Oulun seudun kuumeilijat!

Sennay Mulla ei vhh toiminut, harmikseni. Onneksi sinulla toimii! Nutrilettilla olen saanut painoa välillä vähän pudotettua, mutta ne maistuu niin pahalle ettei oikein innosta kauaa sitä jatkaa. Nyt motivaatiota painonpudotukseen ei ole ollenkaan. : / Harmi kyllä. Plussatuulia sinnekin!

 

Olen kyllä hieman epäileväinen tuon vhh:n toimimisen suhteen. Pudotin nimittäin tuon 12 kg ihan vain pienentämällä ruokien annoskokoa, vähentämällä herkkujen syömistä ja liikkumalla enemmän. Vhh:lla kyllä pudottaa painoa, nopeastikkin, mutta jos sen jossain välissä lopettaa, niin se paino tuppaa tulemaan takaisinkin aika nopeaa tahtia. :/ Lääkäri sanoi minulle, että jos en pysty täysin vhh-ruokavaliota noudattamaan, niin voin silloin tällöin syödä palan ruisleipää tai vaikka täysjyväriisiä pienen määrän. Huijaustahan se vähän on, mutta ei se totaalikieltokaan ole hyvästä.

 

Pahoittelut anneli80 menkoista! Toivottavasti saatte selvyyden siihen miksei tärppää. Tsemppiä!

Meilläkin on tulossa häät! Suunnittelu on aivan ihanaa.

ON: Täällä alkaa olemaan kriittiset päivät. Yritetään nyt peittoja heilutella ihan urakalla. Ootteko muuten lukassut tätä: Seksin määrä vaikuttaa sperman laatuun - Vau.fi

 

Sennay Mulle se ei oikein sopinut, kaipasin niin paljon leipää ja tuntui vaikealta keksiä sitä syömistä kun tuntui, ettei mitään sellaista saanut syödä, mitä yleensä syö. Sen kun lopetin, paino nousi muutamalla kilolla. : / Totaalikieltäytyminen ei taida olla koskaan oikein hyväksi.


Täällä ilmeisesti täti kolkuttelee ovelle, pientä rusehtavaa vuotoa oli tullut. Uuteen kiertoon siis, taas...

 

Täällä ei menkkoja vielä näy, nyt kp 31.

Eilen (jo) vastoin kaikkia aikeitani testasin illalla, negan.
Oikeastihan en kiertoni pituutta tiedä, kun ei luomumenkkoja ole ollut, joten pieni toivonkipinä vielä elää, että josko olinkin vain aikaisessa.

Mutta enempi alkaa kelkka kääntyä siihen suuntaan, että alkais nyt se uus kierto, että pääsis yrittämään uudelleen..

Täällä muuten yks, jonka pitäs kans saada painoa pois. Into laihduttaa on vaan tiessään. Olenkin yrittänyt yleisesti kiinnittää huomiota syömäni ruuan määrään ja laatuun, mutta lipsumisia tapahtuu koko ajan.
En ole kokeillut kunnon karppaamista, joskin jättänyt hiilareita vähemmälle. Syön usein kastikkeet ja lihat pelkkien kasvisten kans ja leivän määrää olen omasta entisestä vähentänyt puolella, jos en enemmänkin (vaaleaa leipää en muutenkaan syö, ku lähinnä kylässä). Huomaan sillä vaikutusta turvotukseen, mutta painon suhteen en ole muutoksia havainnut.

 

Tää kans yrittää saada kiloja pois jos se auttais kierron pituuden lyhenemiseen. Oonkin tuossa jaksanu kk ajan jumpata sen 4-5krt vko, mutta tämän viikon oon ollu niin väsynyt ettei tosikaan enkä jaksa edes ajatella kuntoilua. Mietin et onkohan tärppi käynyt tästä kierrosta kun on flunssan oireita ja ovis tuntuu vaan jatkuvan tai siis oireet. Tai sitten kuvittelen No jos reilun viikon päästä testailisi.
Ja me asumme oulun heinäpäässä

 

mesikämmen Milloin teillä juhlat?

Tosiaan meinaa tää vauvakouhotus jäädä vähän häähumun jalkoihin, kun enää niin vähän aikaa (heinäkuun lopussa), mutta sen jälkeen toivottavasti alkaa ahkera peittojen tuuletus meilläkin. Senkin kyllä huomannut, että pillerit ihan selvästi vaikuttaneet haluihin negatiivisesti, toivottavasti paranis nekin rytinällä pillerien jätön jälkeen. Edesauttaisi varmaan myös hieman näitä vauvatoiveita...

 

Heh, itsekin koittanut saada painoa alemmas pillereiden pois jättämistä silmällä pitäen. Varsinaista ylipainoa ei ole, normaalipainon ylärajoilla / ylipainon alarajoilla liikutaan. Mutta jos joskus tulee raskaaksi, niin olisi kai parempi olla reilusti siellä normaalipainon puolella. Ja kuntokin saisi olla itsellä parempi. Olen lukenut varmaan liikaa raskausdiabeteksestä, lähinnä sen pelossa haluaisin muutamista kiloista päästä eroon.

Onnittelut mesikämmen ja Nöhveli tulevista häistä! =)

 

Heippa taas.

Tänään käytiin sitten OYS:ssa tutkimuksissa lapsettomuusklinikalla. Täytyy sanoa, että olipa ihana lääkäri. Tuli heti sellainen olo, että mahdollisuuksia lapsettomuuden hoitoon on paljon ja meillä ei ole vielä huolen häivää. Tutkimuksissa todettiin että miehen siittiöt on erinomaisia ja minulla on (edelleen) PCO- tyyppiset munasarjat. Koska kesällä klinikka on kiinni, enkä näin ollen voi aloittaa clomeja vielä, niin kokeillaan ensin syödä pelkkää metforem- nimistä lääkettä. Tällä lääkkeellä tasapainotetaan mun insuliinin määrää, joka saattaa auttaa ovulointia. Terolutit lopetan nyt toistaiseksi, mutta jos kierto venyy, niin voin aloittaa taas niiden syönnin. Parasta tuossa reissussa oli että nyt (KP10) oli havaittavissa kehittyvä munarakkula, joten todennäköisesti ovuloin viikonloppuna. Ihana fiilis!! Olen ollut jo varma etten ovuloi ollenkaan, mutta nyt näyttää hyvälle! En ole puoleentoista vuoteen ollut näin onnellinen! <3 <3

Toivottavasti teillä muillakin on mukava viikonloppu tulossa.

 

felina Kiitos kiitos.
fantasygirl Tosi hienoa, että tuli hyviä uutisia! :flower:

Heh, yritän nyt ahkerasti pyöräillä työmatkoja, saa nähdä kauanko tätä innostusta riittää... Alkaa olla toivo heitetty, että masu pienenisi häihin mennessä, mutta jospa kunto sentään vähän kohenisi. Ootteko muut muuten töissä / opiskelemassa...? Me saatiin molemmat just opiskelut loppuun ja kun nyt molemmilla töitäkin, niin tuntuu, että on nyt oikeen hyvä sauma ruveta miettimään sitä perheenlisäystä.

 

fantasygirl Kuka lääkäri teillä oli? Meillä oli Lauren. Meilläkin miehen siittiöt hyviä, mulla pco ja ylipainoa. Syön myös Metforemia. Terolutit myös käytössä.


Nöhveli Meillä mies sivarissa ja minä kotona. Syksyllä aloitan opiskelut.


Mulle saa merkitä listaan KP 1/33!

 

Nöhveli: Meillä on häät vasta ens vuoden puolella.. Ollaan puhuttu, että pitääköhän meidän
siirtää häitä, jos tärppi käy.. No katsellaan ja kuulostellaan tässä.

Kiitoksia felina! Olen pikkutytöstä haaveillut omista häistä ja nyt ne alkavat olla lähellä!!

Onnea fantasygirl hyvistä uutisista! :flower:

Mun mies on vakituisessa työpaikassa ja mä aloitan uuden ammatin opiskelun syksyllä.

 

Moonbride: Meillä oli myös Lauren. Onko sulle tullut tuosta metforem-lääkkeestä sivuvaikutuksia? Oletko syönyt sitä pitkään? Minä olen vasta yhden napin ottanut, joten minä en vielä tiedä kuinka nuo alkaa vaikuttamaan.

Meidän perheessä meillä molemmilla on työt ja toistaiseksi niitä on ollut ihan rittävästi.

 

fantasygirl Olen syönyt nyt muutaman kuukauden. Aluksi tuli aika voimakasta pahoinvointia, piti päivät pitkät makoilla, mutta se helpotti ajan kanssa. Kannattaa ottaa ruuan kanssa, se helpottaa pahoinvointia. Paino ei ole niillä pudonnut, mutta ei ole noussutkaan.


Toivottavasti meilläkin on syyskuussa taas Lauren, tuollahan nuo lääkärit aina vaihtuu, ettei tiedä kuka sattuu seuraavalle kerralle. Olisi helpompi mennä tutulle lääkärille ja kun tykkäsin hänestä. Tosin täällä netissä on kehuttu muitakin lääkäreitä, joten kaipa nekin on mukavia.

 

Moonbride: Toivottavasti mulle ei tule pahoinvointia tai muutakaan, koska mun työssä ei paljon pysty makoilemaan ja sairaslomakaan ei oikein kuullosta hyvältä vaihtoehdolta. Niin sulla on syyskuussa seuraava aika? Mulla on soittoaika elokuun lopussa, jolloin katsotaan mikä on tilanne ja joudunko aloittamaan clomit. Sullakaan ei ole vielä clomeja käytössä?

 

fantasygirl Juu syyskuussa. Ei ole, yhdesti oon niitä käyttänyt aiemmin. Syyskuussa aloitetaan luultavasti. Eihän niillä kaikille tule paha olo, toivottavasti ei sullekaan.

 

Minä opiskelen ja mies vakituisessa työpaikassa. Ei ole hirveästi kyllä viiden päivän aikana paino pudonnut (tai noussutkaan), vaikka vhh onkin päällä.

Onko teillä semmosta tunnetta vauvakuumeilun suhteen, että ette viitsi enää kotona puhua siitä? Itsestä tuntuu, että miehellä mitta jo täynnä mun höyryämistä ja siksi tänne liityin. Helpottaa, kun saa jonkun kanssa käsitellä omia ajatuksiaan lapsista ja lapsen saamisesta ja mahdollisista vaikeuksista. Ei mies tosin ole sanonut, että häntä haittaisi, mutta itsestä vain välillä tuntuu, että kohta läikkyy kuppi yli. :|

 

Nöhveli Ei meillä kovin isot häät ole tulossa. Noin 50 vierasta(?) mutta en ole edes miettinyt koristeluita ym. ja aikaa häihin on jo niin vähän (elokuussa). On se tähän vauvakuumeeseen auttanut, että on muutakin ajattelimista kuin vielä mahdottomat vauvahaaveet.

Meillä oli tarkoitus aloittaa vauvanyritys jo talvella, mutta tuli takaisku vesirokko rokotteesta, jonka jälkeen pitää odottaa puoli vuotta, ettei saa tulla raskaaksi. Syyskuun alussa loppuu tuo "rokotus karenssi".
Päivittäin on vauva mielessä ja puhun paljon haavevauvasta. Mies ei silleen osaa haaveilla vielä olemattomasta, mutta jaksaa minun vauvajuttuni. Mies on keskittynyt meidän esikoiseen enemmän, ja muutenkin esikoisen odotuksessa pääsi mukaan raskaustunnelmiin vasta ultrien ja liikkeiden tuntemisen myötä.

Pelottaa vaan, jos vauvaa ei taas ala kuulumaan. Oli niin pitkä puolitoista vuotta kun esikoista yritettiin ja sitä ei vaan kuulunut. Ei jostain syystä kuitenkaan hakeuduttu tutkimuksiin. En tiedä johtuiko se liiasta yrittämisestä tai stressistä, mutta esikoinen sai alkunsa vasta kun ovulaatio siirtyi viikolla, vaikka muuten tuli todella säännöllisesti. Kun ei tiennyt että ovuloi, niin tärppäsi.


Kuivasjärvellä asutaan.

 

Minä opiskelen ja mies vakituisessa työpaikassa. Ei ole hirveästi kyllä viiden päivän aikana paino pudonnut (tai noussutkaan), vaikka vhh onkin päällä.

Onko teillä semmosta tunnetta vauvakuumeilun suhteen, että ette viitsi enää kotona puhua siitä? Itsestä tuntuu, että miehellä mitta jo täynnä mun höyryämistä ja siksi tänne liityin. Helpottaa, kun saa jonkun kanssa käsitellä omia ajatuksiaan lapsista ja lapsen saamisesta ja mahdollisista vaikeuksista. Ei mies tosin ole sanonut, että häntä haittaisi, mutta itsestä vain välillä tuntuu, että kohta läikkyy kuppi yli. :|

Ei me kovin kauheasti puhuta vauva-asioista, yrityksen alussa puhuttiin. Ei mies siitä häiriinny, mutta asia on jo niin kipeä molemmille, ettei siitä aina haluta puhua. Täällä on helpompi purkaa ajatuksia, kun muutenkin kirjoittamalla puran itseäni.

 

Olen viimeksi nähnyt tai kuullut luokkakavereistani huhtikuun alkupuolella. Sainkin sitten tänään tietää, että yksi heistä on raskaana ja puoliväli jo menossa. Ensiksi tuli hieman haikea ja katkera olo (minäkin haluan niin kovasti lapsen!!), mutta sitten tuntemukseni kääntyivät tsemppaamisen puolelle, kun hän vielä kertoi, että kyseistä lasta yritetty kuusi vuotta (!) ja että raskaus ei ole edennyt täysin ongelmitta (supistelee jo nyt). :| Nyt sitten iloitsen vauvan tulosta ja toivon, että kaikki sujuu kaverillani ja hänen masuasukillaan hyvin.

Moonbride: Toivottavasti teidän ei tarvitsisi enää kauaa odotella tärppäämistä, niin helpottaisi molemmilla. Itse myös kirjoittamalla puran itseäni. Jotenkin helpompaa kuin esim. suoraan kasvokkain puhuminen.

 

Meillä kyllä puhutaan kotona vauvahaaveista aika paljon, lähinnä tyyliin "sitten kun tulee se vauva.." ja "sitten kun se vauva on masussa...". Ei ole miestä vielä kyllästyttänyt, innoissaan on mukana ja odottaa, että josko aloiteltais yrittämään. Mukava täällä jutskailla muiden kuumeilijoiden kanssa, kun kaveripiirissä ei oikein ole nyt ketään, jotka olisivat samassa elämäntilanteessa. Suurin osa on vielä sinkkuja, ei voi häitäkään hehkuttaa kenenkään kanssa. : /

Vaikka ei olla vielä edes varsinaisesti "yrittämässä", sorruin ostamaan kirppikseltä potkuhousut. Mies vähän naureskeli, että onkohan tuo vähän aikaista, mutta en raskinut jättää sinne, kun oli niin suloiset. :ashamed: Toivottavasti niille löytyy vielä käyttäjä! Rasittavaa, kun sukulaisetkin jatkuvasti vaan naureskelee, että taitaa tarttua vauvakuumetta, (kun on nyt suvussa pieni vauva) ja että millonkas sitä TEILLÄ... Ei oo itestä enää kohta kovin hauskaa.

 

Meillä kai mies puhuu vauvasta enemmän ku minä!! Pitäis kuulema isompi auto saada ku se vauva tulee yms. Niin ja mies puhuu nimenomaan KUN.. Eli hän on täysin varma, että vauva jossain vaiheessa tulee...

ON: Mulla on joko kamalan varhaisia oireita, ovis on ollut aikaisemmin tai mä kuvittelen kaiken. Mulla on viikonlopun aikana tullut pientä vuotoa (ei oo ikinä ennen kesken kierron tullut..), pää ollut ihan hemmetin kipeä, väsyttänyt, oksettanut, maha ollut kipeä ja eilen illalla en meinannut saada unta ku oikea rinta oli niin kipeä?! Ja nyt kun kirjoitan tätä, mulla sattuu ihan älyttömästi vasempaan rintaan..

 

Vauva haaveiden puhuminen vaihtelee meillä kierron mukaan Oviksen aikaa jutellaan ja mietitään, että mitäs jos nyt kävis tärppi. Minkä ikäinen esikoinen olisi, kun tulokas syntyisi yms.. Sitten alkaakin seesteinen kausi, aina menkkojen alkuun asti. Sitten minä varsinkin, alan murehtimaan sitä ettemme saakkaan toista lasta. Ja pohdiskelemaan sitä, missä vika on.. Mieheni on onneksi sen sortin mies, että antaa minun puhua ja lohdutaa tarpeen vaatiessa =)

Olette paljon täällä puhuneet laihuttamisesta. Minulla tilanne on päinvastainen. Painoa pitäsi saada lisää, mutta mitkään lihotuskuurit eivät onnistu. Tällä hetkellä painoindeksi roikkuu 18-19 rajamaissa. Vaikka kuinka yritän syödä sekä herkutella, ei paino tunnu nousevan..Sain keväällä painoa nostettua jo kaksi kiloa, mutta sitten tulin oksennustautiin. Taudin aikana laihuin kolme kiloa ja niitä kiloja en ole vielä saanut takaisin...

Itsellä on kp. 9/32-37 elikkä kohtapuolin alkaisi olemaan taas SE aika kuukaudessa, joilloin pitäisi peittoja heilutella. Toivotaan, että esikoinen malttaisi tärppipäivien aikaan mennä ajoissa nukkumaan, että me vanhemmat saataisiin vähän "omaa" aikaa

 

Täällä menkat lopuillaan. Ihana kun olivat normaalit tällä kertaa, mistä lie johtunut viimeksi se valtava vuoto ja kivut. Silloinhan se testikin kyllä näytti sitä kummaa viivanpaikkaa :O Keskenmenoon en vain sen takia usko, kun vuoto tuli Teroluteilla. En tiedä...


anneli80 Toivottavasti saisit painoa lisää. Täällä ihan päinvastainen tilanne, pitäisi laihduttaa. Jospa se vielä onnistuisi, meillä molemmilla

 

Täällä mennää kp 33/38-42 ja mulla on oireita vaikka muille jakaa, mutta osa varmasti vain pään sisällä. Mutta kuvottava olo on piinannut jo muutaman päivän, aivan sama oonko syönyt vai en ja flunssa jatkuu ja nyt on lämmöt selkeästi koholla normaalista. Vatsaa juilii ja rinnat on paisuneet, muttei kipeät ja oon niin VÄSYNYT. ja anteeksi taas oma napaisuuteni.. Luin kyllä kommenttinne. Testin teen sunnuntaina tai yritän olla tekemättä aiemmin..

Me ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 3v ja kihloissa melkeen sama ja välillä on ollut puhetta naimisiin menosta mitä molemmat haluaa, mutta tämän hetkinen tilanne (miehellä vielä syyskausi koulua ja sitten työt odottaa ja itse ajattelin olla kotona vielä jouluun asti ellei sitten jotain viikonloppujobia saisi niin ei tarvis laittaa lasta hoitoon kun olisi isän kanssa kotona) niin ei suurempia juhlia ole varaa järjestellä. Olisihan se valkoinen unelma ihana hankkia ja laittaa päälle mutta luulen että me saatamme käydä ihan maistraatissa tai jos onni olisi myötä niin avioitua seuraavan lapsen ristiäisten kanssa samaan aikaan.