Onko teistä järkyttävää ja liian radikaalia toimintaa jos kaikilta toimeentuloperheiltä huostaanotetaan lapset?

["nina"]

[QUOTE="ttt";28099984]Tuskin kukaan haluaa jäädä sossun elätiksi,kun on elänyt siinä todellisuudessa lapsuutensa.Kukaan ei voi vapaaehtoisesti haluta kituutta päivästä,ja vuodesta toiseen.Laske viimeisiä hilujaan,odotella rahattomana pari viikkoa että taas tulee rahaa jne.. Puutetta,nälkää.. Kyllä se taitaa olla niin että siinä suossa kun on elänyt niin sieltä haluaa pois.
Sossustahan ei saa kaikkea mitä tarvitsee,joka ikinen penni on tiukassa.Lippua ja lappua toisen perään,joudut levittämään koko elämäsi toisten ihmisten tietoon.
Jos se sossun elätitinä olo olis sellainen onnela kuin mitä annetaan ymmärtää,niini alkoholistit,ja mielenterveytensä työttömyyden ja rahattomuuden takian menettänee olisivat vähässä.[/QUOTE]

ei noinkaan ole!! rahat on pienet,eikä yksin elävä meinaakkaan niillä pärjää,mutta perheellisellä on ne perusosat yhteensä sen verran että jää mulle laskujen jälkeen n.800e/kk eli 26e päivä ruokarahaa,kyllä sillä pärjää kun laskee ja miettii mitä ostaa! toki haalarit/talvikengät/linnanmäki reissut vaatii koko vuoden kestävän taloussuunnitelman että saa säästettyä kukkaroon noi rahat, mutta onnistuu sekin.


ei mua ahdista tämä rahatilanne yhtään,kun oon tottunut tällä pärjää. eikä me nähdä nälkää, ei vaan voi ostaa kaikkee mitä mieli tekee,eikä voi käydä ulkona syömässä,ei edes siellä hesessä.

sen verran kuitenkin tämä kasvattaa kunnianhimoa että aion opiskella ittelleni sellasen ammatin,ettei tartte pennejä laskea myöhemmin

 

[jepsssss]

Ei, vaan se että hän pärjää elämässä ja tulee omillaan toimeen, oppii pitämään itsestään huolen, ymmärtää opiskelun ja työnteon merkityksen omaan pärjäämiseen jne. Jos lapsi oppii siihen, ettei mitään kannata tavoitella, ei kannata mennä töihin kun sossu elättää, niin meillä on kohta se tilanne, ettei ketään kiinnosta tehdä mitään ja sitten me ollaan kusessa.

ja lapsi oppii sen siitä jos vanhemmat on toimeentulotuella? musta vähän tuntuu et monet just tavoittelis parempaa ko kotona tottunut siihen ettei saa mitään ko ei oo rahaa..

 

["vieras"]

Jos ihminen ei mielenterveysongelmiltaan pysty käymään töissä tai käymään koulua, niin kyllä silloin tarvitaan ammattiapua. Vai meinaatko, että kyllä se siitä ohi menee, muutamassa vuodessa? Mitä kauemmin ihminen sinnittelee ilman apua, sen vaikeampaa voi auttaminen olla sitten kun vihdoinkin sitä lähtee hakemaan.

Mä olen sitä mieltä, että jos on kyse näistä elämäntapasossuista, joilla ei ole pienintä aikomustakaan elättää itseään ja lapsiaan nyt eikä tulevaisuudessa millään muulla kuin tuilla, niin voisin olla samaa mieltä lasten huostaanoton kanssa. Sillä voitaisiin turvata se, ettei sama elämäntyyli "periytyisi" lapsillekin. Nimittäin tätä menoa meillä on kasvamassa uusi sukupolvi, joka jo lapsena asennoituu siihen, ettei mitään tarvitse itse tehdä, kyllä joku muu hoitaa.

Tilapäisissä vaikeuksissa olevilta perheiltä ei tietenkään saisi viedä lapsia pois, ellei lapset jostain syystä kärsi siitä elämäntilanteesta. Olishan se hurjaa, jos kaikilta vähävaraisilta tai työttömiltä vietäis lapset pois, vaikka koko ajan olisi työnhaku päällä ja kova motivaatio saada elämä taas raiteilleen.

Luuletko sinä että kukaan ihminen ensimmäiseks lampsii lääkärille, eikä yritä ensiksi päästä ite yli mahdollisimman pitkälle päänsisäsistään ongelmistaan?

 

[kepsis]

Perehtykääpä siihen kuinka paljon kustantaa yksi huostaanotettu yhteiskunnalle.

Siinä ei minimi toimeentulotuki enää paljoa paina.

Jos luulette että huostaanotto johtaa välittömästi huostaanotetun hyvään perheeseen sijoittamiseen, on aika paha aukko ymmärryksessä mitä ei paikata ihan pienillä tietoiskuilla.

Ja tämä vain siinä oletuksessa että edes kaukaisesti ajateltaisiin huostaanoton ja toimeentulotuki asiakkaiden korrelaatiota yhteiskunnassa.

Mitä ei tietenkään oikeasti ole.

 

["vieras"]

Vau mitkä mahtavat traumat tulisivatkaan lapsille, kun heidät huostaanotettaisiin perheistä joiden ongelmana olisi pääasiassa toimeentulo.