Ja täytyy sanoa vielä, että ihan hirveää olisi menettää mies myös esimerkiksi onnettomuudessa tai jollekin sairaudelle ennen aikojaan. Sotaan liittyy tietysti paljon paljon enemmän pelottavia piirteitä ja asioita ja näin ollen sitten tuntuu varmasti kamalammalta ajatukselta menettää se rakas ihminen.
Tässä vaiheessa pelkäämisellä ei kuitenkaan saavuta mitään ja siitä pitäisi yrittää päästä eroon. Jollain tavallla vaimentaa ne kauhua lietsovat ajatukset ja muistaa, että etukäteen pelkäämällä vaan pahimmillaan kärsii kahdesti.
Toisaalta, jos se pelko aiheuttaa sen, että tosipaikan tullen on sitten yli pelostaan ja valmis toimimaan, niin sitten pelko on hyväksi. Lamauttava pelko on kuitenkin sellainen, josta kannattaa pyrkiä eroon parhaansa mukaan.
Jos muu ei auta, niin yritä päästä seuraan, joka ei usko sotaan tai joka ei juuri tuosta ukrainan tilanteesta välitä. Itselläni auttaa työelämä ja pintaliitäjäkaverit, jotka eivät välttämättä ole edes kuulleet koko ukrainan sotkusta.
Sellaisessa seurassa on hyvä imeä itseensä sitä välinpitämättömyyttä ja huolettomuutta ja tuudittautua sinne muiden mukana. Keskittyä tähän hetkeen ja niihin lapsiin ja läheisiin, työhön tai harrastuksiin. Ja jos se tuntuu paremmalta, niin samalla sitten tehdä sitä suunnitelmaa sen varalle, että jonain päivänä se sota syttyy.
Toivottavasti pelkosi pian alkavat hellittää. Tiedän kokemuksesta, että se on kamalaa ja suunnattoman ahdistavaa.
Juuri nyt sinun kannattaa kääntää huomio vaikka youtuben hauskoihin kissavideoihin tai mihin tahansa, joka antaisi edes hetkellisen hyvänolontunteen ahdistuksen sijaan.
Tsemppiä!