Paljon kavereita (tiivis asuinalue) vai oma rauha?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "muuttaja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"muuttaja"

Vieras
Kumman valitsisit tai olet valinnut? Oletko tyytyväinen? Muuttamassa ollaan, me aikuiset kaipaamme omaa rauhaa, ala-asteikäiset todennäköisesti kavereita ja lyhyttä koulumatkaa..
 
Onko pakko olla nuo ääripäät? Me asutaan haja-asutusalueella, jossa on luontoa ympärillä mutta naapureita ja tuttuja löytyy kymmenistä kodeista tästä parin neliökilsan alueelta.
 
Meillä on sellainen välimuoto. Asutaan vanhalla omakotitaloalueella, jossa tontit on aika isoja ja paljon kasvillisuutta tonttien välissä, joten omaa rauhaa on. Kuitenkin tästä on lasten tulevaan kouluun vain n. 1,5km ja tulevia luokkakavereita asuu parin kilometrin säteellä useampikin.
 
Onko pakko olla nuo ääripäät? Me asutaan haja-asutusalueella, jossa on luontoa ympärillä mutta naapureita ja tuttuja löytyy kymmenistä kodeista tästä parin neliökilsan alueelta.

No ei nyt tarvi olla, mutta paikkakunnalla, jonne muutetaan niin on tiiviisti rakennettuja alueita tai sitten pitemmät koulumatkat/ei niin paljon lapsiperheitä. Tuo teidän asuinaluehan olis ideaali kun vaan löytyis. Ja kun muuttaa uudelle alueelle niin ei voi olla varma, että löytyy samanikäisiä kavereita haja-asutusalueelta..
 
Muuttakaa jonkun pikkuruisen kaupungin tai kylän liepeille. Siis semmoinen paikka jossa luontoa näkyy teidän ympärillä mutta että 2-3 km päässä on jo tiheämpää asutusta.
 
Oma rauha, on kokeiltu tuollanen ratkaisu missä on naapureita ja luontoa ja sit tää lähiö juttu ja kyl se niin on et elo on maukasta kun voi potkasta oven auki ja tuumia koiralle et anna turre mennä, hillua saunan jälkeen kesäiltana ilman rihmankiertämää pihalla ja tapella ukon kanssa niin et tienoo raikaa ilman et kukaan saa kylillä puhumisen aihetta..
 
[QUOTE="Maira";28605607]Oma rauha, on kokeiltu tuollanen ratkaisu missä on naapureita ja luontoa ja sit tää lähiö juttu ja kyl se niin on et elo on maukasta kun voi potkasta oven auki ja tuumia koiralle et anna turre mennä, hillua saunan jälkeen kesäiltana ilman rihmankiertämää pihalla ja tapella ukon kanssa niin et tienoo raikaa ilman et kukaan saa kylillä puhumisen aihetta..[/QUOTE]

Nii juu, jos ei halua minkäänlaista riesaa naapureista niin sitten maaseutu on hyvä vaihtoehto. Vaikka siinäkin tapauksessa kyläläiset kyllä kiinnostuvat kuitenkin jossain vaiheessa korvessakin asuvasta uudesta asukista ja juorut kiertää vaikka joku yrittäisi kuinka piiloutua. :)
 
[QUOTE="Maira";28605607]Oma rauha, on kokeiltu tuollanen ratkaisu missä on naapureita ja luontoa ja sit tää lähiö juttu ja kyl se niin on et elo on maukasta kun voi potkasta oven auki ja tuumia koiralle et anna turre mennä, hillua saunan jälkeen kesäiltana ilman rihmankiertämää pihalla ja tapella ukon kanssa niin et tienoo raikaa ilman et kukaan saa kylillä puhumisen aihetta..[/QUOTE]

Kuulostaa ihanalta :-) Onko teillä lapsia? Miten harrastukset/kaverit?
 
Ah.. Vapaus. Luonto. Elämisen ilo.

Jouduin asumaan osan elämästäni kaupungissa, voi sitä kurjuutta. Masentavaa ja synkkää, ei mitään tekemistä. Harmaata, harmaata ja harmaata.

Takaisin maalle.

Värit täyttävät elämän, luonnon sinfonia hyväilee korvia, tuoksut lumoavat, silmät hymyilevät.

Elämän ilo palasi sydämeeni.
 
Me asutaan tosi tiiviisti rakennetulla alueella, jossa asuu melkein pelkästään lapsiperheitä. Koulu on tien toisella puolella. Palvelut lähellä, mutta luonto alkaa tuosta koulun takaa. Kesät talvet kuullaan lähimaatilan lehmät, välillä haistetaankin. Ladut lähtee 100 metrin päästä talvella, kesällä pääsee hetikohta mettään, jos haluaa. Aivan loistava paikka asua meille, mä ahdistuisin jossain omakotitalossa keskellä ei mitään.

Niin ja siis kavereita on lähellä, paljon. Yksityisyyttä ei juuri ole, kun taloyhtiön leikkipiha on meidän takapihan vieressä, mutta en sitä kaipaakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Me asutaan tosi tiiviisti rakennetulla alueella, jossa asuu melkein pelkästään lapsiperheitä. Koulu on tien toisella puolella. Palvelut lähellä, mutta luonto alkaa tuosta koulun takaa. Kesät talvet kuullaan lähimaatilan lehmät, välillä haistetaankin. Ladut lähtee 100 metrin päästä talvella, kesällä pääsee hetikohta mettään, jos haluaa. Aivan loistava paikka asua meille, mä ahdistuisin jossain omakotitalossa keskellä ei mitään.

Niin ja siis kavereita on lähellä, paljon. Yksityisyyttä ei juuri ole, kun taloyhtiön leikkipiha on meidän takapihan vieressä, mutta en sitä kaipaakaan.

Onko teillä jotain yhteisiä sääntöjä esim. kyläilyistä, ulkonaolosta tms.?
 
[QUOTE="muuttaja";28605943]Onko teillä jotain yhteisiä sääntöjä esim. kyläilyistä, ulkonaolosta tms.?[/QUOTE]

En tiedä rockyroadista, mutta mietin vaan että kuinka yleistä mahtaa olla, että olis jotain yhteisiä sääntöjä kyläilyistä ja ulkoiluista? Jotenkin miellän, että säännöt on aina perhekohtaisia. Esim. jos naapurin Kalle saa olla ulkona yhteentoista, se ei tarkoita sitä että muut saisivat olla. Tai jos meille saisi tulla niin kuin tykkää, niin muihin koteihin ei välttämättä saisikaan mennä. Eihän tuollaisia sääntöjä oikeastaan voi tehdä, ei kaikki voi olla samaa mieltä :).

Me asutaan kerrostalolähiössä ja mulle olis ihan kauhistus asua jossain ihmisten ulottumattomissa :) Muistan kun lapsena aina kadehdin niitä, jotka asuivat kerrostaloalueilla. Kavereita löytyi aina kun vaan ulos meni. Me taas asuttiin hiukan syrjemässä ja kaverin luo piti varta vasten sopia menevänsä. Joten jos mä saisin päättää, niin tiheään asutulla alueella ihmisten keskellä :).
 
  • Tykkää
Reactions: rockyroad
[QUOTE="muuttaja";28605943]Onko teillä jotain yhteisiä sääntöjä esim. kyläilyistä, ulkonaolosta tms.?[/QUOTE]

Lapset kyläilee puolin ja toisin, kysyvät aina vanhemmilta luvan. Nyt kesäisin kyllä usutetaan enemmän pihalle, sadepäivinä ovat sisällä. Koitan ite vähän säännöstellä niin, ettei omat ole liikaa jonkun luona ja tulevat välillä meillekin. Jos menee riehumiseksi, laitetaan ulos. :D

Komennetaan kaikki kaikkien lapsia, omien kavereita siis.
 
En tiedä rockyroadista, mutta mietin vaan että kuinka yleistä mahtaa olla, että olis jotain yhteisiä sääntöjä kyläilyistä ja ulkoiluista? Jotenkin miellän, että säännöt on aina perhekohtaisia. Esim. jos naapurin Kalle saa olla ulkona yhteentoista, se ei tarkoita sitä että muut saisivat olla. Tai jos meille saisi tulla niin kuin tykkää, niin muihin koteihin ei välttämättä saisikaan mennä. Eihän tuollaisia sääntöjä oikeastaan voi tehdä, ei kaikki voi olla samaa mieltä :).

Me asutaan kerrostalolähiössä ja mulle olis ihan kauhistus asua jossain ihmisten ulottumattomissa :) Muistan kun lapsena aina kadehdin niitä, jotka asuivat kerrostaloalueilla. Kavereita löytyi aina kun vaan ulos meni. Me taas asuttiin hiukan syrjemässä ja kaverin luo piti varta vasten sopia menevänsä. Joten jos mä saisin päättää, niin tiheään asutulla alueella ihmisten keskellä :).

Meillä mennään jokaisen perheen sääntöjen mukaan. Siis niin kuin sä kirjoitit, toisten luo pääsee aina ja toisten ei niin usein. Jokaisen omaa rauhaa kunnioitetaan, jos on vaikka vauva talossa. Kotiintuloajat on perhekohtaisia ja noi meidän nurisee omistaan aina. Kun aina on joku, joka on ulkona vielä silloin, kun nuo käy nukkumaan. Mutta elämä on. :D
 

Yhteistyössä