oysissa synnyttäneet!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyttö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyttö

Vieras
onko paikalla ketään joka olisi synnyttäny oysissa? siis oulun yliopistollisessa sairaalassa.. olisi kiva kuulla minkälaisia kokemuksia sieltä on, ku itellä pitäs sinne lähtä kohtapuolin synnyttään..
 
Ihan tuurista kiinni.

Eka kerta oli täysin persiistä ja kätilö haukkui munt lyttyyn, että "etkö sä osaa ponnistaa" (supistukset tuli tipalla, itellä ei siis mitään ja koko hommaan meni aikaa yli 14 tuntia. 3 tuntia ponnistusta ja papereihin tämä valoaivo oli merkinnyt "17 minuuttia". eikä ollut ainoa asia minkä töpeksi, joten peitteli jälkiään). Osastolla ei kans kerrottu eikä opastettu yhtään mitään.

Toisella kerralla oli tosi mukava ja asiansa osaava kätilö ja osastollakin oli ihan ihmismäisiä hoitsuja :)
 
Esikoista kun olin synnyttämässä, niin ei mulla ole mitään valittamista. Kaikki oli ystävällisiä.

Keskenmenon kuin sain, niin päivystyksessä oli yks lääkäri (harmi kun nimeä en tiedä), joka ei paljon korvaansa lotkauttanut. Tuli nimittäin lapsiveet siihen pöydälle ja hoitsu sanoi, että katsokaapas lääkäri onko tämä lapsivettä. Ei katsonut lääkäri ei. Seuraavana päivänä vasta kuulin, ettei pisaraakaan vettä, eikä mitään toivoa... Sitä miestä voisin lyödä, jos näkisin (paitsi etten tunnistais edes...)
 
nyt viimeinen kerta oli sellanen,että eivät ottaneet tosissaan,kun menin synnyttämään.kuulosti että laittavat aamulla kotiin.syntyi sille iltaa.osa perseestä osa ei.
 
Mäkin oon synnyttänyt ja sattu mukavaa henkilökuntaa,tosin me jouduttiin olemaan siellä 5pv että kaikenlaisia persoonia seillä kyllä on,mutta enimmäkseen mukavia. Voi viti mä muistan kanssa sen vanhemman naisen Leenan =)
 
muuten ihan kiva paikka a kätilöt ja lääkaäit mukavai , mutta...

kun lapseni kuoli , minut laitetiin yhden hengen huoneeseen kysymättä haluano. vaikka lapseni kuolikinniin silkti olsin halunnut huoneeseen jossa olisiolut muita äitejä, kyläiliki yhden äidinhuonessa paljon, ku sillä oli söpöt kaksoset. :)
 
Esikoisen synnytyskokemus oli hyvä.Kätilö oli aivan uskomattoman hyvä ja taitava ammattilainen.Kuopuksen synnytys oli järkyttävä, samoin kun synnytyksessä mukana ollut kätilö.Osastolla ei paljon neuvoja enää annettu, ajateltiin vissiin että kun toisen sain niin toki osaan sen hoitaa.Sitä ei otettu huomioon, että esikoinen joutui suoraan synnytyksestä lasten teholle ja oli ennen kotiinpääsyä viikon siellä eli mulla ei ollu minkään valtakunnan tietoa ja käsitystä, miten toimin vauvan kanssa tavallisella synnytysvuodeosastolla.
 
ihana oli,ensin tuli semmonen tympee kätilö mut sen työvuoro loppu melkeen heti onneks,ja tilalle tuli niin ihana nainen ettei mitään!olin vaan niin kipee ja pöhnässä etten tajunnu kysyy nimee,ja ukko oli niin ihmeissään koko jutusta ettei tajunnu kanskaan..
 
mukavia kokemuksia ollu kaikki 4kpl. tietty jokainen hoitaja/kätilö/lääkäri on oma persoonansa, toisten kanssa tulee paremmin toimeen, kuin toisten. mutta ammattitaitoisia ja ystävällisiä ollu kaikki.
viimesin synnytys oli niin mahtava juttu! ihana kätilö ja vieläpä hyvä puudutus, ni eipä sitä muuta tarvi.:heart:
toi leena.l.on kyl mahtava kätilö mustaki! =)
 
Pari kertaa ihan ok, mitä nyt kohtelivat eriarvoisesti samassa huoneessa olevia.
Olin ystäväni synnytyksessä mukana ja oli aivan todella törkeä anestesialääkäri siellä...
 
Mulle sattu se eka kätilö sellanen, joka tiuskas, ku kysyin että eikö vois laittaa jo puudutusta, olin tosi kipeä. Tuli vaan, että "nämä käyrät on mitattava ensin" ja lähti siitä, tuli aika orpo olo, mies oli vaihtamassa vaatteita. Sit heti vaihtu ja toinen oliki mukava.

Mulla meni muuten peffalleen se, istukan poisto, 5 litraa meni verta ja kauheen huono olo kun sitten 12h päästä heräsin heräämössä. Osastolla eräs tokaisi, että "kyllä sun on hoidettava vauva yölläkin, pitäähän sun kotonaki pärjätä". No joo, mutta jos mä en pysty edes nostamaan vauvaa ku oon niin kipeä (ei alapää mutta kantapäät, jotka halkes tosi pahoiksi, ku olin niin turvoksissa, kädet ihan pistelty ohi suonesta, koko kroppa turvoksissa ja sen jälkeen vielä kipee, tippa oli kyynärvarressa, jota en pystyny taittamaan ku eivät saaneet sitä kämmenen selkään ku olin tosiaan niin turvoksissa). No hoida siinä lasta, ku et pysty. Ei mulle sanottu, että voin painaa kelloa, kun vauva herää, jotta joku nostas syömään.

2pv synnytyksestä otin kyllä lapsen syliin ja alko kädet niin täriseen, että oli pakko sanoa miehelle, että ota äkkiä, olis tippunu muuten. Ei ollu voimaa. Imetin vaan makuullaan. Kyljen kääntö oli pari päivää kauheeta tuskaa. Olin niin järkyttyny tuosta istukan poistosta, joka ei menny yhtään niinku olis pitäny ja todettiin kakssarvinen kohtu ja siinä sitten näin painajaisia läpi yöt. Kuumetta oli, tulehdusarvot yli 200 ja itkeskelin. Olin huonokuntonen joten olin omassa huoneessa.

Mulle jäi kamala kuva, koska oikeestaan kukaan ei kunnolla vissiin tajunnu kuinka "shokissa" olin tuosta veren menetyksestä ja kaikesta, eka synnytys sekä siitä, että tottakai mulla on äitinä, tuoreena sellasena, paha olo, ku mulla ei ole voimia yhtään hoitaa lasta, hemoglobiinikin alle sata vaikka verta laitettiinkin. Muuten kyllä muistan myös kivoja hoitajia sieltä, harmi vaan, että ne oli öisin töissä, joten heidän kanssaan vähemmän olin tekemisissä.

Imetyksestä vielä, omituiset 5 minuutin säännöt oli miten imettää ja antaa sit pullosta "niin paljon kuin syö". Mulle ei sanottu missään vaiheessa, että on normaalia imettää vaikka neljä tuntia putkeen alussa. Maitohan nousi vasta melkein 4vk iässä niin että uskalsin pullosta luopua.

Kuopus synty Kysissä ja sieltä ei ole mitään pahaa sanottavaa, toisaalta ohjeitakaan ei niin paljon annettu kun oli jo toinen. Mutta kaikki kätilöt oli mahtavia. Lastakaan ei viety lämpökaappiin niinku esikoista, vaikka samat pisteet saivat ja kumpikaan ei juuri itkeny ja olivat sinisiä. Tarjottiin vaan heti rinnan päälle ja laitettiin peittoa.

Eikä pidetty epänormaalina sitä, kun hoitaja tuli ja kysyi millon on vauva syöny edellisen kerran ja katto sitä kellotaulua. Siinä oli aika neljä tuntia sitten, sanoin, että samaa syöntiä mennään edelleen. Ei sanonu siihen mitään sen erikoista.
 
Ihan hyviä kokemuksia kaikkien kolmen kohdalla, no kuopuksen synnyttyä kätilö tutki tyttöä n. 30 sekuntia ja nosti sitten minulle sanoen: näytetäänpä äidillekin, eikö olekin down lapsen piirteitä? Siinä kyllä meni aluksi ilo lapsen syntymästä ihan täysin. Ois antanut lastenlääkärin kertoa sitten vähän myöhemmin. Hommas kyllä mulle paikan osastolta 11 jossa ei ole niin paljon vauvoja ( oma kun joutui teholle) että se oli kuitenkin hyvä. Mutta esim. kivunlievitystä olen aina saanut sitä mukaa kun olen halunnut.
 
2 kertaa oon käyny siellä äkistämässä, sinänsä ihan ok, mutta toisella kerralla olisin voinut lähteä kotiin paljon aiemmin ja toinen erittäin kurja juttu oli se ettei siellä saanu iltakahvia (piti miehellä tuoda termarissa).
Hyvää oli se, kun lapseni joutui lastenosastolle, pääsin ensimmäisen yön jälkeen huoneeseen jossa ei ollut vauvoja. Oli nimittäin sen verran kova paikka kun oma lapsi oli toisella puolen sairaalaa ja vieressä kitisee 3:n muun äidin lapset...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pömppiäisten äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
yks mira r. naislääkäri on ihan mulkku.

Kerro lisää. On tutun tuttu.

olin 18v kun aloin odottaa ekaani, 2kk ennen ku täytin 19v vauva syntyi. noh mira pamautti mulle äitipolilla käydessäni (vauvalla oli kysta kun odotin häntä ) tämmöisen kivan jutun "täytyyhän meidän selvittää kykenetkö sä huolehtimaan tuosta lapsesta ollenkaan kun olet noin nuori"
ja tein kyllä valituksen ämmästä :kieh: kielsi tietty kaikki :headwall:
 
mahtava paikka kiireestä huolimatta! meillä poika tuli maailmaan syöksynä, mutta en voi sanoa mitään negatiivista.

kaikki synnytykset ja ihmiset ovat erilaisia. ns. vaikea synnytys tai huono alku ei aina johdu hlökunnasta. kaikkien kemiat eivat osu kohdalleen, se on selvä, mutta aika harvoin varmasti on niin, että kohdalle osuu huono kätilö/lääkäri/hoitaja.

itselläni on kokemusta kolmesta eri synnäristä. joka paikassa on ollut ihana synnyttää ja olla. tosin, mulla on kaikki mennyt myöskin ongelmitta.

ihmisiä me olemme kuitenkin kaikki. ei liikaa odotuksia peliin.
 

Yhteistyössä