Opinnot ja perhe-elämä? :)

Olisin kiinnostunut kuulemaan perhe-elämän ja opiskelun yhdistäneiden kokemuksia. Paljon on keskustelua ja tästä aiheesta, mutta ajattelin vielä aloittaa uuden, jotta saa juuri haluamani vastaukset .

Eli olen pian 25-vuotias, seurustellut 5 vuotta ja naimisiin mennään ensi talvena. Nyt kuitenkin molemmilla on uusi opiskelupaikka edessä, muutto uudelle paikkakunnalle sen perässä ja lisäksi haaveissani siintää myös perhe. En halua odotella liikaa, haluan perheen ennen kolmeakymmentä. Mieheni ei nyt päässyt opiskelemaan, joten hän hakee ensi syksynä uudelleen. Itselläni on amk-opinnot melkein loppusuoralla, mutta haluaisin kovasti vielä opiskella toisen tutkinnon alasta, joka on minulla ollut haaveissa jo pidemmän aikaa.

Haluaisinkin kysyä teiltä, miten olette yhdistäneet amk-opinnot ja perhe-elämän? Miten olette pärjänneet, etenkin koska amk:ssa läsnäolo on enemmän tai vähemmän pakollista? Entä raha-asiat? Muutto uudelle paikkakunnalle edellyttäisi oman asunnon hankintaa (sillä vuokrat ovat melkein samansuuruisia, kun lainan takaisinmaksu), autoa jne.

Tahtoa löytyy enemmän kuin tarpeeksi, taloudelliset asiat vain huolestuttavat. Opintotuet + asumislisät, lapsilisät jne., kuinka paljon konkreettisesti noista saa kuukaudessa? Lisäksi olen suunnitellut, että toinen hankkisi osa-aikatyön.

Uskon, että 'oikeaa' aikaa ei ikinä olekaan. Jos alkaa odotella, kunnes on täysin valmis, voi olla, ettei ole valmis ikinä. Haluan lapsia ja omaan vakaan parisuhteen. Molemmilla tulevaisuudensuunnitelmat selvillä, täyspäiväsiin töihin vaan on vielä aikaa muutama vuosi.

Olisin todella kiitollinen, jos joku heittäisi mielipiteitään, kokemuksiaa yms. Auttaisi tekemään päätöstä ja rauhoittamaan hermoja

KIITOS

 

Paljon helpompaa olisi, jos vain toinen opiskelisi. Mutta tulevaisuuden kannalta on hyvä panostaa myös opintoihin, varsinkin näinä aikoina... Mutta joo, siis omakohtaisia kokemuksia toivoisin Luulen, että lujalla tahdolla pääsee pitkälle, mutta ilman rahaa ei kenelläkään ole hauskaa.

 

Omaa asuntoa ei kannata minusta tuossa tilanteessa ostaa, koska siihen ei saa tukea yhtä paljon kuin vuokra-asumiseen.

 

Opintotuen asumislisä lakkaa kun saatte lapsen. Silloin voitte hakea yleistä asumistukea, mitä ainakin saa aika paljon jos tulot on alhaiset ja asuu vuokralla. Kelan mielestä kohtuulliseen vuokraan saa 80 % tukea ja loput maksatte itse. Se on verotonta. Jos ootte osa-aikaisessa työssä ja kesätöissä, laske vuositulot ja jaa ne 12, koska laskimessa kysytään kuukausituloja. Opintotukea ei lasketa tuloksi. Itse oon laskenu että vuodessa voi muutaman tonnin tienata ilman että se hirveesti vaikuttaa asumistukeen.

Kelalla on siihen hyvä laskuri: www.kela.fi/laskurit

Lisäksi saat äitiyspäivärahaa nettona noin 440 e/kk jos saat miniminä (muuten lasketaan palkasta), senkin voit laskea laskurilla. Sitten lapsilisä 100 e.

Opintoraha on 270e.

Asuntolainan ottamista en suosittele, enkä edes tiedä paljon tukia siihen voi saada, kun vuokraan kuitenkin saa suurimman osan. Ja kuitenkin omassa on paljon enemmän kuluja...

 

Plääh... en ole amk-opiskelija, en voi siis vastata.

 

Omaa asuntoa ei kannata minusta tuossa tilanteessa ostaa, koska siihen ei saa tukea yhtä paljon kuin vuokra-asumiseen.

Minä olen samaa mieltä. Me opiskellaan miehen kanssa molemmat ja meillä on 2v lapsi. Opiskeltiin siis jo ennen lapsen syntymää. Tuet (opintotuet, asumistuki, opintolaina, lapsilisä) riittää kun elää säästeliäästi.

 

Omaa asuntoa ei kannata minusta tuossa tilanteessa ostaa, koska siihen ei saa tukea yhtä paljon kuin vuokra-asumiseen.

Minä olen samaa mieltä. Me opiskellaan miehen kanssa molemmat ja meillä on 2v lapsi. Opiskeltiin siis jo ennen lapsen syntymää. Tuet (opintotuet, asumistuki, opintolaina, lapsilisä) riittää kun elää säästeliäästi.

Niin ja kannattaa muuttaa opiskelija-asuntoon niin säästää. Meillä esimerkiksi kolmio ja vuokra on 450e (sisältää veden ja sähkön) kun yksityisellä vastaavanlaisesta on vuokrat reilu 600e (+vesi ja sähkö).

 

Niin totta on, että kuluja omassa...

Pitääpä miettiä rahajuttuja ja puntaroida, säästää jne. kiitos kuitenkin raha-arvioista, juuri tuonkaltaisia kaipailinkin. Mies kyllä varmaan jaksaisi tehdä töitä paljonkin osa-aikaisesti, riippuen tietenkin, saako töitä. Säästöjä on jonkin verran.

Mites, löytyisikö muita kommentoijia?

 

Niin totta on, että kuluja omassa...

Pitääpä miettiä rahajuttuja ja puntaroida, säästää jne. kiitos kuitenkin raha-arvioista, juuri tuonkaltaisia kaipailinkin. Mies kyllä varmaan jaksaisi tehdä töitä paljonkin osa-aikaisesti, riippuen tietenkin, saako töitä. Säästöjä on jonkin verran.

Mites, löytyisikö muita kommentoijia?

Jos mies paljonkin töissä niin ette varmaan saa ollenkaan asumistukea... Joko kokeilit laskimia?

 

Asutaan nyt opiskelijakämpässä, tosin helsingissä, mistä ei ikimaailmassa edes harkittaisi oman ostamista. Pohjoiseen kuitenkin tie todennäköisesti vie, ja siellä asuntojen hinnat puolittuu. Myös kun tuo kämppäkuume on kova, niin tekisi mieli jo ostaa oma .

Mikseihän kaikkea sais, mistä haaveilee? Odottaminen ei ole vahvin puoli , Hihii

 

Joo laskin jotain, mutta kun en osaa sanoa, paljonko tuloja tulee olemaan siinä vaiheessa kun pohjoisemmas muutetaan. Onko töitä ja jos on, niin paljonko tienaa. Onko aikaa tehdä töitä jne.

Osaatko sanoa, onko se yleinen asumistuki samaa luokkaa kuin opiskelijalla? vai voiko se olla niinki vähän kuin esim muutama kymmenen euroa?

 

Meillä tilanne jossa isi amk-opiskelija ja sitä ennen käynyt ammattikoulun ja intin. Eli tähän mennessä ei ole tehnyt kokopäiväistä työtä muuta kuin kesäisin. Silloin ollaan yriteety säästää talven varalle jemmaan tai pakko on ollut. Muuten ei pärjäis ja mies tekee kovasti töitä opiskelujen lomassa, käytännössä on lukuvuoden aikana aina viikonloput töissä, alansa töitä kuitenkin aina tehnyt.

Opintotukea ei ole voinut nostaa enää amk opintojen aikana ollenkaan, vuoritulorajat ovat todella pienet; tulee ongelma kun on hankittava elantoa ja tulorajat ylittyy nopeasti opintotuen nostamiseksi, sitten kun ei enää saa sitä on tehtävä taas enemmän töitä.

Siinä mielessä tämä opiskelu perheellisenä ei ole kovin herkkua, että yhteistä aikaa ei paljon jää, pitää opiskella ja käydä töissä, jotta pärjää.

Meillä kustannukset tässä vuokra rivarissa 75m2, on noin 320e, asumistuki vähennettynä. Siihen sitten kun lisää sähkölaskua ja muita. Lapsilisiä saadaan kahdesta lapsesta n. 210e ja minä kotihoidontukea n. 460e. Pakko on siis töitä tehdä lisäksi.

Opintolainan ottamista yritetään välttää viimeiseen asti. Miehellä on autoonlaina n. 4000e, itsellänikin on auto, joten autot vie rahaa aikasta paljon.

Jos elää hyvin säästeliäästi, niin hyvin varmasti pärjäilee Vaatii vaan pientä suunnittelua.

Syksyllä meillä tilanne taas muuttuu kun lähden itsekin jatkamaan opintoja. Kauhulla jo odotan Onneks miehen opinnot ei kestä enää kun vuoden, sitten voi huokaista.

 

Tietysti on myös harkinnassa, että annan miehen opiskella ensin, ja sitten vasta kun hän on saanut jalan työelämään, lähden itse. Omalta osaltani olen jo pari tutkintoa käynyt, piakkoin valmistun amk:sta, joten vaikka ala mietityttää, ehtii kai sitä vanhempanakin .

Yksi syy myös opintoisin olisi se, että uudella paikkakunnalla saisi jonkilaisen tuttavapiirin. Ketään emme tunne muuttaessa .

 

Ja sekin että saatteko lainaa jos ei oo töitä?

 

Oletteko Adora minkä ikäisiä? jos saa kysyä

 

Yleinen asumistuki on on enintään 80%, vaikuttaa asunnon koko, asunnon ikä ja teidän tulot + muut asumismenot.

Esim. meillä tässä kolmiossa vuokra 700e ja maksettavaa jää 320e, vesi ja lämmitys kuuluu vuokraan. Autopaikkoja 2, 6e/kpl. Käyttösähkö maksaa n. 50e/2 kk. (henkilöitä 4, periaatteessa saatais asua hieman isommassakin asumistuen puolesta )

 

Takaajan kanssa laina luultavasti onnistuu. Ja koko ajan varmasti ainakin toinen on töissä. alkupääomaa on myös hieman.

 

Oletteko Adora minkä ikäisiä? jos saa kysyä

22- ja 23-vuotiaita. Kuis?

 

Niin, ja millä lailla tuo asunnon ikä vaikuttaa? Vanhemmasta maksetaan vähemmän vaiko toisinpäin?

 

Mietin vaan, ihan mielenkiinnosta kyselen! itsestä tuntuu välillä niin vanhalta, ja vielä kun mietin, että alan opiskeleen uuden ammatinki... ja mies kanssa. valitettavasti tuo ammattisuuntaus on molemmille iskeny vasta, kun on ehtiny opiskella "väärää" alaa vuosia... Välillä harmittaa, jos olis vaan lähteny rohkeesti muutama vuos sitten opiskeleen sitä, mitä teki mieli opiskella. Pelkäsin vaan kai, et josseisittykkääkkään. höh. No mut ei auta jossitella, käyhän se näinki!

 

Tekis vaan mieli päästä työelämään jo kiinni, vaik toisaalta taidan olla ikuinen opiskelija, siltä joskus tuntuu

 

äläpäs huoli...minä olen 28v ja aloittamassa vasta opintoja myös... mies tosin töissä

 

Mä en edelleenkään tiedä mitä haluan isona tehdä, vaikka opiskelemaan lähdenkin. Pakko vaan jotain opiskella

Mut ymmärrän ton että tekis mieli jo perustaa perhe jne. Siks mekin tähän vauvanteko puuhaan ryhdyttiin kesken opintojen! En kadu, mutta on tää omallaistaan säätämistä, just siis taloudellisesti. Itse ainakaan en halua tinkiä mitä tulee lasten ravintoasioihin tai kunnon ulkovaatteisiin/kenkiin jne.

 

No onneksi on muitakin . Ja uskon, että säätämistä on paljon!

Nyt vain tuntuisi niin olevan vauvan aika. Opintoja voin siirtää muutamalla vuodella, kun jo pari ammattia on takataskussa odottamassa. Miehen opinnot ovat nyt etusijalla. Lisäksi toivon niin vauvaa kuin omaa asuntoakin. Saattaa olla aika rahakas, ja vaikea yhtälö, mutta haluaisin yrittää saada toimimaan. Yritämme nyt kovasti säästää rahaa, jotta suunnitelmat toteutuisivat. Helsingissä töitä opintojen ohella vielä riittää, pelottaa vaan muun Suomen tilanne. ehkä ei kannata laskea sen varaan, että osa-aikatöitä löytyy niin helposti, kaupan kassaa tms. kaikki kävis!

 

Ja ompa ihanaa, että vastauksia saiki näin paljon! Tääl on aktiivista porukkaa, kiitos siis! :hug: