunnon tai ihmisiä joilla on hyvät lähtökohdat elämässä, hyvä koti ja perhe. Suurin osa me kai jotain kadehditaan, mutta kun ei anna sen pilata elämää vaan yrittää parhaansa omista lähtökohdistaan.

 

Minulla 1900 e / kk keittiömestari ja mieheni yrittäjä tulot vaihtelee 1000 - 3000 e / kk, lapsia 2 kpl

 

Jaa-a palkka vai? No, mä olen vähäpalkkaisella ja arvostetulla hoitoalalla ja yksityisellä, joten palkkaa ei jää kummosesti. Oiskohan n. 1260e. Mutta kylläpä vaan nytkin tiistaina lähdemme 2vk etelään. Emme omista yhtään luotto-pankki ym luotollisia kortteja. Säästämme rahat matkoihimme itse. Ei ole asuntolainaa. Asumme vuokralla. Mielestämme pärjäämme ihan hyvin .Pojalla ei ole kirpputorivaatteita ja miehenikin käy töissä 25km päässä kotoamme.Tahdomme käydä ulkomailla ainakin kerran vuodessa. Emme halua elää luotollisten korttien kanssa. Hoidamme kaikki käteisellä.