Onnellinen, oli aika jolloin tämä tunne ei asunut minussa, nousutarina.

[SuklaaMousse]

:hug: :flower: :hug:

 

[.]

Ihana että jaoit tarinasi meidän kanssamme. Mitään ei arvosta niin paljon kuin sitä, että on täysin tyhjästä lähtenyt elämäänsä kasaamaan ja parantamaan

 

[Kyy]

:hug: Hienoa, että olette selvinneet! Paistaa se aurinko risukasaankin.

 

[auts]

ihanasti kirjoitetu tuli ihan tippa silmään... olet rohkea ja vahva ihminen :hug:

 

[vieras]

<3 luin kyyneleet silmissä *halaus*

 

[mam]

:hug:
Ihana lukea tällaisia selviytymistarinoitakin joskus, vaikka ikävää itetenkin että sinun on täytynyt tuo kaikki tuska kokea! Hienoa, kun olet jättänyt väkivaltaisen miehesi, sinun ja lapsiesi kannalta! =)

 

[Emppu]

Ihanaa!! Saat olla itsestäsi ylpeä, olet saanut koottua elämäsi palaset kohdalleen! Ikävän paljon taitaa olla tällaisia tarinoita! Jaksamista. Lapsillekin varmasti parempi päästä pois, eivät näe enää väkivaltaa kotona. Ja se pelko omaa isää kohtaan.... Jaksamista sinulle!

 

[Ninniliina]

Mua alko itkettää kun luin. Iso :hug: sinulle ja onnea tulevaan parempaan elämään!
Rohkeutta se vaatii lähteä tollasesta tilanteesta - onneksi sinulla oli sitä!

 

[Laura]

itselläni samankaltainen tilanne. Itsetunto on nollassa. Olen lähtenyt ja palannut tuhat ja yksi kertaa.. Se viimeinen päättäväisyyden ja oman itsen arvostus kaiketi puuttuu kun en pääse pois. En uskalla. -Ehkä joskus- tai

 

[Wide]

Hienoa
Oot kyllä tehnyt hyvän työn itseäsi ja lapsiasi ajatellen!

 

[Henrietta]

Jestas mikä tarina :hug: ihan tuli tippa linssiin,ja se on harvinaista mulle

Onnea uuteen elämäänne :flower:

 

[Itsekin kokenut]

itselläni samankaltainen tilanne. Itsetunto on nollassa. Olen lähtenyt ja palannut tuhat ja yksi kertaa.. Se viimeinen päättäväisyyden ja oman itsen arvostus kaiketi puuttuu kun en pääse pois. En uskalla. -Ehkä joskus- tai

Sun pitää vaan arvostaa itseäsi. Ajan kanssa varmasti helpottuu. Onko ystäviä? Niinku ap:kin kertoi että tyhjästä voi lähteö rakentamaan uutta, parempaa elämää. Haluatko lasten näkevän äidin pelkoa ja ahdistusta ( tosin en tiedä onko lapsia) Päätä ja lähde, viimeisen kerran!!!

 

[Laura]

Mutta kuinka jaksan? Ei ole voimia, helpompi tyytyä ja jäädä... Mies ei varmasti jättäisi rauhaan. Olen henkisesti romu

 

[KullanMurutx4]

:'( :hug:

iha kananlihalle meni iho

 

[Mari]

Kylläpä tuli kyyneleleet silmiini, kun tarinaasi luin. Ja tuli vaan tosi haikea olo, kun ajattelen mitä kaikkea minäkin olisin voinut antaa teille helpottaaksenne elämäänne ja olisin sen tehnyt ilomielin. No jospa vielä joskus omakin apu osuisi ihan oikeasti sellaiselle joka sitä tarvitsee

 

[mamizuukkeli]

älkääs nyt tädit itkekö :heart: eikä se lähteminen ole todellakaan helppoa, jos kuitenkin sinä jolla sama tilanne nyt haluat lähteä niin hae eka apu sossusta, käy vaikka juttelemaan, auttava asunnon etsinnässä yms. auttavat omaan alkuun, toinen paikka on turvakodit.

 

[mamizuukkeli]

ja piti vielä sinulle tämän asian kanssa painivalle laittaa että tuo että lähdet ja menet takaisin on sitä työtä, joku kerta on se viimeinen kerta :hug: toivon näin ja toivon sinulle ja lapsillesi voimia :heart:

 

[vieras]

Hienosti olet selvinnyt!

 

[KullanMurutx4]

:attn:

pakko nostaa tää ku tämä on niin koskettava tarina :'(
luin jo toistamiseen tän

 

[mamizuukkeli]

kai mulla on sitten itselläkin lupa nostella tarinaani...jos löytys joku jolle apua

 

[Mii]

Itku se tuli minullakin :`( Paljon voimia ja onnea selviytymiseen *hali*

 

[muhvi]

Itkuhan se meinas päästä kun luin sun kirjotuksen.

Onnea sinulle ja lapsille uudesta elämästä :hug: Joku päivä sun lapset vielä ymmärtää millainen soturi sinä olet ja osaavat varmasti arvostaa sinua todella paljon =) Lapsesi voivat olla ylpeitä äidistään :flower:

 

[clivia]

Mun erosta on kuusi vuotta kohta,exä ei jätä mua edelleenkään rauhaan ja henkisesti olen niin romuna.Kertomuksesi oli hyvin paljon samanlainen kuin omani paitsi että mies puuttuu viereltä eikä sellaista koskaan enää tule.Vaikeaa elämä on edelleenkin,tosi vaikeaa,ainakaan ei tarvi exän kanssa enää asua.Toisaalta nyt mietin että olis kannattanu jäädä vaan,olis lapset säästynee tältä rääkkäämiseltä mikä vaurioitti ne loppuelämäkseen.
Lähtiessä oli vain kaksi vaihtoehtoa,joko lähden tai hirttäydyn saunanvintille.Joka päivä mietin edelleen että olisko se saunanvintti ollu parempi vaihtoehto

 

[mamizuukkeli]

Mun erosta on kuusi vuotta kohta,exä ei jätä mua edelleenkään rauhaan ja henkisesti olen niin romuna.Kertomuksesi oli hyvin paljon samanlainen kuin omani paitsi että mies puuttuu viereltä eikä sellaista koskaan enää tule.Vaikeaa elämä on edelleenkin,tosi vaikeaa,ainakaan ei tarvi exän kanssa enää asua.Toisaalta nyt mietin että olis kannattanu jäädä vaan,olis lapset säästynee tältä rääkkäämiseltä mikä vaurioitti ne loppuelämäkseen.
Lähtiessä oli vain kaksi vaihtoehtoa,joko lähden tai hirttäydyn saunanvintille.Joka päivä mietin edelleen että olisko se saunanvintti ollu parempi vaihtoehto

Voi kamala, en tiedä onko sitten helpommin sanottu kuin tehty mutta jätä se exä oman onnensa nojaan, vaihda numeroa, lasten asioista soitat vain numerottomalla. Teet ilmoituksen poliisille ? Sovit ajan sossuun yhteiseen keskusteluun, käyt eka yksin ja kerrot koko tarinan? Pakkohan tuollainen on saada loppumaan.

JA ihan oikean ratkaisun olet tehnyt kun olet lähtenyt :heart: :hug: eikä tommoset saunanvintit ole mitään vaihtoehtoja

 

[UmppiKenkka]

Oli kyllä karua luettavaa, hienoa että jaksoit pitää pintasi!!Itse autan parhaillaan samassa tilanteessa olevaa ystävääni :hug: