Multa poistettiin kohtu ja iso myooma n. 7 viikkoa sitten, tähystyksellä, neljä reikää mahaan. Leikkaus meni hyvin ja sairaalasta pääsin seuraavana päivänä kotiin. Jäädä olisin saanut, jos olisin halunnut. Ja jälkikäteen ajatellen olisikin ollut kivampi olla vielä toinenkin yö sairaalan hyvässä sängyssä ja hoitajien hyvässä huomassa.
Olin aika pirun kipeä ja voimat pois, mies autteli kotona makuulle ja ylös ja pukemaan, yms. Kävelemään hiivin 4:nä päivänä vähän pihaan, mies oli mukana varoiks, jos tulee huono olo. Levätessä meni kaksi viikkoa, mutta joka päivä huomasin olevani parempaan päin. Särkylääkkeitä vedin kyllä surutta vielä kolmannellakin viikolla tarpeen mukaan. Saikkua sain ekaksi kolme viikkoa ja lisää sai pyytää.
Maha oli järjettömän kokoinen leikkauksen jälkeen (vatsaontelo? täytetään hiilidioksidilla?) ja kaikki vaatteet paino, myös alusvaatteet. Eli mummopöksyjä kävi ystävä ostamassa ja lötköimmät pyjamahousut oli kivoimmat. Syöminen piti rajoittaa pieniin annoksiin kerralla, muuten sattui. Kaikista kipein oli dreenin reikä ja kiristää se kohta vieläkin välillä. Istuminen ei oikein onnistunut ekalla viikolla ja nukuin ja lepäsin tyynyt polvitaipeiden alla.
Jälkitarkastuksessa kävin 5:llä viikolla ja paikat oli parantunut ok. Ainoa ongelma joka ilmeni oli, kystan ilmestyminen toiseen munasarjaan, joka gynen mielestä johtuu siitä, että ennekuin verenkierto lantionalueella taas normalisoituu, niin on aiheuttanut hormoonituotannossa väliaikaisen häiriön ja siitä seuraten kystan kasvun. Pitäisi hävitä 3 kuukaudessa, max 6:ssa. Menen kontrolliin kolmen kuukauden kuluttua.
Kyselin kaikenlaista mahdollista ja mm. kuulemma alakuloisuus/masentuneisuuden tunne on normaalia ja terve reaktio kohdunpoiston jälkeen. PMS- oireet kuulemma häviävät! vaikka munasarjat ovat paikallaan, eli että PMS ei liittyisikään munasarjojen hormoonituotantoon, vaan kohtuun. Tosin naiset kuulemma tunnistavat edelleen poistonkin jälkeen kiertonsa.
Itselläni myooma häiritsi virtsarakkoa, joten jonkinaikaa pitää harjoitella uutta virtsaamisen tunnetta. Ja mikä ettei, outoja muljahteluita onkin vatsanseudulla ollut, kun sisäelimet hakevat kai vähän uutta paikkaa. Mitään ongelmaa tai kipua ei vessahommissa ole ollut.
Seksiin ei pitäisi vaikuttaa mitenkään, tosin itsellä kyllä vielä nipistää ja kramppaa, hermosysteemi vielä toipuu. Gyne vakuutti, että puolen vuoden kuluttua olen normaali oma itseni kaikinpuolin. Muistutti mahdollisesta tulehdusherkkyydestä, eli maitohappobakteeria syömään kuulemma. Ja on klanssattu kuulemma leikkauksessa niin puhtaaksi paikat, että oma bakteeritasapaino vinksallaan.
Ei valittamista, hoito oli hyvää ja sain tietoa paljon, ei voi valittaa mistään. Kipulääkitystä sai sairaalassa ihan tarpeen mukaan ja vointia seurattiin tarkasti, jne. Nyt itsestä tuntuu vähän oudolta, kun tulee katsoneeksi kalenteriin, että koskas ne menkat... eikä aamulla tarvitse muistaa ottaa pilleriäkään, eikä kauppareissulla kuukautissuojia, vähän kummallista. heh.
Ihanaa on, kun ei tarvitse koskaan miettiä kuukautisia, eli elämän laatu parani 100%.
