Yö meni huonosti, mahaa ja selkää juili ja oksetti koko ajan.
Unta takana on reilu tunti, mä näytän frankesteinin morsiammelta
. Päätäkin särkee ihan kiitettävästi. Onnea mulle! (no ehkä töihin menosta ei olis tullutkaan mitään...)
Mä olisin halunnut mennä töihin tänään, kotona on liikaa aikaa pohtia asioita. Mutta, jos noi juilinnat ei lopu, niin ei olis pystynytkään mennä.
Toki täytyy tänään hoitaa käytännön asioita, siivota ja käydä kaupassa. (siteitä täytyy muistaa ostaa kottikärryllinen, eli kaikki täällä suunnalla olijat ja eläjät, hakekaa siteitä ennen mua, jos meinaatte niitä saada
) Jos ei ensi viikolla jaksa hoitaa näitä asioita. Pitää pestä pari koneellista pyykkiä. Jajajajaja vaikka mitä.
Mä oon ollut aina hyvinkin tekijä surun keskellä. Mä oon aina esim hinkannut kylppärien saumat hammasharjalla. Siis joka km:n jälkeen. Se on tänään siis edessä, kun en eilen jaksanut.