Ovatko vanhemmat niin laiskoja nykyään?????????

Mun mielestä koulun alkaessa pitää osata ja uskaltaa olla yksin kotona, huolehtia läksyjensä tekemisestä ja tavaroistaan täysin itsenäisesti tai lähes itsenäisesti, pyöräillä ilman apupyöriä, osata käyttää kännykkää, kyetä ottamaan itse itselleen välipalaa, sitoa kengännauhat, pystyä istumaan hiljaa tunnilla, ottaa itse ruokaa koulussa ja syödä se siististi, kulkea koulumatkat, hyvin mielellään myös osata lukea, yms...niitä mä pidän ekaluokkalaisen perustaitoina, en hiihtotaitoa etenkään niillä leveysasteilla kun lunta ei joka talvi edes ole.

Niin ja jonkun muun mielestä se että vanhemmat opettaa lapselle hiihtoa on tärkeämpää kuin osata olla yksin. Ei näistä asioista voi kiistellä mielipide on tuokin.

 

[QUOTE="poikia3";25495978]Kyllä niissä halleissa hiihtää jotkut ihan muut, kuin hiihtoa opettelevat lapset, jotka siellä jäisivät jalkoihin.[/QUOTE]

halleihin tosiaan ei oteta lapsia räpiköimään kun aikuiset hiihtää.
Sama koskee jäähalleja. Ei siellä mahdu pienet harjoitteleen kun isot tulee vauhdilla päin.

Luonnon olosuhteissa harjoitellaan jos on mahdollisuus. Välillä ei ole lunta ja välillä taas liian kova pakkanen harrastaa moisia lajeja.

 

Hyvin on eka "kohtuuton" vaatimus saavutettu jo ennen kouluikää. Ja kaikki tytön kaveritkin osasi olla yksin kotona ekalla luokalla. Mitä pelkäämistä siinä edes oikeastaan olisi, omassa kodissa olemisessa?

Miksi ei ole suotavaa? Helpottaa arkea kummasti kun voi itse lähteä seiskalta aamulla, ja lapsi osaa lähteä 7:45 kohti bussipysäkkiä. Tai kun lapsi kotiutuu kello 14 koulun ja kerhon jälkeen, ja pärjää hienosti kunnes äiti tai isä tunnin päästä kotiutuu.

Kännykän käyttötaitoa pidän tärkeänä lapselle, joka liikkuu yksin. Känny on tärkeä yhteydenpitoväline. On kivaa, että lapsi saa itse otettua viilin tai banaanin välipalaksi, sen sijaan että kärvistelisi nälässä kunnes vanhemmat tulevat kotiin. On hyvä oppia itse huolehtimaan siitä että läksyt tulee tehtyä ja reppu pakattua - vanhemmat toki tarkistavat jos siihen on tarvetta. Eipä opettajat koulussa kengännauhojakaan enää taida sitoa, se taito on jo eskarissa opeteltu täälläpäin viimeisen 30 v ajan. Päiväkodissa annostellaan ruoka lautaselle, koulussa se osataan tehdä itse. Jne. Minusta ihan perusoletuksia kouluikäiselle. Mun kouluikäisilleni siis.

En minä lapsistani avuttomia ole halunnut kasvattaa. Mutten liian isojakaan liian aikaisin. Kun tuttavaperheitä katsoo, niin samat systeemit on 99% heilläkin olleet.

Noi sun sepostukset on erittäin hankala ymmärtää. Välillä ei tiedä puhutti yleisesti lapsista vai pelkästään omistasi. Tai siis ehkä tulee olo että meillä näin ja muillakin pitäisi olla samoin.

 

Missä sitä käytännössä olisi voinut täällä lounaisrannikolla opettaa, kun monta vuotta meni ilman hiihtokelejä?

Mutta joo, mun koululaiseni osaa hiihtää. Onneksi eskaritalvena oli lunta

Uimakouluissa oppii oikeaa uintitekniikkaa, en mä osaa niitä pahana asiana ollenkaan ajatella, vaikka omat lapset ovatkin oppineet uimaan wanhanaikaisesti meressä, maauimalassa ja uimahallissa.

Ylipäätään olen sitä mieltä, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Jos esim. luistelu ei kiinnosta ollenkaan, niin turha kiduttaa itseään kentän laidalla harva se päivä jos saman voi ostaa rahalla ja viedä lapsen luistelukouluun. Ei pitäisi olla keneltäkään "ahkerammalta" mammalta pois

No just näin! Kyllä mun ekaluokkalainen osas hiihtää, luistella ja just just ajaa ilman appareita. Viis vuotias luistelee ja hiihtää ja ajaa appareilla (ei osaa vielä uida). Luistelutaito on kylläkin opittu siellä luistelukoulussa suurelta osin. Sitävartenhan ne tädit siellä on, opettavat lapsia luistelemaan, ei valmentamassa huippu-urheilijoita. Tosin oli molemmat lapset luistelleet aiemminkin, mutta äkkiä taidot kehitty oikeassa paikassa.

 

Taidan ihan kiusallani laittaa lapseni hiihto-, luistelu- ja uimakouluihin. Itse menen siksi aikaa lukemaan lehtiä jonnekin kivaan kahvilaan, otan ison latten ja jonkun ihanan leivoksen ja nautin olostani

Taidan tehdä samoin!

Mulla on 6 v joka ei osaa hiihtää, luistella tai uida.
Osaa kyllä lukea ja laskea ja tottelee aikuisia ja leikkii nätisti kavereiden kanssa.

 

Ei uima- ja luistelukoulujen tarkoitus ole, että sitä lajia olisi pakko harrastaa pidempään. Lapsen on hyvä kokeilla erilajeja ja sitä kautta ehkä löytävät itselleen mieluisan harrastuken. Oma 2.5v aloitti myös nyt tammikuussa luistelukoulun ja ei todellakaan siksi, että siitä pakolla tulisi hänelle loppuelämän harrastuksensa vaan ihan muuten vain, jotta tulee kerran viikossa luisteltua.

 

Niin ja jonkun muun mielestä se että vanhemmat opettaa lapselle hiihtoa on tärkeämpää kuin osata olla yksin. Ei näistä asioista voi kiistellä mielipide on tuokin.

Mä oon samaa mieltä. Hiihto on suomessa kansallislaji ja jos vain olosuhteet on suotuisat (eli talvella on lunta ja latuja), sitä on mukava harrastaa yhdessä vanhempien kanssa. Sensijaan 6-7 vuotiaan ei edes kuuluisi olla yksin kotona ainakaan pitkiä aikoja.

 

Mun äitini oli uimakoulussa viisikymmentä vuotta sitten ja samoin luisteluopetusta järjestettiin kaupungin toimesta kaikilla jääkentillä jo silloin 50- 60- luvulla. Eli ei todellakaan ole mikään uusi keksintö. Se vain tuo lama-aika 90- luvulla pakotti kunnat karsimaan kaikki tuollaiset pois ja vasta nyt kun lapset ja nuoret on ylipainoisia kunnat ovat alkaneet palauttaa noita ennen ihan itsestään selviä palveluja.

 

Mä tässä kans mietin, että miksi juuri nuo tietyt lajit on niitä must-juttuja? Uinti, pyöräily, luistelu, hiihto. Miksei laskettelu, ratsastus, koripallo ja sähly? Uinnin ymmärrän siinä mielessä, että uimataidon puuttuminen voi viedä hengen vesillä. Mutta entäs jos ei koskaan aio vesille edes mennä? Muiden lajien hallinta ei pelasta tai suojele kenenkään henkeä.

Mun 7v. luistelee suht hyvin (kärjet tuottaa vaikeuksia). Ei tykkää hiihtämisestä, omistaa kyllä sukset. Sukeltaa ja ui veden alla, muttei uskalla uida pää pinnalla (elämän kummallisuuksia, mitä mäkään en ymmärrä). Pyöräilee sujuvasti ilman apupyöriä. Hiihtäminen on siis ainoa, mistä ei tykkää lainkaan. Täällä hiihdetään alakoulussa, yläkoulussa se loppuu kuin seinään. Ja eiköhän se siinä jotenkin pärjää suksiensa kanssa, vaikkei omaehtoisesti niin paljon hiihtelisikään. Meistä kummallakaan ei ole suksia, joten vaikea sen kanssa on hiihtämään lähteäkään. ja kuten Anatoliakin sanoi, täällä päin on aika harvinaista, että ylipäätään pääsee suksille. Lumikin tuli vasta vuodenvaihteen jälkeen ja sitä on sen verran vähän, että viikon plussakelin jälkeen se on mennyttä.

 

Ja mitä tulee tuohon ekaluokkalaisen yksinoloon... Jos vanhemman työaika alkaa klo 7, sillä koululaisella ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin lähteä aamulla itsekseen kouluun. Vai kuuden jälkeenkö se pitäisi raahata koulun pihalle odottamaan, että kello tulee kahdeksan?

 

Ja mitä tulee tuohon ekaluokkalaisen yksinoloon... Jos vanhemman työaika alkaa klo 7, sillä koululaisella ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin lähteä aamulla itsekseen kouluun. Vai kuuden jälkeenkö se pitäisi raahata koulun pihalle odottamaan, että kello tulee kahdeksan?

Paitsi aamupäivähoito, isovanhempien, naapurien tms. apu, työaikojen muokkaus, osittainen hoitovapaa nyt näin alkuun tuli mieleen.

 

[QUOTE="jaa";25497528]Paitsi aamupäivähoito, isovanhempien, naapurien tms. apu, työaikojen muokkaus, osittainen hoitovapaa nyt näin alkuun tuli mieleen.[/QUOTE]

Ainakaan täällä ei ole aamupäivähoitoa. Isovanhemmat voivat itsekin olla vielä työelämässä, samoin naapurit. Enkä muutenkaan voisi velvoittaa ketään puolituttua huolehtimaan lapsesta aamuisin. Työaikoja ei aina pysty muokkaamaan. Osittaista hoitovapaata voi anoa, mutta työnantaja päättää viime kädessä, miten ne työajat menee.

Mä en tuossa aiemmassa kommentissa tarkoittanut nimenomaan itseäni, vaan noin yleisesti. Mulla varmaan onnistuisikin työaikojen muokkaus, mutta todennäköisesti lapsi lähtee aamuisin itsekseen kouluun. Ja on sitten iltapäivähoidossa.

 

Ainakaan täällä ei ole aamupäivähoitoa. Isovanhemmat voivat itsekin olla vielä työelämässä, samoin naapurit. Enkä muutenkaan voisi velvoittaa ketään puolituttua huolehtimaan lapsesta aamuisin. Työaikoja ei aina pysty muokkaamaan. Osittaista hoitovapaata voi anoa, mutta työnantaja päättää viime kädessä, miten ne työajat menee.

Mä en tuossa aiemmassa kommentissa tarkoittanut nimenomaan itseäni, vaan noin yleisesti. Mulla varmaan onnistuisikin työaikojen muokkaus, mutta todennäköisesti lapsi lähtee aamuisin itsekseen kouluun. Ja on sitten iltapäivähoidossa.

Noi oli vaan kommenttina siihen, kun sanoit ettei ole muita vaihtoehtoja kuin selvitä yksin. Kyllä niitä siis on. Kellä mitäkin. Jos ipana selvii ilmankin, nii mikäs siinä. Mut jos ei, niin sit on tehtävä ratkaisuja. Itsellä erityislapsen äitinä kokemusta..

 

[QUOTE="jaa";25497602]Noi oli vaan kommenttina siihen, kun sanoit ettei ole muita vaihtoehtoja kuin selvitä yksin. Kyllä niitä siis on. Kellä mitäkin. Jos ipana selvii ilmankin, nii mikäs siinä. Mut jos ei, niin sit on tehtävä ratkaisuja. Itsellä erityislapsen äitinä kokemusta..[/QUOTE]

Niin, olis varmaan pitänyt tarkentaa, ettei välttämättä ole muita vaihtoehtoja .

 

Mä tässä kans mietin, että miksi juuri nuo tietyt lajit on niitä must-juttuja? Uinti, pyöräily, luistelu, hiihto. Miksei laskettelu, ratsastus, koripallo ja sähly?

Ratsastus ja laskettelu on liian kalliita lajeja kaikille. Mutta pallopelejä ajatellen, kaikille lapsilla on yleensä palloja kotona, joita heitellään, potkitaan ja lyödään, se riittää pienille lapsille. Sählyä toki pelaavat pienetkin, kuten jääkiekkoakin, mutta niihin tarvitaan jo porukaa enemmän. Kouluissa sitten taidot on jo sen verran kehittyneet, että saavat kunnon ottelut niin koripallossa kuin pesäpallossakin.

 

Ratsastus ja laskettelu on liian kalliita lajeja kaikille. Mutta pallopelejä ajatellen, kaikille lapsilla on yleensä palloja kotona, joita heitellään, potkitaan ja lyödään, se riittää pienille lapsille. Sählyä toki pelaavat pienetkin, kuten jääkiekkoakin, mutta niihin tarvitaan jo porukaa enemmän. Kouluissa sitten taidot on jo sen verran kehittyneet, että saavat kunnon ottelut niin koripallossa kuin pesäpallossakin.

Niin se pointti tais mennä vähän ohi ? Joka oli siis se, että miksi juuri noita em. lajeja pitäisi osata ja mielellään ennen kouluikää? Miksei ne voisi olla jotain muita lajeja (ja nuo esimerkit oli ihan vaan esimerkkejä, yhtä hyvin olisivat voineet olla mitä tahansa muita lajeja).

 

Ratsastus ja laskettelu on liian kalliita lajeja kaikille. Mutta pallopelejä ajatellen, kaikille lapsilla on yleensä palloja kotona, joita heitellään, potkitaan ja lyödään, se riittää pienille lapsille. Sählyä toki pelaavat pienetkin, kuten jääkiekkoakin, mutta niihin tarvitaan jo porukaa enemmän. Kouluissa sitten taidot on jo sen verran kehittyneet, että saavat kunnon ottelut niin koripallossa kuin pesäpallossakin.

Ai sen takia kaikkien on opeteltava pelaamaan jalkapalloa kun toisilla ei ole varaa ratsastaa? Emmä nyt ymmärrä että millä perusteella joku laji on toista parempi ja "pakko" osata. Eiköhän nää mee ihan henkilökohtaisen kiinnostuksen mukaan. Ja koulussa tosiaan on tarkoitus opetella eri lajeja,ei pistää pystyyn mitään "kunnon otteluita".

 

Kyllä mie nyt näet paljon tärkeimpiäkin taitoja lapselle opetettavan kuin joku hiihto.

Vaikka ihan peruruuanlaitto. Väitän että jokaisen elämässä on huomattavasti tärkeämpää osata keittää perunoita kuin hiihtää. (tai jos ei niistä perunoista tykkää, niin makaroonia, kasviksia tms )

 

Niin se pointti tais mennä vähän ohi ? Joka oli siis se, että miksi juuri noita em. lajeja pitäisi osata ja mielellään ennen kouluikää? Miksei ne voisi olla jotain muita lajeja (ja nuo esimerkit oli ihan vaan esimerkkejä, yhtä hyvin olisivat voineet olla mitä tahansa muita lajeja).

Hiihto ja luistelu on perinteisiä suomalaisia lajeja siinä syy. Pallopeleistä löytyy niitä myös, mutta niissäkin perustaitoja lapset harjoittavat jo pienenä, mutta itse peleihin lasten motoriset ja sosiaaliset taidot on kehittyneet vasta kouluiässä. Ja seuraavalle, joka tarttui sanaani kunnon pelejä, niin tarkoitin, että koulussa saavat pelejä aikaiseksi, kun taas alle kouluikäisenä se pelaaminen on yleisemmin pelkkää lätkimistä, en siis tarkoittanut, mitään kilpailutyylistä pelaamista.

Lisäilen vielä, mitä tarkoitin noiden kalliiden lajien suhteen eli ihan kivahan se on, kun lapset pääsevät kokeilemaan myös muitakin lajeja esim. noita ratsastamista tai laskettelua, mutta niistä ei voi tulla jokaisen osattavia lajeja. Ja onhan esim. mäkihyppy ns. kansallislaji, mutta luonnollisestikaan se ei kuulu kaikkien osattaviin lajeihin.

 

Minä en kyllä taas tajua miksi ihmisen pitäs osata luistella tai hiihtää??? Tai puhua Ruotsia?? Englantia tarvii aika paljon, se on hyvä. Samoin uinti on tärkeä kun moni kuitenkin veden äärellä on elämänsä varrella. Mut joku telinevoimistelu,käsityöt,kuvaamataito jne. Sais olla valinnaisia jo ala-asteella. Tietysti ihan hyvä että vaikka eskarista-kolmoseen tutustutettas lapsia eri lajeihin ja sieltä aina joku innostui ja jatkas harrastuksena, mutta mitä ihmettä minäkään olen aikuisena luistelutaidolla tehnyt kun en sitä alkanut tosissani harrastamaan?? Kokemusta rikkaampi tietysti..

 

No jestas...täytyykö tässä nyt alkaa tota 4v prässätä uimataitoon vaikka se kyllä täysin lutraa vedessä ja sukeltaa jne??? Onko se ihan pilalla jos hommaa jatketaan vaikka 5v sielä uimakoulussa? Mitä se menettää jos oppis uimaan 5v koulussa verrattuna siihen että oppis 4v kotiopetuksell? Vähän perusteluja ap nyt, eikä vaan tollasta laukomista.

 

[QUOTE="vieras";25497454]Mun äitini oli uimakoulussa viisikymmentä vuotta sitten ja samoin luisteluopetusta järjestettiin kaupungin toimesta kaikilla jääkentillä jo silloin 50- 60- luvulla. Eli ei todellakaan ole mikään uusi keksintö. Se vain tuo lama-aika 90- luvulla pakotti kunnat karsimaan kaikki tuollaiset pois ja vasta nyt kun lapset ja nuoret on ylipainoisia kunnat ovat alkaneet palauttaa noita ennen ihan itsestään selviä palveluja.[/QUOTE]

Ja jotkut nykyäidit näkevät nämä jo vanhat jutut jotenkin pahana ja merkkinä vanhempien laiskuudesta.

 

Mä olen laiska.

silti meillä raahataan muksujä luistelemaan jäälle ja hiihtämään ja uimaankin mennään uimahalliin (tai siis muksut pulikoi ja itse istuu sielä lasteenaltaan pohjalla toivoen että vesi voisi olla vielä vähän lämpimämpää). Pyörän selkäänkin ollaan lapsi parat nakattu 2 vuotiaana.

 

Sanon kyllä nyt ihan rehellisesti, etten todellakaan ymmärrä miksi lasta ei saisi viedä uima- tai luistelukouluun. Tokihan vanhempi voi lapselleen kummatkin taidot (ja paljon muutakin) halutessaan opettaa, mutta en kyllä näe negatiivisena sitäkään, että lapsi uimakouluun (tai sinne luistelukouluun) ohjataan.

Ainakin täällä meillä päin sekä uima- että luistelukoulut on tarkoitettu nimenomaan niille, joilla ei uima- tai luistelutaitoa vielä ole, ja jotka eivät näitä asioita missään seurassa harrasta. Usein näistä "kouluista" saadaan sitten se kipinä varsinaisesti aloittaa se koko uima- tai luisteluharrastus - puhumattakaan siitä, että samalla tavataan myös muita samanikäisiä lapsia. Uimista ja luistelua aktiivisesti harrastaville on sitten ihan omat ryhmänsä, joissa harrastavat ja jatkavat alkeiden treenausta, mutta tosiaan ne ensimmäiset kosketukset taitoihin ja koko harrastukseen saadaan usein noissa.

En ole koskaan tullut ajatelleeksi uimakoulua tai luistelukoulua vanhempien laiskuutena. Tuleekin mieleen, eikö samalla voisi sanoa samoin ihan kaikista harrastuksista? Että miksi vanhemmat laiskuuttaan laittavat lapsen harrastamaan kuvataidekoulua/jonkin instrumentin soittoa/tanssia/käsityökerhoa tms. (ihan mitä vain) kun voisivat viitsiessään opettaa lapsilleen nuo samat asiat (tai ainakin alkeet niistä) ihan itsekin.

 

Minäkään en ymmärrä millä perusteella liikuntakoulut olisivat vain sellaisille, jotka aikovat lajia jäädä harrastamaan. Eikös sinne mennä opettelemaan perustaitoja ja -tekniikoita? Kyllä minä luotan siihen, että joku ammattilainen osaisi opettaa nämä paremmin kuin minä itse. Hyvä kun pysyn suksilla pystyssä, minkälainen esimerkki olisin lapselle? Jos minä vihaan hiihtoa niin ei kai lapsen ole pakko vihata, vaan voin kai laittaa hänet hiihtokouluun.

Toisekseen, ainakin tuon oman pojan (pian 3v) kohdalla luulen, että ainoa tapa saada oppimaan olisi laittaa johonkin kouluun. Pojalla kun ei ole kertakaikkiaan mitään kiinnostusta opetella uusia taitoja jos ei heti ensimmäisellä kerralla onnistu. Eiköhän tuo ominaisuus säily vielä myöhemminkin(olen ainakin itse ihan samanlainen)... Ryhmän paineessa sitä ei varmaan kehtaisi olla harjoittelematta.