OOTTEKO OMAN SÄNGYN JA HUONEEN VAI PERHEPEDIN KANNATTAJIA?

hauska juttu että jos on elämässään löytänyt helpon ja perheelle sopivan tavan toimia, niin se toisten mielestä on laiskuutta!

 

Minulle on sama vaikka joku viettää yönsä ruumisarkussa nukkuen tai orrella roikkuen. Tarkoitus on kait, että kaikki nukkuvat hyvin.

 

\

\

\Sopii tulla koittaan sellaseen perheeseen johon on syntynyt vaikean temperamentin omaava vauva
Sellainen joka vauvana herää pahimmillaan 30min-2h välein ja huutaa tunnin. Imee rintaa kauan ja sitten huutaa kun siirretään nukahtaneena omaan sänkyyn (herää aina). Kun nukahtanut viimein, äiti tietää että jaahas taasen vartin-tunnin sisään se herää ym kivaa.
Lisämaidot, vellit ym kaikki koitettiin eikä mikään auttanut.
Myöhemmin taaperona heräsin useita kertoja yössä. Elin zombiena ja juoksin n. 10 kertaa/yö nukuttaan poikaa uudelleen. Voit kuvitella että kun se ei tepsinyt (emmekä voineet huudattaa poikaa koska ns unikouluyrityksissä meinas oksentaa ja tukehtua huutoonsa) niin oli pitemmän päälle ööh hiukkasen raskasta. Luulin et jaksan hyvin ja pakko kai oli mutta moni voi kohdallaan miettiä millasta toi on kun vielä taaperon takia joutuu noin heräileen.
Kun poika siirtyi perhepetiin niin nukuttiin hyvin
Kumman valitset:
-nukut hyvin vai
-heräät n.10 kertaa joka yö viikko-kuukausikaupalla huutoon ja juokset huoneiden väliä?
Jos teillä on ollut helppoja vauvoja niin onnea :flower: kaikilla katsos ei synny samanlaisia robotteja vaan on ihan erilaisia lapsia

Niin no jos haluaa ehdoin tahdoin elää rauniona ja purkaa väsymystään sitten perheeseen niin siitä vaan MUN mielestä paljon järkevämpää on antaa KAIKILLE (myös lapsraukalle) hyvät unet ja nukkua perhepedissä jos ei kerran tuo toinen vaihtoehto vaan onnistu. Kärsiihän se lapsikin siitä unettomuudestaan. Se ei ole lapsen kehitykselle hyväksi.
Että tässä asiassa voin sanoa täysin olevani vain ja ainoastaan oikeassa meidän kohdalla. Kyse on siis myös lapsesta eikä vain minusta. Lapsen aivojen kehitykselle unet ovat erittäin tärkeitä!...jos et sitä tiennyt. <br><br>

 

En oo puolesta enkä vastaan kumpaankaan.
Meillä ajauduttu tällaiseen. Poika nukkui pinniksessä 9kuiseksi asti niin et pinniksen toinen laita oli alhaalla ja sänky mun puolessa kiinni. Aivan tissivauvana nukkui suurimmaksi osaksi meidän välissä.
9kuisena ostettiin jatekettava sänky joka laitettiin seinän ja meidän sängyn väliin. Yöt rauhoittuivat heti.
Nyt poika 1v7kk ja nukutaan samassa huoneessa niin, että pojan sänky on meidän sängyssä kiinni mut pojan sängyn toisella puolella ei ole enää seinää.
Ajatuksena ois kokeilla, että miten yöt sujuisivat jos poika nukkuis omassa huoneessaan.
Meille on kyllä sopinut tämäkin nukkumajärjestely. Ei haittaa tuhinat puolin eikä toisin =)

 

<br><br>

 

<br><br>

 

Perhepeti ekat pari vuotta, sen jälkeen omaan huoneeseen.
Just viikko sitten muuton yhteydessä siirtyi lapset 2v ja 4v ekaan omaan huoneeseen ja hyvin on toiminut Syksyllä syntyvä vauvaa ei jätetä yksin nukkumaan, saa nukkua isin ja äidin kanssa ainakin vuoden tai kaksi

 

\

\

Niin no jos haluaa ehdoin tahdoin elää rauniona ja purkaa väsymystään sitten perheeseen niin siitä vaan MUN mielestä paljon järkevämpää on antaa KAIKILLE (myös lapsraukalle) hyvät unet ja nukkua perhepedissä jos ei kerran tuo toinen vaihtoehto vaan onnistu. Kärsiihän se lapsikin siitä unettomuudestaan. Se ei ole lapsen kehitykselle hyväksi.
Että tässä asiassa voin sanoa täysin olevani vain ja ainoastaan oikeassa meidän kohdalla. Kyse on siis myös lapsesta eikä vain minusta. Lapsen aivojen kehitykselle unet ovat erittäin tärkeitä!...jos et sitä tiennyt.

Neuvolassa asiaa veivattiin mutta sanottiin vaan että unikoulua. Itse asiassa sitä sanottiin jo n.2kk:sta lähtien . Ei tulis mieleenkään alkaa huudattaan rintavauvaa öisin.
Kyllä se on niin että vauvoilla ja lapsilla on oma temperamentti. Toisilla vauvat on heti leutoja ja rauhallisia hymyilijöitä jotka nukkuu hyvin ja viihtyy yksin. Kyllä siinä varmaan tulee heti sellainen olo että wau olempa hyvä äiti ja entäs sitten kun synnyttää sellaisen joka huutaa aina ja kokoajan eikä nuku päiväunia(kuin 20min) eikä yötkään suju. Vaikka mitä yrittää, mikään ei kelpaa paitsi 24h/vrk sylissä kantaminen (ja muut kuin äiti ei kelpaa).
Tässä asiassa sanon vaan että sunlaisen äidin sopis saada sellanen vaikeampi huutajapaketti ja sitten tulla uudelleen tänne sanomaan
Terv: epänormaalin vauvan äiti
. Nyt pakko poistua koneelta, muut tekemiset odottaa :wave: <br><br>

 

\Meillä tuo 7.5veekin kömpii välillä jalkopäätyyn nukkumaan kun on nähnyt pahaa unta... Musta se on järjellisesti erittäin normaalia että lapsi hakee turvaa vanhemmistaan...

Meillä 5v sanoi kerran että on erittäin epäreilua jos lapset joutuu nukkuu yksin ja aikuiset saa nukkua vierekkäin...Hmm.. Niimpä.. <br><br>

 

Ompas Kaisalla mielipiteet.

Entäs mitäs sanot siihen jos on koliikkivauva ja vauva rauhoittuu parhaiten vain äidin viereen? Ja mitä sanot siihen, että vauvalle ei voi liikaa antaa rakkautta ja läheisyyttä? Ja tiesitkö sen, että on normaalia, että pikkuvauvalla ei ole vielä rytmiä joten tuo sinun teoria, että vauva vaatii yöllä sitä mitä ei päivällä saa ei päde? Miten "pakotat" vauvan nukkumaan yöllä kun ei vauva vielä ymmärrä milloin on päivä ja milloin yö.

Mulle on sanonut niin lääkäri kuin neuvolantäti, että yleensä vauvan rytmi alkaa selkeytymään vasta muutaman kuukauden ikäisenä. Toki on niitäkin vauvoja jotka nukkuu heti alkuunsa yöt läpeensä, mutta yleensä näin ei ole.

Sehän se rakkautta lasta kohtaan oiskin, että antaa lapsen huutaa yöt läpeensä vain sen takia, että äiti pakottaa nukkumaan omassa sängyssään jos tämä ei lapselle sovi.

 

\

Ompas Kaisalla mielipiteet.

Entäs mitäs sanot siihen jos on koliikkivauva ja vauva rauhoittuu parhaiten vain äidin viereen? Ja mitä sanot siihen, että vauvalle ei voi liikaa antaa rakkautta ja läheisyyttä? Ja tiesitkö sen, että on normaalia, että pikkuvauvalla ei ole vielä rytmiä joten tuo sinun teoria, että vauva vaatii yöllä sitä mitä ei päivällä saa ei päde? Miten "pakotat" vauvan nukkumaan yöllä kun ei vauva vielä ymmärrä milloin on päivä ja milloin yö.

Mulle on sanonut niin lääkäri kuin neuvolantäti, että yleensä vauvan rytmi alkaa selkeytymään vasta muutaman kuukauden ikäisenä. Toki on niitäkin vauvoja jotka nukkuu heti alkuunsa yöt läpeensä, mutta yleensä näin ei ole.

Sehän se rakkautta lasta kohtaan oiskin, että antaa lapsen huutaa yöt läpeensä vain sen takia, että äiti pakottaa nukkumaan omassa sängyssään jos tämä ei lapselle sovi.

Koliikin syytä ei ole löydetty, koska ei ole osattu etsiä oikeasta paikasta. syyt ei ole fyysiset vaan psyykkiset, eli ongelmia äidin ja lapsen läheisyyden rakentumisessa. Toisin sanoen äiti on hermostunut ja hermostuttaa samalla myös lapsensa. Sitten sanotaan että vauvalla on vatsa kipeä, no niinhän siinä käy kun vauva alkaa huutamaan, niin eihän siitä loppua tule. Vauva pitäisi pitää tyytyväisenä ennen kuin noita kohtauksia sattuu.

Vauvat kyllä nukkuu jos niillä ei ole huono olla eli tyytyväiset vauvat nukkuvat paljon. Sairasta ajatella että on normaalia kun vauva itkee. Ei se mitään normallaia ole, se vain on normaalia että vauvan tarpeisiin ei osata vastata ja siksi on niin paljon itkuisia vauvoja. Vauva aistii äididstä paljon enemmän kuin tiedetäänkään, hermostuminen ja itseluottamuksen katoaminen näkyvät suoraan vauvassa. Jos seuraa vauvaa 6-lapsisen perheen äidillä tai yksilapsisen, niin siinä eron huomaa kyllä sekä äidissä että vauvassa. Kokemus auttaa niin kuin kaikissa asioissa.

Mulla on vasta kaksi lasta, mutta sen verran olen ympäristöä seurannut, että kellään ei ole niin helppoja vauvoja kuin yleensä uskovaisen monilapsisen perheen äidillä. Eikä se varmasti ole sattumaa.

 

\

Koliikin syytä ei ole löydetty, koska ei ole osattu etsiä oikeasta paikasta. syyt ei ole fyysiset vaan psyykkiset, eli ongelmia äidin ja lapsen läheisyyden rakentumisessa. Toisin sanoen äiti on hermostunut ja hermostuttaa samalla myös lapsensa. Sitten sanotaan että vauvalla on vatsa kipeä, no niinhän siinä käy kun vauva alkaa huutamaan, niin eihän siitä loppua tule. Vauva pitäisi pitää tyytyväisenä ennen kuin noita kohtauksia sattuu.

Vauvat kyllä nukkuu jos niillä ei ole huono olla eli tyytyväiset vauvat nukkuvat paljon. Sairasta ajatella että on normaalia kun vauva itkee. Ei se mitään normallaia ole, se vain on normaalia että vauvan tarpeisiin ei osata vastata ja siksi on niin paljon itkuisia vauvoja. Vauva aistii äididstä paljon enemmän kuin tiedetäänkään, hermostuminen ja itseluottamuksen katoaminen näkyvät suoraan vauvassa. Jos seuraa vauvaa 6-lapsisen perheen äidillä tai yksilapsisen, niin siinä eron huomaa kyllä sekä äidissä että vauvassa. Kokemus auttaa niin kuin kaikissa asioissa.

Mulla on vasta kaksi lasta, mutta sen verran olen ympäristöä seurannut, että kellään ei ole niin helppoja vauvoja kuin yleensä uskovaisen monilapsisen perheen äidillä. Eikä se varmasti ole sattumaa.

ja :hug: , kyllä se siitä helpottaa kun otat taas aamulääkkeet !

 

ihan tiedoksi vain; lukitsen ketjun siksi aikaa,kun käyn sen lävitse. avaan ihan kohta

jatkakaa... <br><br>

 

kaisa ihan ystävyydellä, älä lähde syyllistämään äitejä joille on sattunut koliikkivauva. itselläni ei tosin ole, mutta tajuan sen hädän ja tuskan kun vauva huutaa eikä siihen mitään voi, mutta kyllä se läheisyys ja sylissä ja vieressäpitäminenkin on enemmän hyvästä kuin pahasta.

 

En kannata mitään, en puolesta enkä vastaan. ,Meillä on pojan (nyt 2,5v) kanssa toimittu monella tapaa. On nukkunut omassaan, sitten vieressä, taas omassaan, sitten omassa huoneessaan ja taas vieressä.....ihan yö kerrallaan miten parhaiten sujuu. Tärkeintä minulle, meidän perheelle, on kunnollinen uni, koko perheelle ja sitä siis tavoitellaan. Minulle yksi lysti miten se saavutetaan!

 

Samassa sängyssä nukun likan kanssa, ihan luontasta ja säästää tilaa.

Niin, ja mulle on ihan sama miten kukakin nukkuu. Inhoan myös "perhepeti"-sanaa, ihan ku se ois joku pirun aate. Me nyt vaan nukutaan tytön kanssa samassa sängyssä koska on iso sänky ja tykätään nukkua vierekkäin. =) <br><br>

 

\

\

Ihan lapsen mukaan meillä on menty. Pääasia että kaikki nukkuu niin hyvin kuin lapsiperheessä vain on mahdollista.

Näin meilläkin. Jos kerran eläimen poikasetkin nukkuvat tiukasti emossa kiinni niin miksei pienelle ihmislapselle suoda samaa turvaa ja lämpöä.

Meillä vauva (nyt jo 1,5v) saa nukkua äidin kainalossa niin kauan kun haluaa.

sama täällä. tyttö 1v2kk nukkuu joko kainalossa tai sivuvaunussa (eli pinniksessä meidän vieressä).

 

meillä nukuttiin alussa perhepedissä. parin kuukauden iässä tyttö laitettiin omaan sänkyyn kun ei enää öisin syönyt.

 

Alusta asti lapsella oma sänky, ekat 3.5kk vanhempien huoneessa. Sen jälkeen siirto omaan huoneeseen, joka paransi kaikkien unenlaatua.

 

\

musta vauva voi nukkua ihan pienenä vanhempien huoneessa omassa sängyssä, ja viimestään 1vuotiaana omassa sänky omassa huoneessa.

Mitä jos perhe haluaa elää ekologisesti, eikä oikeasti rahaakaan ole maksaa vuokraa isommasta asunnosta kuin kaksiosta?

Me asuimme kaksiossa vuokralla kun oli vaan yksi lapsi, ja minä ainoa työssäkäyvä. Mies opiskelija. Mistä otat lapselle oman huoneen? Eikä kaikki halua asua ökyasunnossa ja lämmittää ökyasuntoja ja ilmakehää.

 

Oma sänky, oma huone... (tästä lähetään)

Itse en pysty nukkumaan ollenkaan, jos poju tulee viekkuun..
Nukutetaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen, aamulla saa tulla viereen..
Vauvana nukku toki samassa huoneessa siihen asti, kun söi tisua yöllä, sen jälkeen siirrettiin omaan huoneeseen..

 

meillä nukuttiin perhepedissä vauvan ensimmäiset 2kuukautta. sen jälkeen siirsimme hänet omaan sänkyyn kun ei enää öisin syönyt. paremmin nukutaan nyt kun kaikki on omissa sängyissään

 

Meillä kanneltiin lasta yöt, ja lapsi nukkui vain sylissä, kunnes otimme viereen muutaman kuukauden iässä.

Tosin tuossa ketjussa esitetyssä ajatuksessa on varmasti perää myös, että äidin epävarmuus saattaa heijastua lapseen ja aiheuttaa koliikin, jolle ei ole mitään fysiologista selitystä löydetty.

Vai onko sitten sattumaa, että usein ne esikoiset ovat juuri niitä koliikkivauvoja? Kokemattomien äitien vauvoja.

Itse olin kuopusta kohtaan jo kokeneempi ja varmempi ja lapsi nukkui paremmin, ja näyttää tosiaan siltä, että kokeneet äidit saavat hyväunisia vauvoja. Eli varmasti tottumuskin vaikuttaa: lapsi ei ehdi tottua siihen, että jokaiseen pihahdukseen äiti juoksee viereen hermostuttamaan. Ja lisäksi ehkä ihminen on myös laumaeläin, niin että lapset ovat levollisempia isommassa joukossa.
Eli täysin en teilaa kaisan näkemyksiä siitä, että "koliikki" on itseaiheutettua, koska jälkikäteen ajatellen on mahdollista, että itse aiheutin sen lapselleni.

 

oma sänky, aamuyöhön saakka, sit siirto vanhempien väliin samaan sänkyyn, samassa huoneessa, toimii meillä toistaiseksi =)

muut tehköön miten haluaa =)

 

Poika nukkui ekat kaksi kuukautta meidän makkarissa omassa sängyssään. Sen jälkeen siirsin hänet omaan huoneeseen nukkumaan. Poika heräili yöllä isän kuorsaukseen ja yskimiseen. Mä taas heräilin jokaiseen pojan tuhinaan ja kahisteluun. Siirron jälkeen ollaan nukuttu paremmin. =)