Paljonko maksaisit enintään sekarotuisesta koirasta?

300e maksoin. Tarkkaan valikoidusta, erittäin lupaavasta harrastuskoiran alusta sen maksoin mielelläni. Enempää en kyllä maksaisi.

On mulla vielä sekarotuinen josta olen maksanut viisikymppiäkin, markka-aikana.

Paperitonta rotukoiraa en ottaisi.

 

"Paperiton rotukoira" = sekarotuinen.

Koira joko on rekisteröity tai sitten ei.
Näitä paperittomia "puhdasrotuisia" on kaikenmaailman myyntipalstat täynnä, mutta ikinä et voi tietää, onko se ostamasi koira oikeasti puhdasrotuinen vai ei, jos ei siitä ole todisteena papereita.

 

Itselle ei monirotuista tulisi, enkä oikein tue monirotuisen ostamistakaan. Mielestäni jokaisen nartun ei ole tarkoitus saada pentuja, eikä jokaisen uroksen ole tarkoitus niitä siittää. Kun näitä "vahinkoja" "rakkaus pentuja" ym kuitenkin syntyy tulisi näiden omistajan saada asianmukainen korvaus pentujen hyvästä hoidosta.

Kinkkinen asia mulle.

 

Rohkenen epäillä että enemmän niitä luonnevikoja on niissä pilalle jalostetuissa.

Tuleeko ihmisestä luonnevikainen jos suvusta löytyy suomalainen, inkkari, eskimo, tummaihoinen ja uusiseelantilainen?

Tuleeko luonnevikainen jos suvusta löytyy vaan suomalainen?

Kyllähän huonolla tuurilla voi sekarotuinen saada emän rodun huonon hermorakenteen, isän rodun paskat polvet, mummon rodun allergiaherkkyyden ja emänisän rodun syöpäalttiuden, hyvällä tuurilla ei mitään näistä.

Maksaisin 150-200 euroa sekarotuisesta, en yhtään enempää ja haluaisin nähdä Molemmat vanhemmat. Ellei se ole mahdollista, niin jäisi ottamatta.
Rekkaamatonta "rotukoiraa" en ostaisi ollenkaan!

 

Max 100€. Siis jos se on paperiton rotukoira, tai joku sellainen kiva yhdistelmä.

Joku naapurin sekarotunen piski jonka roduista ei tiedä mitään, ajokoira-pystykorva-mix tms., niin semmoisesta en maksaisi mitään. En mielellään edes semmoista ottais vastaan vaikka maksettais.

 

Me maksettiin 400 e että saatiin mummolle pieni koira.

 

Mutta mua kiinnostaa tuo pienten koirien suosio? Miksi just pienistä koirista maksetaan jopa 500 euroa?

 

Mutta mua kiinnostaa tuo pienten koirien suosio? Miksi just pienistä koirista maksetaan jopa 500 euroa?

Niitä yleisesti ottaen syntyy kerrallaan vähemmän ja niiden kysyntä on runsasta, tässä siis toimii se kysynnän ja tarjonnan laki.

 

Meidän chihu maksoi 2000e on siis tietty "paperillinen" kunnon kasvattajalta. Ystäväni osti chihun ja perhoskoiran risteytyksen 400e , oli vahinko pentue, 4 pentua tuli ja kaikki meni heti. Sekarotusista pikkukoirista maksetaan ihan hyvin, pystykorva yms sekotuksista sitten taan se 50e.

 

Niitä yleisesti ottaen syntyy kerrallaan vähemmän ja niiden kysyntä on runsasta, tässä siis toimii se kysynnän ja tarjonnan laki.

Niin mutta mistä johtuu se runsas kysyntä?

 

200 tai jopa maksimisssana 300 voisin maksaa jos olisi muuten "juuri etsimäni".
50 niin epäilyttäisi että ei ole oikein rokotettu jne. ja 500 taas ihan liikaa.

 

En maksaisi sekarotuisesta mitään.

 

[QUOTE="vieras";27541002]
Mä en tajua mistä tulevat nämä ihmiset, jotka kuvittelevat koirien perinnöllisten sairauksien häviävän, kun kaksi eri rotuista koiraa pariutuvat. Näitä (yleensä) ole mitenkään tutkittu perinnöllisten sairauksien varalta ja saattavat kantaa ihan perinnöllisiä.[/QUOTE]

Eivät ne tietenkään häviä, mutta jos jokin rotu kantaa resessiivisenä virhegeeniä niin sen muuttuminen dominantiksi kahden puhdasrotuisen tekemässä pennussa on tietenkin paljon todennäköisempää kuin jos vain toinen koiran vanhemmista kantaa geeniä.

 

Joku 50-100 euroa max.

 

50e

 

Niin mutta mistä johtuu se runsas kysyntä?

Jaa. Voisin kuvitella sen johtuvan osittain ainakin siitä että pienempi koira on hepompi ottaa mukaan melkein mihin tahansa, sitä ei tarvitse kouluttaa (vaikka mun mielestä kyllä tarttee), ei vie tilaa niin paljon, ei syö niin paljon. Pientä koiraa useasti vaan pidetään helpompana kuin isoa.

 

200 tai jopa maksimisssana 300 voisin maksaa jos olisi muuten "juuri etsimäni".
50 niin epäilyttäisi että ei ole oikein rokotettu jne. ja 500 taas ihan liikaa.

Ei niitä pentuja puhtaita paperillisiakaan luovutusikäsinä vielä rokoteta, vaan rokotukset hoitaa sit uus omistaja kun pennulla on ikää hiukan enemmän. Joissakin poikkeustapauksissa 8vk ikänen on rokotettu kertaalleen.

 

Jaa. Voisin kuvitella sen johtuvan osittain ainakin siitä että pienempi koira on hepompi ottaa mukaan melkein mihin tahansa, sitä ei tarvitse kouluttaa (vaikka mun mielestä kyllä tarttee), ei vie tilaa niin paljon, ei syö niin paljon. Pientä koiraa useasti vaan pidetään helpompana kuin isoa.

Niin pidetään.
Se oikeastaan hassua, koska oman kokemukseni mukana kaiksita meillä olleista roduista (ja niitä on ollut paljon) helpoinpia olivat bernhardilaiset ja työläimpiä tiibetinspanielit ja puudelit.

(Ja minä EN saisi avata tällaisia ketjuja, kun tulee aina niin kauhea koirakuume!)

 

En kyllä maksaisi 100e enempää. Ilmaiseksi voisin ottaa, jos tilanne olisi sellainen.

Jo omasta tuttavapiiristä löytyy ihan liian monta sellaista ihmistä, jotka suunnittelevat koiralla pentuja (jo ennen koiran ottamista).
Käsittämätöntä, ettei sitä harkintaa käytetä ollenkaan.
Mitään vaatimuksia ei laiteta niille omille pikkumussukkakoirille, joilta halutaan jälkeläisiä, kun ne vaan on niin ihania.

Sitten on koiria jos vaikka missä oloissa.

Pentutehtailua ei pitäisi koskaan kannattaa!

Ostamalla rekisteröidyn pennun voi olla vähän turvallisemmilla mielillä siitä, että koira on saanut asianmukaista hoitoa eikä sitä ole pennutettu liian usein.

 

50e, en enempää. Tuttu yritti kaupata paperitonta villakoiraa 500 eurolla. Enpä ostanut.

 

Ei niitä pentuja puhtaita paperillisiakaan luovutusikäsinä vielä rokoteta, vaan rokotukset hoitaa sit uus omistaja kun pennulla on ikää hiukan enemmän. Joissakin poikkeustapauksissa 8vk ikänen on rokotettu kertaalleen.

Siitä on hirveän kauan kun meillä on ollut koiranpentuja, mutta kyllä minulla vahva muistikuva, että ennen luovutusta oli kaksi eläinlääkärikäyntiä ja yksi rokotus.
Niistä lähti sitten paperit mukana ostajalle.

Ja ensimmäinen madotuskin taisi olla ennen ekaa rokotusta?

Toki nuo tavat voivat vaihdella eri kasvattajilla ja ehkä eri aikoinakin.
Vaihteleehan nuo "ihmispentujenkin" hoito-ohjete eri vuosikymmeninä, joten en ihmettelisi jos koirillakin...

 

Niin pidetään.
Se oikeastaan hassua, koska oman kokemukseni mukana kaiksita meillä olleista roduista (ja niitä on ollut paljon) helpoinpia olivat bernhardilaiset ja työläimpiä tiibetinspanielit ja puudelit.

(Ja minä EN saisi avata tällaisia ketjuja, kun tulee aina niin kauhea koirakuume!)

Nää mun nykyiset harjat on mulle ekat kääpiöt ja seurakoirat, joten aikansa se otti et opin käsittelemään 4kg painosta kuitenki ihan koirana. Nykyään menee jo mukavasti näidenki kans eikä nää oo tissiväliotuksia, vaan ihan koiria

 

Eivät ne tietenkään häviä, mutta jos jokin rotu kantaa resessiivisenä virhegeeniä niin sen muuttuminen dominantiksi kahden puhdasrotuisen tekemässä pennussa on tietenkin paljon todennäköisempää kuin jos vain toinen koiran vanhemmista kantaa geeniä.

Ongelmanahan tässä on lähinnä se, että usein myyjällä, saati ostajalla sitten, ei ole harmainta aavistusta, kantaako koiran vanhemmat jotain virhegeenejä vai ei, tai kuinka paljon. Tai mitä niiden vanhemmilta voi periytyä..
Se tutkimattomista vanhemmista syntynyt sekarotuinen oma sesse kun tekee pentuja jonkun saman kylän yhtä tutkimattoman sekarotuisen koiran kanssa, voi pennulle (ja pennusta) tulla ihan mitä vaan.

Eli kannattaa nyt ainakin ottaa se sekarotuinen sitten sellaiselta ihmiseltä jonka tuntee ja johon uskaltaa luottaa että kertoo totuuden.. Joka on tutkituttanut koiransa ja oikeasti tietää niiden suvuista ja hoitaa koiransa muutenkin asianmukaisesti.
Harmittavan usein ostajaa kiinnostaa lähinnä vaan se halvempi hinta

Tunnen ihmisen, joka osti sekarotuisen koiran 250eurolla, koska halusi söpön koiran lasten iloksi. Ei osannut kertoa edes, mitä rotuja koirassa on..

 

Siitä on hirveän kauan kun meillä on ollut koiranpentuja, mutta kyllä minulla vahva muistikuva, että ennen luovutusta oli kaksi eläinlääkärikäyntiä ja yksi rokotus.
Niistä lähti sitten paperit mukana ostajalle.

Ja ensimmäinen madotuskin taisi olla ennen ekaa rokotusta?

Toki nuo tavat voivat vaihdella eri kasvattajilla ja ehkä eri aikoinakin.
Vaihteleehan nuo "ihmispentujenkin" hoito-ohjete eri vuosikymmeninä, joten en ihmettelisi jos koirillakin...

Madotukset alotetaan jo huomattavasti ennen luovutusikää ja niitä tulis olla tehtynä vähintäin 2 ennen luovutusta, mut kyl noi rokotukset on ollu jo 70-luvulla siten et eka rokotus 12vk ja sit toinen 16vk ikäsenä. Ei ne oo mihinkä muuttunu tosta.

 

Madotukset alotetaan jo huomattavasti ennen luovutusikää ja niitä tulis olla tehtynä vähintäin 2 ennen luovutusta, mut kyl noi rokotukset on ollu jo 70-luvulla siten et eka rokotus 12vk ja sit toinen 16vk ikäsenä. Ei ne oo mihinkä muuttunu tosta.

Minä tulin uteliaaksi ja tsekkasin "koiramapin".
8 viikon iässä on viimeinen meiltä lähtenyt pentue aikoinaan rokotettu.
Sitä ennen kaksi madotusta ja rokotus siis toisella eläinlääkärikäynnillä.
(Tämä siis kiistämättä sitä, että sinä ihan varmasti tiedät noista enemmän kuin me eli luultavasti me olemme tehneet jotain "hupsusti".)

Uusiin koteihinsa pennut lähetenee sitten 9-12 viikon iässä pennusta riippuen.
Muuntihinta oli meillä silloin 2000-luvun ihan alussa 800 euroa pentu.

Jos joku moisen pennun minulle myisi 50 eurolla niin jäisin miettimään, että narraako jotain kun kasvattajan kulut paljon pennusta saatuja rahoja isommat.
Tämä siis alkuperäinen ideani siinä, miten arvioin pennun sopivan "hinnan".
Muitakin arviointieprusteita toki voi olla ja nekin yhtä päteviä.