mä todella vaivaantuisin jostain temppuradasta joulujuhlan paikalla.
JOssain kerhossa semmoinen radan piti olla. No, keli oli perinteisen varsinaissuomalainen eli epävakainen. Koska ei satanut kaatamalla, mä puin itselle ja lapsille säänkestävät vaatteet. no, kun päästiin perille (kävellen) niin kas! "kun oli vähän koleaa, niin päätettiin pitää tää rata sisällä". Mä olin siis kerrankin laittanut oikeaoppiset ulkoiluvaatteet, mikrokuituiset alusvaatteet ja tuulipukua ja vaelluskengät jnejne. Sisälle mentiin, lapset oli siis kalsarisillaan ja minä ulkovaatteissa, koska en halunnut olla alusvaatteisillani. Toiset äidit oli korkkareissa. En tod. viihtynyt.
Huomenna on joku pk:n pikkujoulujuttu KESKELLÄ PÄIVÄÄ. Mikäs aivoitus sekin on? Mun työpaikka on 35 km:n päässä, miehen yhtä kaukana, tosin eri suunnassa. "saa tulla mummo tai kummikin". No ihan kuin ne eivät olisi töissä! KAIKKI ihmiset on töissä keskellä päivää, paitsi ne jotka yövuoron perästä ovat nukkumassa.
No, mä oon toimistorotta ja mulla on liukuva työaika. 4 tuntia tulee miinusta, hih hei.
Mutta on aikas paljon ammatteja, joissa on oltava koko päivä paikallae. Esim. opettaja.
Eli meille, kiitos, perinteiset "lapset laulavat joululauluja ja tanssivat tonttutanssin" -joulujuhlat. Kukaan ei ole tähän mennessä pelännyt tai itkenyt...