Toggle sidebar

Auttakaa, mistä nopeasti lakiapua tai apua perheeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äiti2"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ä

"Äiti2"

Vieras
Olen ihan jaksamisen rajoilla nyt. Mies uhannut lasten viemisellä ja uhkailee että haluaa huoltajuuden itselleen ja vie asian oikeuteen. Meillä pitkittynyt riitä, ei puhevälejä. Ei kontaktia toiseen tai ratkaisua. Jos yritän sovitella tulee riita. Mies huutaa ja uhkailee ja provosoi minua. Itseäni tilanne pelottaa. Pelkään menettäväni lapset. Tärkein olisi nyt saada tilanteeseen pikaista apua ennen kuin pahenee. Itsellä keinot vähissä. Mitä tehdä? Perheasiain neuvottelu oli tältä päivältä kiinni ja sinne jonoa. Tilanne vaan kärjistyy kun ei ratkea.
 
Tällaiset asiat eivät päivässä ratkea. Onko eroa haettu? Jos ei niin on turha edes puhua vielä omaisuuden jaosta ja lasten asumisesta. Se ei ole ajankohtainen keskustelunaihe.
 
Niin ja perheneuvolaan on jonoa. Tänään ei enää puhelinaikoja. Tilanne kotona huono. Mies ei osallistu ja on puhumaton. Jos yritän puhua niin tilanne menee miehen puolelta huutoon.
 
Jos sun pitää nyt heti päästä sieltä pois niin vaihtoehtoina on joko turvakoti, hotelli tai sukulaiset.
Jos miehellä ei ole mitään halua muutta tapojaan niin ei perheasiaian neuvottelu tai perheneuvola mitään auta, vaan lakimies on oikea osoite.
Jos haluat eron niin on viisainta hakea sitä eroa.
 
tulin töistä kotiin. Mies ei ollut mennyt töihin. Ei kuulemma saanut yöllä unta. Ei mennyt lääkäriin kuitenkaan. Koti oli siivoton. Kait tätä on vaan jaksettava. Pahinta on syyllistaminen ja uhkailu. Ne aiheuttaa huolta. Kyllä kotitöitä jaksan. ONhan ne yksinkin jaksettava ja olen niitä aina tehnyt.
 
Itse masennuksen sairastenaana näen merkkejä siitä miehessä. Stressiä, puhumattomuutta, miehellä toisten syyllistämistä, itselläni omasta itsestä vikaa hakemista. Ei hoida asioita. Voinhan olla väärässä. Hän ei halua hakea apua ja en voi pakottaa. Masennushan menee niin että toinen sairastuu kun toinen on vähän parempi. Näin olen käsittänyt. En tiedä kumpi oli alussa masentunut. Minä ehkä otin alussa enempi vastuuta ennen lapsia, tein kaiken miehelle eteen. Lasten syntymän jälkeen tai siitä pari vuotta uuvuin. Oli muutenkin stressaava elämäntilanne ja minulle kasattiin henkisesti paineita kaiken muun suorittamisen lisäksi.
Mähän en näe tilanteeseen tällä hetkellä nyt mitään ratkaisua. Mä en kestä tuota uhkailua. En halua yhtään uhkailua millään lasten viemisellä tai minun haukkumistani hulluksi kun hain apua itselleni. En vain jaksa. En jaksa hoitaa koko perheen henkistä pääomaa kun mies saa riehua ja käyttäytyä kuin pieni lapsi minulle ja lapsille. Jos tilanne ei ratkea niin on vaara että mulla menee terveys lopullisesti. Sitä en halua. Mikä näitä suomalaisia miehiä vaivaa kun ei haluta hakea apua tai jutella. Kaikki padotaan sisään ja räjähdetään lapsille ja puolisolle.
 
Perheneuvolassa olen käynyt pari vuotta sitten. Mies ei halunnut mukaan. En sitten nähnyt että olisin yksin voinut jatkaa kun toinen ei halunnut. Kävin myös puoli vuotta itse maksaen yksityisellä pariterapeutilla. Tilanne oli silloin kyllä toinen. Olin ihastunut toiseen mieheen ja hain tukea itselleni yksityiseltä terapeutilta pääni selvittämiseen. Ihastus loppui ja nyt ei kiinnosta kyllä miehet yhtään kun tämänkin kanssa ongelmia.
Turvakoti.net testin olen tehnyt. Siinä tulos oli ettei suurta väkivallan uhkaa mutta kohonnut riski. Eli ei varmaan aihetta turvakotiin tässä vaiheessa. Ongelma on luottamus. Miten sitä rakentaa yksin? Se vie vuosia. Ja on uuvuttavaa. Mies ei luota ja ei halua apua. Minä koen ainaisen uhkailun, kiristämisen ja haukkumisen taas luottamusta vievänä.
Luulen että kokeilen kirkon perheneuvontaa. Soitan sinne huomenna.
 
Niin ja sekin että miehen mielestä en saisi hakea apua. En voi siis kertoa miehelle käyväni missään juttelemassa asioistamme. Ei halua apua, ei halua itse ratkaista asiaa, haluaa minun ratkaisevan asian hänen hyväkseen. Meinaa mennä nyt hermot ukkoon.
 
Luin tuolta turvakoti.net sivuilta noita tarinoita. Ihan hirveitä. Meillä on osittain samanlaista. Henkistä väkivaltaa,alistamista, syyttelyä. Miten miehet voivat toimia näin? Ja se oikeutetaan heille. Nainen on se kärsijä ja lapset. Rakkautta on mutta en näe että mies rakastaisi minua. Olen ollut vain sokea. Hän sanoo sitä usein mutta ei teoilla näytä. Kaikki vaan ollut esitystä. Ei halua kantaa vastuuta. Haluaa vierittää vastuun aina toisille ja odottaa pelastajaa. Välillä haluan uskoa että mies on rinnallani rakkaudesta minuun ja haluaa elää kanssani. Sitten matto vedetään alta.
Ei puheesta taida olla apua enää tilanteeseen. Ei pariterapia taida auttaa enää. Ei toista voi muuttaa ja ei halua muuttua. Haluaa kontrolloida minua. Ei taida olla helppoa ulospääsyä tästä..
 
No miten miehet toimii noin. Mikä saa teidät heittämään hynttyyt yhteen moisten miesten kanssa vai tuleeko kaikille täytenä yllätyksenä toisen luonne? Mikäli miehen persoonallisuus on muuttunut radikaalisti yht äkkiä, hän tarvitsee pikaista hoitoa ja tutkimuksia.
 
Et ole hullu kun haet apua, päinvastoin. Miksi mies ei voisi olla yhtä hyvin huoltaja, tietty sen ensin saatava oma päänsä kuntoon. Tai yhteishuolto. Toivottavasti löydät oikeanlaisen henkilön jonka kanssa puhua, ja tosiaan oieusaputoimistosta voi olla apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vert:
No miten miehet toimii noin. Mikä saa teidät heittämään hynttyyt yhteen moisten miesten kanssa vai tuleeko kaikille täytenä yllätyksenä toisen luonne? Mikäli miehen persoonallisuus on muuttunut radikaalisti yht äkkiä, hän tarvitsee pikaista hoitoa ja tutkimuksia.
Click to expand...

ootko ajatellut että nämä miehet lupailee sulle ummet ja lammet ja vaikka kuun taivaalta hyvinä hetkinä. Huonoina olet itse syypää kaikkeen hänen pahaan oloon ja hänen huonoon elämään ja hänen ongelmiinsa.
Opittu malli kotoa. Molemmin puolinen huono malli. Vika ei ole toisessa vaan. Miksei mies lähde jos kerta ei kukaan estä? Miksi jatkaa piinaamista jos huono olo ja ei pidä vaimosta tai lapsista?
 
[QUOTE="Vieras";29175770]Et ole hullu kun haet apua, päinvastoin. Miksi mies ei voisi olla yhtä hyvin huoltaja, tietty sen ensin saatava oma päänsä kuntoon. Tai yhteishuolto. Toivottavasti löydät oikeanlaisen henkilön jonka kanssa puhua, ja tosiaan oieusaputoimistosta voi olla apua.[/QUOTE]

Miten onnistuu yhteishuolto jos keskusteluyhteyttä ei ole ja riitaa tulee pienestäkin. En usko siihen. En voi jättää lapsia isälle. Hänellä ei mitään rajoja. Antaa valvoa miten myöhään vaan ja ostelee koko ajan herkkuja lapsille. Joo eihän se paha ole mutta olisi parempi normiruoka ja normaalit ja säännölliset nukkuma ajat. Lisäksi huutaa aika pahasti toiselle lapsista. Molemmat oireilee jo itkemällä hysteerisesti välillä. Mies ei pyydä huutamista anteeksi lapsilta.
Ei halua hoitoa itselleen eli tilanne ei tule muuttumaan. Pelkää lääkäreitä. Äitinsä hoitaja ja aina sanoo ettei kande mennä lääkäriin muuta kuin hädässä. varsinkin hyvin negatiivinen kaikkiin päävaivoihin joten ei tule mies menemään lääkäriin vaikka apua tarvisi. Jos tosiaan hoitaisi itseään niin voisin miettiä lasten isällä asumista. Mutta muuten ei.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa