oonko todella ainoa sarjassani???

[vaimo joka kuolee ikävään]

Eli tässä sarjassa, että mies on poissa viikot, joskus jopa kaksi viikkoa putkeen??? Nyt on huhtikuun alusta pätkytelty menemään tällä järjestelyllä ja vielä elokuun loppuun asti pitäis sinnitellä.. onneksi miehellä kesäloma kuitenkin heinäkuussa.

Tuntuu niin ärsyttävältä, kun kuulettaa että kaikilla on normaalisti mies kotona ja asioita voi tehdä yhdessä.. Meillä se viikonloppu menee siihen, että yritetään vain viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä ja kaikki "normaali" eläminen jää aika lailla pois.. Ei viitsi hirveästi kyläilläkään missään, kun sitten kaikki kahden keskinen aika jäis kokonaan pois.

Onneksi vielä ei ole lapsia mutta olen raskaana ja välillä tämä on yhtä itkuraivaria koko elämä. En todellakaan oo tarkotettu elämään "viikonloppu vaimona".

Niin notta eikö teitä muita todellakaan ole joilla mies on viikot reissuhommissa/opiskelee/tai ihan sama mitä, mutta on kuitenkin poissa vaikka elätte avio/avoliitossa...? Ja miten pärjäätte ja suunnittelette elämäänne? Joko sujuu rutiinilla vai ärsyttääkö edelleen? Varsinkin jos teillä on vielä lapsia? Mulla on alkanu ärsyttää vasta pari viikkoa sitten että mies on koko ajan pois... siihen asti meni aika hienosti.

 

[LisaMarie]

Oma mies on aika vähän poissa, mutta kun mä olin pieni, isä oli 4 päivää viikossa Helsingissä töissä, eli noin kolmentunnin matkan päässä.
En mä lapsena tajunnu, että siinä on mitään omituista. Ja tioetysti se pitkä viikonloppu teki sen, että oikeastaan meillä oli sitä yhteistä aikaa enemmän, kun niiden kavereiden kotona, missä molemmat vanhemmat teki 5 päivästä työviikkoa ja viikonloput meni asioidenhoitoon. Meillä äiti o9li kotona ja yhteiset asiat hoitui perjantaina, joten se viikonloppu oli sit tosiaan vapaa.
Nyt, kun mies joskus harvoin on poissa, mä itseasiassa nautin siitä Eli mä pidän lomaa aina kun mies on poissa, teen vaan välttämättömät; avaan postin ja maksan pakolliset laskut ja soitan sille, jos on jotain ihan akuuttia, muuten sit soitellaan illalla ja aamulla.

 

[Cosmopolitan]

Mun mies matkustelee paljon tyokseen. Ei se arsyta ; ehka siihen on tottunut. Lasten sairastellessa on valilla rankkaa olla yksin vastuussa, mutta niinhan se on yksinhuoltajillakin. Kotona ollessaan mies on mielellaan lasten kanssa eli saan omaa aikaa.

 

[Pikku Piru]

Toki muitaki löytyy.Minä esimerkiksi :wave: Ei siihen totu koskaan vaikka kaikki niin on väittäny..Lapsi löytyy jo ja kyllä me pärjätään vaikka ikävä aina vaivaaki kovasti. Aluksi varmaan on ihan kivaki olla välillä erillään mutta loppujen lopuksi ei oo kivaa yhtään..Onnea odotukseen ja nauttikaa miehes kanssa kesälomasta yhdessä! :flower:

 

[aapee]

Jep. Kivahan se olisi jos olisi pitennetty viikonloppu, mutta meillä päin mies tulee perjantain/lauantain välisenä yönä ja lähtee sunnuntaina iltapäivällä. 6 tuntia kun on matkaa määränpäähän kotoa Joskus tulee vasta lauantaina päivällä.

Että tässä juuri olen kai ainoa sarjassani..

 

[nivea]

voi tähän tottuu kohta 11 vuotta reissutöitä mies tehnyt.Puhelimen välityksellä neuvotellaan,tapellaan,kasvatetaan lapsia ja mietitään tulevaa. Sitten kun iskä on kotona äitiä ei huomatakkaan. Meillä omat jutut ja sitten jos iskä onkin viikolla yllättäin kotona niin tuntuu koko pakka hajoavan. Vaatii luottamusta puolin ja toisin ja laajaa ystävä/tukiverkkoa että pärjää.Meillä homma toimii näin
=)

 

[aapee]

Toki muitaki löytyy.Minä esimerkiksi :wave: Ei siihen totu koskaan vaikka kaikki niin on väittäny..Lapsi löytyy jo ja kyllä me pärjätään vaikka ikävä aina vaivaaki kovasti. Aluksi varmaan on ihan kivaki olla välillä erillään mutta loppujen lopuksi ei oo kivaa yhtään..Onnea odotukseen ja nauttikaa miehes kanssa kesälomasta yhdessä! :flower:

Juu eiköhän yritetä ottaa kaikki irti lomasta, kiitos vain Ja Luojalle kiitos että tämä on vain väliaikaista.. loppuu siis "jo" elokuun loppuun mennessä..

Ollaan siis eletty aikaisemminkin kokonainen vuosi tällä tavoin.. silloin tuntu että kuolisin.. ja ei siihen todellakaan tottunut!!! Nyt oon päättänyt että tämän jakson jälkeen ei tällaista enää ikinä!!!! vaikka pitäisi sitten muuttaa paikasta toiseen vuoden välein, argh!